Linkin Park yhtyeen kitaranuotteja löytyy seuraavia:
Modern guitar anthems: thirty songs arranged for guitar, tablature, vocal
osa: Red book
Sisältää em. yhtyeen kappaleen: In the end
21st century rock: the lyrics and actual chords to 35 modern rock hits (2002)
Sisältää em. yhtyeen kappaleet: In the end ja Points of authority
Play guitar with... nü metal: laulu- ja kitaranuotit sekä tabulaattorinotaatiot
cd + nuotti
Sisältää kappaleen: One step closer
Linkin Park (esitt.): Hybrid theory (nuottijulkaisu kitaralle) 2001
Viimeksi mainittu sisältää vain Linkin Parkin kappaleita.
Porvoon kirjastossa on kaikki muut paitsi viimeksi mainittu nuotti.
Voit tehdä siitä hankintaehdotuksen musiikkiosastolle tai jättää kaukolainapyynnön.
Jos haluat varata aineistoa HelMetin kautta, riittää, että valitset pudotusvalikosta sen kirjaston, johon haluat aineiston lähetettäväksi. Järjestelmä etsii sitten aineistosta jossain muussa kirjastossa hyllyssä olevan kappaleen ja se lähetetään sinulle haluamaasi kirjastoon. Eli aineiston ei siten tarvitse olla lainassa, jotta sitä voitaisiin varata, vaan hyllyssä oleva aineistokin liikkuu varattaessa kirjastosta toiseen.
Australian matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa varsin paljon. Luettelon niistä saat Helmet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) kautta napsauttamalla auki sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun Australia matkaoppaat. Tuloksena saat 124 teoksen tiedot. Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä: uusin on vuonna 2005 julkaistu Jenny Peggin toimittama Australia, vuonna 2004 julkaistujakin on 11. Suurin osa on englanninkielisiä. Suomenkielisiä oppaita ovat Ken Bernsteinin Australia (2003) ja Lehtipuun, Rajalan ja Väyrysen Australia (2000). Myös matkaopasvideoita on muutamia. Luettelon pelkästään niistä saat lisäämällä äskeiseen hakuun aineistoksi videokasetit.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi/index.htm )käännöstietokannan mukaan Joel Lehtosen Putkinotkosta ovat ilmestyneet seuraavat ruotsinnokset:
- 1973 Putkinotko Berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman, kääntäjä N.-B. Stormbom
- 1935 Ödemarkens barn, kääntäjä Bertel Gripenberg
Tässä Linda-tietokannan saatavuustiedot:
Tekijä(t): Sario, Samuli
Nimeke: Suomi loosi I. V. ja O. M. : piirteitä 25-vuotisesta toiminnasta / [Samuli Sario]
Aineisto: Book
Julkaistu: Helsinki : [Suomi loosi I. V. ja O. M.], 1947
Kokoelma: TAMCAT - Tampereen yliopiston kirjasto
Sijainti: Sijaintitietoja ei ole saatavana
Niteiden lukumäärä: 0
Tila: Tilatietoa ei ole saatavana
Kokoelma: VAARI - Varastokirjasto
Sijainti: Sijaintitietoja ei ole saatavana
Niteiden lukumäärä: 0
Tila: Tilatietoa ei ole saatavana
Kjell Westöstä on kysytty tietoa aikaisemminkin, edelliset vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakemalla hakusanoilla Kjell Westö.
Verkosta hänestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivuilta: http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/westo_kjell/fi_FI/westo_kjel… ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=30&lang=FI .
Myös kirjoista löytyy henkilötietoja Kjell Westöstä, ainakin seuraavista teoksista: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), Suomalaisia kirjailijoita (2004), sekä Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000). Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa näitä kirjoja löytyy sekä käsikirjastosta että lainattavasta kokoelmasta hyllyluokasta 86....
Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Ainakaan Helsingin kaupunginkirjasto ei käsittele aineistoa syöpäläisten varalta. Suojakseen kirjat saavat muovituksen, mutta sen tarkoitus on lähinnä suojata kirjaa kulumiselta ja likaantumiselta. Likaiset ja kastuneet kirjat poistetaan kokoelmasta. Puhtaat ja kuivat kirjat tuskin kovin houkuttelevat hyönteisiä. Kirjastossa ei nähdä tuhohyönteisiä kovin mainittavana vaarana.
Kirjastot hankkivat pelit, samoin kuin muunkin aineistonsa, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Eri kunnissa voi siis olla eri hankkijat, ja hankkijat voivat vaihtua seuraavalla tarjouskierroksella. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä konsoli- ja pc-pelinsä Oy Av-Palvelut J & K -yritykseltä.
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
löytyy asiasanalla "emalointi" useampia kirjoja, sekä suomeksi että englanniksi. Uusin aihetta käsittelevä on v. 2010 ilmestynyt López-Ribalta, Núrian kirjoittama "Emalityöt". Tässä esitellään emalityön keskeisimmät tekniikat emalitöiden historiaa unohtamatta. Samalla korostetaan että työskentely vaatii tarkkuutta työn jokaisessa vaiheessa. Työ asettaa myös vaatimuksia työtilan järjestämisen ja turvallisuuden suhteen, ja esim. vaaralliset aineet, kuten hapot, kehoitetaan säilyttämään lukitussa kaapissa kaukana lämmön lähteiltä.
Toinen harrastajille suunnattu vanhempi kirjasarja Isotaito käsittelee myös...
Salkkareiden sivuilta löytyy juonipaljastuksia ja jonkin verran tietoa tulevista jaksoista, mutta sen enempää tuskin tietävät muut kuin käsikirjoittajat.
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/draama/salatut_elamat/jak…
Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,...
Joitakin yksittäisiä numeroja saattaa HelMet-kirjastoista löytyä vielä vuosilta 2010 ja 2011, mutta pääsääntöisesti useimmat kirjastot säilyttävät kuluvan ja edellisen vuoden numerot.
Frank-monihaun mukaan muualta Suomesta saattaa saada yksittäisiä vuoden 2009 numeroita tilaamalla. Kaukopalvelutilaus muualta Suomesta maksaa neljä euroa / nide. Myös Suomen Kansalliskirjasto säilyttää vanhat numerot, mutta niitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Väestörekisterin nimipalvelun etunimihaun mukaan Suomessa on vuoden 1960 jälkeen syntynyt yhteensä 449 Teea-nimistä naista. Sitä ennen on syntynyt muutama Teeaksi nimetty nainen - ja myös mies.
Sitä, kuinka moni heistä asuu ja elää tällä hetkellä Suomessa, ei nimipalvelu kerro.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Vastaavaa suomenkielistä kuvitettua opasta en onnistunut löytämään, eikä sellaista tuntenut myöskään 9-vuotias Star Wars-friikki, jolta asiaa tiedusteltiin. Ainoa suomenkielinen kuvitettu isokokoinen (isompi kuin A4) kirja tuntuu olevan Reynolds, David West: Star Wars rakenteiden salaisuudet (Alkuteos: Star Wars - incredible cross-sections), Porvoo, WSOY, 1998 ISBN: 951-0-22913-X. Nimensä mukaisesti se käsittelee Tähtien sodassa esiintyvien alusten poikkileikkauksia. Kirjan saatavuus selviää Helsingin kaupunginkirjaston nettitietokannasta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku. Englanninkielisista kuvitetuista julkaisuista löytyy tietoa yllämainitun lisäksi myös seuraavilta sivuilta http://www.starwars.com/.
Kirjastokortin omistaa noin 80% suomalaisista. (ks. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html)
Tietysti säännöllisesti kirjastoa käyttäviä ei ole näin paljon, mutta toisaalta useimmissa kirjastoissa vasta kouluikäiset saavat kirjastokortin ja pikkulapset ovat varsin aktiivinen "lukijaryhmä".
Varsin käytetty palvelumuoto siis nämä kirjastot!
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin...
