Robert van Gulikista löytyy internetistä jonkin verran tietoa. Valitettavasti sivut ovat yleensä englanninkielisiä, mutta tässä joitain poimintoja:
http://hjem.get2net.dk/bnielsen/gulik.html
http://www.teleologic.com/crghome/vangulik.html
http://www.ude.de/gulik/
Lisää tietoa kirjailijasta voit löytää esim. google-haulla "robert van gulik" (ilman sitaatteja haussa) (http://www.google.com)
'Kello oli vasta kolme, mutta oli jo varsin pimeää - koko päivänä ei ollut juuri nähty valoa - ja viereisten toimistojen kynttilät näyttivät ruskehtavassa ilmassa punertavilta tahroilta.'
K.o suomennos löytyy Tero Valkosen nimellä 'Joululaulu' v. 2001 kääntämästä suomennoksesta.
Tämän lisäksi on olemassa aiempiakin suomennoksia, 'Joulun-aatto' - W. Churberg 1898; 'Jouluaatto: aavetarina jouluksi' - Werner Anttila 1932; 'Jouluilta' - Kari Jalonen 1972 ja 'Joululaulu: aavetarina joulusta' - Marja Helanen-Ahtola 1984.
Muistokirjoitus
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990810/ajas/990810aj04.ht…
Oulun kaupunginkirjasto Ostrobotnia-tietokannasta löytyy paljon Paavo Rintalasta kirjoitettuja artikkeleita
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=form1&sesid=985697837
lapsuudesta kertovat esim.
Kaleva 10.11.2001 (kokotekstiartikkeli)
Suomenmaa 7.1.1995
Suomen Kuvalehti 1990:4 s.20-
Paavo Rintala kerto kirjojensa taustoista teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 1.
Rintala, Paavo: Velkani Karjalalle
Kotimaisia nykykertojia 3
Kotimaisia sotakirjailijoita
Hae kirjaston asiakaspäätteellä ja kirjoita asiasanaksi Rintala Paavo
Kyllä on. Niitä voi selata aineistotietokanta HelMetissä www.helmet.fi valitsemalla hakutavan aihe ja kirjoittamalla hakulaatikkoon portugalin kieli. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua voi valita aineistolajiksi kasetti. Näin saa viitelistan ja kutakin viitettä hiirellä klikkaamalla saatavuustiedot eli missä kijastoissa kyseistä kasettia on ja onko se lainassa vai hyllyssä. Alkeistason kielikasetteja ovat ainakin Lusomania, Bica portuguesa ja Bom dia, Lisboa.
Parhaiten saat tietoa opiskelukäytännöistä siitä oppilaitoksesta, mihin olet menossa opiskelemaan. Oppilaitoksella varmaankin on nettisivut, joihin voit tutustua jo ennen lähtöä.
Yleisempää tietoa saat Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta Ulkomaille lähtevän opiskelijan oppaasta
http://www.turkuamk.fi/kv/opiskelijat/lahtijan_opas_LR.pdf
sekä Ruotsin konsulaatin ulkomaalaisille opiskelijoille laaditusta sivustosta, joka sisältää linkkejä muihin hyödyllisiin osoitteisiin.
http://www.swedenabroad.com/pages/general____28922.asp
Valitettavasti helposti saatavilla olevaa, uutta suomenkielistä aineistoa ei aiheesta juuri ole.
Kirjastoluetteloista aiheesta kannattaa etsiä hakusanalla 'Downin oireyhtymä'.
Yleisissä kirjastoissa yleisteos aiheesta on Kehitysvammaisten tukiliiton 2000 julkaisema kirjanen Downin oireyhtymä. Muut uudehkot julkaisut ovat usein vanhempien kertomuksia down-lapsestaan.
Oulun yliopistossa on tehty useita pro gradu -tutkielmia down-lasten kehityksestä, mutta näiden saatavuus tulee erikseen varmistaa.
Motoriikkaan liittyen löysin vain vanhoja julkaisuja:
-Motoriikan stimulointi Syndroma down -lapsilla / Camilla Wikström-Grotell. Ketju 1/1988 s. 43-44
-Kehitysvammaisuus ja motoristen taitojen oppiminen / Kari Koivumäki. Ketju 5/1986 s. 42-45
-...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita. Lahjoitukset yleensä valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu.
Antamassasi muodossa en tekstinpätkää löytänyt Mirkka Rekolan runokokoelmista.
Levosta ja liikkeestä hän kuitenkin puhuu kahdessa ’Ilo ja epäsymmetria’ -kokoelman (1965)
runossa (saat runot kokonaisina sähköpostiisi):
Hänen liikkeensä on minussa, muuan sanoi ja juoksi.
Hänen leponsa minussa, toinen nukkui. .....
...
Joku nukkuu ja kaiken liike on lepo....
Voisiko jompikumpi näistä erilaisesta muotoilustaan huolimatta olla tarkoittamasi.
Tietenkin Rekola on voinut käyttää muistamaasi muotoa jossain esseessä, esitelmässä tai haastattelussa.
Seuraavat lehdet, jotka ovat ilmestyneet joko kokonaan tai osin vuoden 1914 aikana löytyvät mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston uutisalueen varastosta. Niitä voi käydä vapaasti lukemassa ja niistä voi myös ottaa mikrofilmikopioita.
Dagens tidning 7.12.1911-19.3.1914
Etelä-Suomen sanomat 2.1.1914-21.11.1914
Finlands allmänna tidning 3.1.1820-31.12.1931
Helsingin kaiku 1903-1916
Helsingin sanomat 24.9.1904-
Hufvudstadsbladet 5.12.1864-
Nya pressen 2.1.1906-19.3.1914
Työmies 2.3.1895-12.4.1918
Uusi Suometar 4.1.1869-31.12.1918
Veckobladet 23.11.1892-28.4.1917
Kirjastoissa arvostetaan kovasti alan koulutusta ja opiskelijoita: sitä kautta saadaan alalle uusia, päteviä työntekijöitä. Kuitenkin vasta pätevälle eli valmiiksi kouluttautuneelle maksetaan pätevän palkka. Hiukan lisäpalkkaa saa myös kokemuksesta, eli palkkaa nostavat tehdyt työvuodet. Joistakin erityistehtävistä voi myös saada palkanlisän.
Kyseiset VHS-kasetit on poistettu kokoelmasta. Niissä oli melko suuret lainausluvut, joten laatu oli ehkä kärsinyt tai ehkä ne olivat menneet epäkuntoon.
Kirjasto ei enää hanki VHS-kasetteja. Kaikki elokuvat hankitaan nykyään dvd:nä. Poistettu elokuva voidaan hankkia uudestaan kirjaston kokoelmaan vain dvd:nä.
Espoon kaupunginkirjastolle voi esittää hankintatoivomuksia tämän linkin kautta: https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Emme onnistuneet löytämään mitään tiettyä yhtä tai kahta teosta, jotka käsittelisivät nimenomaan juuri 1880-luvun asumista ja arkea Helsingissä. Helsingin historiaa koskevissa teoksissa on siellä täällä mainintoja ja kuvia 1880-luvun Helsingistä, kannattaa siis vierailla kirjastossa ja selailla hyllyä kohdasta pääkaupunkiseudun paikallishistoria! Sinulle voisi myös olla hyötyä Helsingin kaupunginmuseon julkaisusarjasta, Narinkka, jossa pikaisella silmäilyllä näytti olevan mainintoja ja kuvia myös 1880-luvun Helsingin asumisesta.
Lisäksi alla olevissa teoksissa käsitellään 1880-luvun Helsinkiä, mahdollisesti niistä voisi löytyä tietoa myös arjesta ja asumisesta, joukossa on pari muistelmaa ja yksi romaanikin:
Siegberg, Artur: Vuodet ovat...
Katsoin Aralis-kirjastokeskuksen kokoelmista, johon kuuluvat Aalto-yliopiston kirjasto, Metropolian, Pop- ja Jazz Konservatorion kirjasto sekä Arabianrannankirjasto, lisäksi katsoin Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston kokoelmat ja yksittäisiä Suomen kaupunginkirjastojen kokoelmia. Mistään ei löytynyt kysymiänne DVD-levyjä.
Lähinnä vastaava DVD-levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista: Henry, Christopher: Bill Monroe Style Mandolin.
Valitettavasti ei kysymiänne DVD-levyjä voi siis lainata ainakaan kirjastojen kautta.
Joitakin romaaneja kaski- eli metsäsuomalaisista on kirjoitettu, ovat tosin jo aika vanhoja. Kirjat ovat ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa ja saatavissa kaukolainaan:
- Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa / Schröder Gusta (1934)
- Henkipatot: Kertomus Värmlannin suomalaismetsistä
Kulomaa, J.K (1929)
- Pekka Huuskoinen / Schröder Gustaf(1919)
- Ruotsin salo-suomalaisia / Lindholm Valdemar(1908)
En nyt ihan tarkalleen tiedä, millaisia telineitä mahdat tarkoittaa: hyllyihin esille pantavia näyttelytelineitä, itsenäisinä kalusteina lattialla seisovia esittelytelineitä, seiniin kiinnitettäviä pystymallisia telineitä, kirjarivien päädyissä käytettäviä kirjatukia vai jotakin ihan muuta?
Hyllyissä käytettävät erilaiset telineet ja tuet sekä muutkin vastaavanlaiset pienet tarvikkeet ainakin Helsingin kaupunginkirjasto hankkii etupäässä BTJ Kirjastopalvelusta (http://www.btj.fi/). Suurempiin hankintoihin käytetään kaupungin Hankintakeskusta (http://www.hel.fi/hki/Hank/fi/Etusivu).
Vaikka BTJ palveleekin lähinnä kirjastoja, kouluja ja yrityksiä, voisit varmasti sieltä kysellä haluamiasi tarvikkeita.
Äidin serkulle ei löytynyt, eikä ilmeisestikään ole, omaa nimitystä. Sukulaisuudesta ja sukulaisten nimityksistä tietoa vaikkapa tältä Tampereen avoimen yliopiston sivulta:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/yksilo…
Valitettavasti DVD-elokuvaa ei ole kirjastossa enää yhtään kappaletta jäljellä, joten varaaminen ei siksi onnistu. Kaikki tiedot levystä joskus olleesta kappaleesta ovat kadonneet järjestelmästä, ja pelkät levyn tiedot ovat jääneet jäljelle. En siksi pysty näkemään syytä siihen, miksi levy on poistettu. Luultavasti se on mennyt rikki tai joku asiakas on kadottanut sen.
En ole varma, saako elokuvaa vielä hankittua kirjastoon, mutta laitoin siitä kirjaston järjestelmään hankintaehdotuksen. Kirjasto ei voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta kuten tavalliset ihmiset, vaan kirjaston täytyy hankkia lainattaviin elokuviin erillinen lainauslisenssi, jotta elokuvia olisi laillista lainata asiakkaille. Se, onko elokuvaa mahdollista hankkia kirjastoon,...
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,...
