Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Mirja Mäkelä on julkaissut tänä vuonna Runoisa nimisen albumin. Mäkelän aiempi levy ilmestyi vuonna 2003. Runoisa levy on "luokiteltu" HelMet-verkkokirjastossa jazz-levyksi, mutta toisaalla sen mainitaan olevan genreltään Folk/World.
http://meteli.net/levy/13175
Tiina Kallionpään esikoislevy Lady Day.
http://www.tiinakallionpaa.com/page6.php
Molemmat levyt ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xjazz+suomi&searchscope=3&m=&l=&b=&SOR…
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jonne palautit kirjan tai kirjan omistavaan kirjastoon. Nide voidaan uusia, jolloin myöhästymismaksuja ei kerry lisää. Kirjaa etsitään palautuskirjastosta ja teoksen omistavasta kirjastosta. Jos se on palautunut ja mennyt lainaan uudelle asiakkaalle, kirja ei näy enää lainatiedoissasi. Jos kirja kuitenkin on edelleen lainassa kortillasi eikä sitä etsinnöistä huolimatta löydy, on todennäköistä, että kirja on edelleen palauttamatta. Kadonneen aineiston voi korvata maksamalla kirjan hinnan tai tuomalla saman teoksen tilalle.
Ainakaan Helsingin kaupunginkirjasto ei käsittele aineistoa syöpäläisten varalta. Suojakseen kirjat saavat muovituksen, mutta sen tarkoitus on lähinnä suojata kirjaa kulumiselta ja likaantumiselta. Likaiset ja kastuneet kirjat poistetaan kokoelmasta. Puhtaat ja kuivat kirjat tuskin kovin houkuttelevat hyönteisiä. Kirjastossa ei nähdä tuhohyönteisiä kovin mainittavana vaarana.
Kirjastot hankkivat pelit, samoin kuin muunkin aineistonsa, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Eri kunnissa voi siis olla eri hankkijat, ja hankkijat voivat vaihtua seuraavalla tarjouskierroksella. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä konsoli- ja pc-pelinsä Oy Av-Palvelut J & K -yritykseltä.
Kysyimme käännöstä muutamilta tuotantoyhtiöiltä, saimme seuraa käännökset:
dialogilista
dialogilista (lähinnä aikakoodillinen)
prikkauslista tai aikakoodattu lista
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
löytyy asiasanalla "emalointi" useampia kirjoja, sekä suomeksi että englanniksi. Uusin aihetta käsittelevä on v. 2010 ilmestynyt López-Ribalta, Núrian kirjoittama "Emalityöt". Tässä esitellään emalityön keskeisimmät tekniikat emalitöiden historiaa unohtamatta. Samalla korostetaan että työskentely vaatii tarkkuutta työn jokaisessa vaiheessa. Työ asettaa myös vaatimuksia työtilan järjestämisen ja turvallisuuden suhteen, ja esim. vaaralliset aineet, kuten hapot, kehoitetaan säilyttämään lukitussa kaapissa kaukana lämmön lähteiltä.
Toinen harrastajille suunnattu vanhempi kirjasarja Isotaito käsittelee myös...
Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Joitakin yksittäisiä numeroja saattaa HelMet-kirjastoista löytyä vielä vuosilta 2010 ja 2011, mutta pääsääntöisesti useimmat kirjastot säilyttävät kuluvan ja edellisen vuoden numerot.
Frank-monihaun mukaan muualta Suomesta saattaa saada yksittäisiä vuoden 2009 numeroita tilaamalla. Kaukopalvelutilaus muualta Suomesta maksaa neljä euroa / nide. Myös Suomen Kansalliskirjasto säilyttää vanhat numerot, mutta niitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus : Suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005) löydät luukuisia runoja vanhuudesta useilta suomalaisilta kirjailijoilta.
Vanhuudesta kertovat esimerkiksi Miika Soinin ohjaama elokuva Thomas (2010) sekä Ritva Nuutisen ohjaama Hänen olivat linnut (1976), joka pohjautuu Marja-Liisa Vartion samannimiseen romaaniin.
Vanhuus on keskeisenä teemana muun muassa seuraavissa romaaneissa:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta : Tomas Skarfeltin muistiinpanoja (2011)
Eeva Tikka: Jyrkänparras (1981)
Sisko Istanmäki: Yöntähti (2008)
Harri Tapper: Unhola (2003)
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juri Trifonov: Vanhus (1979)
William Wharton: Isä (1982)
Romaaneista voit lukea lisää...
Väestörekisterin nimipalvelun etunimihaun mukaan Suomessa on vuoden 1960 jälkeen syntynyt yhteensä 449 Teea-nimistä naista. Sitä ennen on syntynyt muutama Teeaksi nimetty nainen - ja myös mies.
Sitä, kuinka moni heistä asuu ja elää tällä hetkellä Suomessa, ei nimipalvelu kerro.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Kirjastokortin omistaa noin 80% suomalaisista. (ks. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html)
Tietysti säännöllisesti kirjastoa käyttäviä ei ole näin paljon, mutta toisaalta useimmissa kirjastoissa vasta kouluikäiset saavat kirjastokortin ja pikkulapset ovat varsin aktiivinen "lukijaryhmä".
Varsin käytetty palvelumuoto siis nämä kirjastot!
Tässä ei ole mahdollista paneutua asian yksityiskohtiin, mutta yksilöt voivat olla geneettisesti täysin samanlaisia vain siinä tapauksessa, että lisääntyminen tapahtuu kloonautumalla. Useimmat eliölajit lisääntyvät suvullisesti siten, että yksilön geenistö on yhdistelmä "isän" ja "äidin" geeneistä. Sukusolutkaan eivät ole identtisiä, joten myös samojen yhdistelmien jälkeläiset poikkeavat toisistaan monissa yksityiskohdissa. Geenimutaatioita tapahtuu koko ajan ja myös kloonautumalla syntyvät yksilöt ovat niiden vaikutuksen piirissä. Seepran raidasto on karkeilta piirteiltään samantyyppinen kaikilla seeproilla, mutta yksityiskohdissaan poikkeava kuten monet muutkin piirteiden yksityiskohdat. Esimerkisi ihmisen sormissa oleva kuviointi (...
Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Gerald Durrellin kirjasta The Talking Parcel , joka on julkaistu myös nimellä The Battle for Castle Cockatrice, on tehty animaatioelokuva nimeltä The Talking Parcel vuonna 1978. Suomenkielinen nimi on Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki. Olisiko tämä etsimäsi? Alla linkki elokuvatietokanta IMDB:n sivuille, jossa on tietoa elokuvasta, sekä hakupalvelu Finnan sivuille:
https://www.imdb.com/title/tt0330963
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121546
Elokuva on mahdollisesti ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Poistetusta aineistosta ei ole luetteloa, eikä kirjastokortinkaan kautta ole mahdollista löytää näitä vanhoja lainoja.
Esseitä Albert Camus'n teoksesta Le Mythe de Sisyphe (1942) voi lukea myös kokoelmasta Kapinoiva ihminen (suom. Leena Jokinen, toim. Maija Lehtonen, 1971). Tähän teokseen sisältyy myös essee Absurdit muurit (Les murs absurds), josta kyseinen sitaatti on peräisin.
https://archive.org/details/le_mythe_de_sisyphe
https://postarchive.files.wordpress.com/2015/03/myth-of-sisyphus-and-other-essays-the-albert-camus.pdf
https://www.finna.fi/Record/piki.189439?checkRoute=1#componentparts
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Panit maitoa tulemaan on suomenkielinen versio John Martin Sommersin kappaleesta Thank God I'm a Country Boy. John Denver levytti kappaleen vuonna 1974 albumilleen Back Home Again. Suomenkielisen sanoituksen teki Paul Brück, joka myös ohjasi mainoksen.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-panen-maitoa-tulemaan-maitotyton-matka-valion-mainoksesta-seksuaaliterapeutiksi/6012502#gs.5x4970
Finna-haun avulla löytyy toinenkin käännösteksti lauluun. Chrisse Johansson teki sen vuonna 1973 nimellä "Luotan meihin kaikkiin". Marion Rung lauloi kappaleen LP-levylleen "Lauluja sinusta".
Juice Leskisen käännös on nimeltään "Uneksi". Sen hän teki Eija Ahvon pyynnöstä vuoden 1988 tienoilla. Levylle asti sanoitus päätyi vasta vuonna 2021, kun Eija Ahvon juhla-albumi "Tulitikkutyttö" julkaistiin.
https://www.is.fi/musiikki/art-2000007631855.html
Opettajien työn kuormittavuudesta, stressistä, uupumuksesta... on kirjoitettu todella paljon 1990-luvulla. Aiheesta löytyy sekä kirjoja että lukuisia artikkeleita. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokannasta "Plussasta" http://www.libplussa.fi
löydät ainakin seuraavat nimekkeet:
1)Salo, Kari: "Opettajien työstressi--työn, stressin ja terveyden seurantatutkimus 1983-1991". Jyväskylän yliopisto, 1993. ISBN 951-680-966-9.
2)Mäkinen, Kalevi: "Opetustyön kuormittavuus ja sen seuraamuksia ammatillisessa koulutuksessa". Tampereen yliopisto, 1998. ISBN 951-44-4460-4.
3) "Hyvinvointi opetustyössä". Työturvallisuuskeskus, 1999. ISBN 951-810-115-9.
4) Erätuuli, Matti: "Miksi häiritset minua : 2. osa--Opettajan näkökulma...
