Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997) ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) antavat kysymistäsi nimistä seuraavia tietoja:
Leevi: Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin kolmas poika, Uudessa testamentissa apostoli Matteukseen samastettu tullimies. Muistuttaa heprean sanaa lawa, joka merkitsee 'hän kääntyy puoleeni'. Raamatullisena nimenä käytetty Suomessa jo kauan, almanakassa ollut vuodesta 1950.
Ronja: nimi on yleistynyt Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulta alkaen ja sen taustalla on Astrid Lindgrenin kirja Ronja Ryövärintytär (ilm. 1981). Lindgren on kertonut muodostaneensa Ronja-nimen kirjaansa saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (= harju järven rannalla). Venäjällä Ronja on ollut miehennimi, kutsumanimi...
Kenties apua löytyisi äskettäin ilmestyneestä kirjasta: Laulu nimipäivälle / Vexi Salmi, 1997. Siinä on Salmen riimittelemät sanat tuttuihin melodioihin. Myös internetistä voisi löytyä hyödyllisiä listoja. J.J. Marjasen kokoama lista lauluista, joissa mainitaan naisen etunimi on osoitteessa http://www.pcuf.fi/~jjm/laulut.html
Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä.
Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta:
http://vihti.kirjas.to/
Lastenlaulukirjoja: Suuri toivelaulukirja - Lastenlauluja( toim. Virpi Kari), Riitta Korpela: Ti-Ti Nallen laulukirja, Jussi Rasinkangas: Lastenlauluni, Soili Perkiö: Urpon ja Turpon laulukirja, Oravan pesä ja muita eläinlauluja lapsille( toim. Päivi Kerola), Muksuboksi - 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun, Musiikin maailmaan - Lauluja ja runoja( toim. Laura Voipio), Erna Tauro: Muumilaakson laulukirja. Tässä on murto-osa tarjonnasta, kannattaa siis kysellä lisää materiaalia lähikirjastonne virkailijalta.
Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat.
Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
"Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien."
Sanatarkasti kysyjän esittämässä muodossa teksti löytyy Suomen lasten eläinsadut -kokoelmasta (Otava 2001, s. 18) sadusta Karhun ja suden synty...
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A-K (1992) s. 304 on selvitys kapa - ja kapakka -sanojen alkuperästä. Kirjasta on lainattavia kappaleita (kirjastoluokka 88.2903).
Pukeutumisen ja kampausten historiasta on kirjoitettu paljon kirjoja. Piki-verkkokirjaston kautta löydät kirjat parhaiten kirjoittamalla pikahaun (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1146659934&ulang=fin) hakusanat-ruutuun muoti historia tai muoti kampaukset. Tässä muutamien kirjojen nimiä:
-Utrio, Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen
-Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan
-Kopisto, Puku Suomessa 1750-1900
-Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
-Syromjatnikova, Kampausten historia
-Skolnikov, Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
1700-luvun muodista löydät kuvia ja tietoa esim. näiltä Internet-sivuilta:
http://www.history.org/history/clothing/intro/clothing....
Vesijuoppous eli polydipsia on tila, jossa potilas juo vettä ylenmäärin. Polydipsia voi olla psykogeenista, jolloin runsaaseen juomiseen ei liity tunnistettavaa elimellistä vikaa. Liiallisesta vedenjuonnista johtuvaa myrkytystä esiintyy joskus psykiatrisilla potilaille.
Lähteet: Suomalainen lääkärikeskus, osa 2 (Weilin + Göös 1996)
Lääketieteen termit. Duodecim, 2002
Teramaa, E., Oilinki, O. Polydipsia ja vesimyrkytys psykiatrisilla potilailla. Suomen lääkärilehti 1982, 1-2p.,32-3.
http://cumc.columbia.edu/news/review/medrev_v6n1_0003.html
Englanninkielisiä uudempia artikkeleita aiheesta löytyy Medline(PubMed)-hausta käyttämällä hakusanana: psychogenic polydipsia
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/PubMed/
Betoni- ja puurakenteisten korsujen rakennustavasta voi löytää tietoja mm. seuraavista teoksista:
[ 1 ] 40-luku korsujen ja jälleenrakentamisen vuosikymmen korsurnas och återuppbyggandets årtionde Helamaa, Erkki 1983
[ 2 ] Bunkkeri Töyrylä, Jouni 1995
[ 3 ] Enontekiön Lätäsenon saksalaisten asemien (Sturmbock-Stellung) entistäminen 1987-1989 1991
[ 4 ] Schutzwall sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa Postila, Tapani 2002
Useita omistavia kirjastoja - saatavuustiedot yllä olevasta linkistä.
[ 5 ] Sotasavotta korsuelämää 1939-1944
Esim. mainittua Jouni Töyrylän kirjassa Bunkkeri on betonikorsujen rakennuspiirustuksia.
Lisätietoja voi kysyä esim. Suomen rakennustaiteen museosta, Kasarmikatu 24, puh (09...
Helsingin kirjastojen tulostimilla ei voi käyttää itse tuomiaan papereita tai tarra-arkkeja. Tarrojen tulostus onnistuu ainoastaan vinyylileikkureilla. Vinyylileikkurilla voi luoda ja leikata joko tavallisia tarroja tai kuvioita kangaspainatuksiin. Helsingissä vinyylileikkureita voi käyttää Oodin, Kontulan, Oulunkylän ja Pasilan kirjastoissa. Ne voi varata Varaamo-palvelun kautta. Jos laitteiden käyttöön tarvitsee opastusta, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Varaamo: https://varaamo.hel.fi/
Helmet - vinyylileikkurit . https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Esimerkiksi seuraavia espanjalaisia kirjailijoita on suomennettu ihan vastikään:
Vazquez Montalban, Manuel: Etelän kutsu, Kuolema keskuskomiteassa, Tatuoitu (jännityskirjallisuutta)
Perez-Reverte, Arturo: Flaamilainen taulu, Miekkamestari, Rummunkalvo (jännityskirjallisuutta)
Vicent, Manuel: Jalokivisilmäinen tonnikala
Prada, Juan Manuel de: Myrsky
Semprun, Jorge: Kirjoittaminen tai elämä (entisen kulttuuriministerin muistelmat sodan ajalta)
Rivas, Manuel: Timpurinkynä
Abad, Mercedes: Veri.
Yleisten kirjastojen yhteistietokanta Mandaa voit käyttää osoitteessa http://finna.fi
Osoitteesta http://travelnet.co.il/espagne/menu/TheLiteratureofSpain2.htm löytyy Espanjan lyhyt kirjallisuushistoria englanniksi, ja osoitteessa
http://www....
Ulosteiden syönti eli koprofagia on varsinkin nuorten koirien omaksuma tapa. Mistä tämä johtuu ei aivan varmasti tiedetä. Muutamia teorioita asiasta toki on. Nuorilla koirilla se voi olla pelkkää uteliaisuutta, tarhakoirilla se voi johtua askartelun puutteesta, muilla koirilla saattaa kyseessä olla sairaus tai puutostauti.
Vaikka jyrsijät syövätkin suurimman osan ulosteistaan pitääkseen suoliston bakteerikannan toimintakykyisenä, ei koirilla ole havaittu fysiologista syytä koprofagiaan. Oma tai toisten koirien huonosti sulamaton uloste voi olla kuitenkin ravinteikasta, varsinkin B-vitamiinien suhteen. Ravinteita sisältävää ulostetta voi aiheuttaa liiallinen kuivamuonien syönti tai haimavika. Tällainen uloste kiinnostaa puutosten vaivaamaa...
Lauluun löytyvät nuotit useassa laulukirjassa. Useimmissa Kouvolan kirjastoissa ovat paikalla teokset Sininen laulukirja ja Suuri toivelaulukirja 8, joista kappale löytyy. Lainaamisen ohella on mahdollista kopioida nuotit omaan käyttöön. Kopiokoneita löytyy lähes jokaisesta Kouvolan kirjastosta. Uuden kirjastokortin saatte odottaessanne. Sen saamiseen vaaditaan henkilöllisyyden todistaminen.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Helsinki, 1962) mukaan sana raja pohjautuu venäjän sanaan kraj, jonka merkitys on syrjä, reuna, ääri, laita, parras, raja,loppu, rajamaa, seutu, piiri, metsä. Ukrainan kielessä sana tarkoittaa reunaa ja rantaa, muinaisbulgariassa myös rannikkoa. Sanan jälkiosa pyykki puolestaan tulee sanasta pyk, joka tarkoittaa nykyruotsin murteissa pientä kasaa, kuhilasta, pientä sysimiilua; sana puk, puke taas tarkoittaa pienen sysimiilun lisäksi myös kyhmyä ja kuhmua. Nykynorjan murteellinen sana pjuka tarkoittaa mm. heinärukoa. Kyseessä on siis teräväkärkinen tai pyramidin muotoinen esine. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu pyykki -sanan etymologiaa koskevaan kysymykseen http://www2.kirjastot.fi/...
Greenwich Meridian 2 0 0'0'' näyttäisi olevan National Maritime Museumin rekisteröity tavaramerkki. Museolla on kauppa ainakin Lontoossa, mutta en onnistunut löytämään valikoimasta viinilaseja. Kaupan sivuille pääset tästä:
http://shop.rmg.co.uk/
Astioita näytetään myyvän myös esim. Huuto.netissä
http://www.huuto.net/kohteet/greenwich-meridian-2000-astiastot/224923021
Ehkä on mahdollista löytää ystävällesi samanlainen lasi rikkoutuneen tilalle, mutta ei se taida ihan helppoa olla. Ehkä Ikeasta tai Anttilasta löytyisi jokin muu mieluinen...
Topelius-sitaattihan tämä on ("Hejsan, ur vägen, ruskor och tallkottar!"). Suomenkielisessä muodossaan "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt" se esiintyy jo Aatto Suppasen vuonna 1893 julkaistussa Lukemisia lapsille -suomennoksessa. Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan myöhempi tulkinta (1906) ei näiltä osin poikkea Suppasen näkemyksestä.
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen.
Sen mukaan vuoden 1939 50 markan setelin arvo on 2-100 euroa riippuen setelin kunnosta ja vesileiman asennosta: I asento: hinta 3-100 euroa ja II asento: hinta 2-80 euroa kunnosta riippuen.
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska "suurin" voi tarkoittaa joko esimerkiksi pinta-alaa, tilavuutta tai istumapaikkojen määrää. Perinteisesti suurimpana kirkkona on pidetty Pietarinkirkkoa, mutta myös Norsunluurannikolla sijaitsevaa Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa on esitetty suurimmaksi. Muita suuria kirkkoja ovat esimerkiksi Brasiliassa sijaitseva Basílica de Nossa Senhora Aparecida sekä Sevillan katedraali Espanjassa.
Englanninkielisessä Wikipediassa on laaja lista suurista kirkoista sekä pohdintaa suuruuden käsitteestä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_church_buildings_in_the_wo…
Sadun nimi on hieman versiosta riippuen Kun kettu sai valkoisen hännänpään tai Ketun valkoinen häntä. Löydät sadun vaikkapa satukokelmasta Suomen lasten eläinsadut tai Suomen kansan satuja. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta osoitteessa https://www.helmet.fi.
Täsmällistä vastausta kysymykseesi on mahdotonta antaa jo siksikin, että lapset kehittyvät eri tahtiin. Omalle lapselleni en lukisi Dragonlance-kirjoja, vaan ottaisin jotain kevyempää, esim. Spiderwickin kronikoita, Narnia-kirjoja tai vaikkapa Kate McMullanin Lohikäärmeakatemiaa. Vanhemmista kirjoista esim. Jane Natalie Priorin Lili Väkevä-kirjat sopisivat hyvin, samoin Eva Ibbotsonin iki-ihanat klassikot, joita on paljon.
Sadun ja fantasian raja on liukuva. Hyviä saturomaaneja on paljon, esim. Sebastian Lybeckin Latte-siilistä kertovat kirjat, Riikka Jalosen Nokikätkön ritarit-sarja sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä-kirjat. Ainakin Latte-siilin seikkailut istuvat mielestäni täysin fantasiakirjan formaattiin, sillä niissähän yksinäinen...
