Kirjastot.fi-sivuston mediakasvatusosiosta löytyy sivu Tekijänoikeus ja kirjastopalvelut (http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus), jolla on mm. linkki luetteloon Tekijänoikeuteen liittyviä tiedonlähteitä ja järjestöjä. Luettelosta löytyvät esim. linkit opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeussivuille ja oikeudenhaltijajärjestöjen sivuille (esim. Gramexin, Kopioston, Teoston ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuille). Näillä sivuilla kerrotaan tekijänoikeusasioista sekä musiikin kuluttajan että musiikin tekijän näkökulmasta.
Luettelossa mainitussa Heikki Poroilan kirjassa Tekijänoikeus ja kirjastot (2006) käsitellään tekijänoikeutta myös yleisellä tasolla, vaikka kirja on suunnattu erityisesti kirjastoille....
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin Marja-Leena Lempisen elämäkertatietojen yhteydessä. Tässä vastaus:
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa kerrotaan, että Marja-Leena Lempinen on syntynyt 3.7.1950 Viitasaarella. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938149489 Hän asuu Tuusniemellä ja on aiemmin asunut myös Keiteleellä.Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa hän kertoo itse elämästään, perheestään, harrastuksistaan ja kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa osoitteessahttp://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=66 Siellä on myös hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, joiden avulla voi kysellä ja jutella hänen kanssaan.Myös kustannusosakeyhtiö WSOY:n verkkosivuilta löytyy tietoa...
Näitä kirjoja suositellaan joissakin kirjallisuusluetteloissa 3.-4. -luokkalaisille tai 10-12 -vuotiaille, mutta jos 8-vuotias on harrastanut lukemista, niin ne sopivat luultavasti hänellekin, jos hän ei itse koe niitä liian jännittäviksi tai vaikeiksi. Vähän lukeneelle 8-vuotiaalle ne voivat olla vaikeita.
En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Konsta on lyhenne nimestä Konstantin. Nimi tulee latinan sanasta constant ’muuttumaton’. 21. toukokuuta, joka on Konstan nimipäivä, on katolisissa kalentereissa vanhastaan ollut keisari Konstantinus Suuren (k. 337) muistopäivä.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ko…
Eniten säkeistöjä tähän lauluun löysin Hakkapeliitta-lehden vuoden 1934 numerosta 16 (s. 15-17). Siinä laulun nimi on "Bansai!" ja säkeistöjä on 44. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä pienen veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niin se taisi olla(a)...”.
Kirjassa ”Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin” (koonnut R. H.; 12. painos; Propaganda-aseveljet, 1942, s. 40-43) laulu on nimellä ”Banzai!”. Kirjassa on vain laulun sanat, ei nuotinnosta. Säkeistöjä on 32. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä yhden veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niinhän se taisi ollaa...”. Tässä versiossa sanoitus ei ole täysin yhdenmukainen Hakkapeliitta-lehdessä...
Laila Hietamiehen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan kirjassa:
Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä.
Tietosi Laila Hietamiehen tuotannosta voit tarkistaa vielä osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=852&lang=FI jossa on tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista. Tietokantaan on koottu kirjailijoiden henkilötietoja, kirjailijaesittelyjä, tuotanto sekä lähteitä, joiden pääpaino on verkkotiedossa.
Espoolaiset voivat tilata kaukolainoja nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukopalvelutilauksen voi myös käydä tekemässä jossakin kirjaston toimipisteessä. Espoon kaupunginkirjaston maakuntayksikkö käsittelee saapuneet kaukolainapyynnöt.
Mikkelin maakunta-arkiston minimimaksu kaukolainoista on 8,40 euroa. Filmit lähetetään yleensä viiden rullan erissä, joka maksaa siis 8,40 euroa.
Mikkelin maakunta-arkiston kotisivulla on lisää tietoa
http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
Kaikki suomennetut löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta
http://finna.fi, joka on vapaasti verkosta käytettävissä. Haun tuloksia voi järjestää esim. vanhimmat ensin. Vanhin suomennos on vuodelta 1987 oleva Viettelys, jota voi Lapin kirjastoista saada Pellon kirjastosta. Uusin on tänä vuonna ilmestyvä suomennos Ylämaan laulu. Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi/ löytyy
kirjojen saatavuus eri kunnankirjastoista. - Pienellä kuljetusmaksulla useat näistä ovat saatavissa kotikirjastoosi, josta voit kysellä lisää kuljetusmahdollisuudesta.
Suomen kansallisbibliografia on netin kautta käytettävissä, siitä voi hakea tiedot niistä suomalaisista kirjoista joiden alkukieli on turkki. Aivan aukoton hakutulos ei ehkä ole, siitä taitaa jäädä ulos yksittäiset runot tai proosapätkät, jotka on julkaistu jossain antologiassa tai muussa kokoomateoksessa.
Fennican eli kansallisbibliografian käyttö on sen verran mutkikas, että annan tässä yksityiskohtaisen ohjeen:
Valitse "Tarkennettu haku", siinä hakukenttään kirjoita tur (kielen virallinen lyhenne luettelointitiedoissa), ja hakutyypiksi valitse Alkuteoksen kieli. Osumia tulee tällä hetkellä 35. Pamukin ja Kemalin lisäksi kolmas mainittava kirjoittaja on Nazim Hikmet, muita on muutama yksittäinen titteli.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita. Lahjoitukset yleensä valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu.
Kirjastot.fi-sivustossa on Ammattikalenteri, jossa julkaistaan ilmoituksia avoimista työpaikoista, ks. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ . Palveluun voi myös jättää työpaikan hakuilmoituksen veloituksetta.
Kirjastolehti julkaisee myös työpaikkailmoituksia. Kirjastolehden nettiversio on täällä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Sanomalehdet julkaisevat työpaikkailmoituksia. Tietoa avoimista ja avoimista kirjastovirkailijan työpaikoista saa tietoa luonnollisesti myös työvoimatoimistosta.
Myös esim. Makupalojen allaolevista linkeistä pääsette katsomaan eri mahdollisuuksia käyttää nettiä työpaikkojen katseluun ja hakuun.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=0292d102-19a7-4a93-b76c…
sekä
http://www....
Suomen yleisissä kirjastoissa tällaista merikarttaa ei ole, mutta Kotkan merikirjastosta (http://www2.kotka.fi/merikirjasto/) pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä. Heillä on ainakin osa Norjan rannikon merikartoista. Toinen mahdollinen kirjasto on Merenkulkulaitoksen kirjasto (http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto/index.php). Heillä on yhdet kappaleet karttoja, joita he eivät lainaa, mutta kannattaa kysellä mahdollisista kopioista.
Runo on ruotsalaisen Gustaf Frödingin (1860-1911) Taideteoria (alkup. nimi En konstteori). Valter Juvan suomentamana runo löytyy vuodelta 1915 kirjasta Fröding, Gustaf: Valikoima runoja. Alunperin runo ilmestyi teoksessa Nytt och gammalt, 1897.
Taideteoria-runo löytyy kokonaisuudessan myös verkosta (Wikisource):
http://fi.wikisource.org/wiki/Taideteoria
Alkuperäinen runo:
http://sv.wikisource.org/wiki/En_konstteori
Ruotsinkielinen artikkeli Frödingistä Wikipediassa:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding
Wikipediassa on artikkeli aavikoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko
Tunnetuin aavikkoeläin lienee kameli:http://www.tunturisusi.com/omituiset/kameli.htm
Lastenosastolla on teos
Taylor, Barbara
Napaseudut / kirjoittanut Barbara Taylor ; kuvannut Geoff Brightling ; suomentanut Anne Petäinen
Helsinki : Helsinki Media,1995
ja videot
Valkoinen planeetta
Jään villit eläimet
Lehtiartikkeleita:
Maa joka palaa.
Suominen, Teuvo.
Eläinmaailma 1986 : 10, s. 14-18
Aavikko ankara asuinsija.
Valste, Juha.
Tiede 2000 13 (1993) : 4, s. 42-46
Aavikko elää.
Laine, Lasse J.
Eläinmaailma 1985 : 10, s. 30-36
Kuoleman ja elämän laakso.
Valste, Juha.
Suomen luonto (1995) : 2, s. 38-41
Kun koti on kylmä.
Kivivuori, Liisa.
Tiede 2000 9(1989) : 6, s. 36-39
