Lähteiden etsimisessä voi käyttää esim. hakusanoja:
1. asiantuntijaorganisaatiot
2. laatujärjestelmät
3. asiantuntijat
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kullakin asiasanalla erikseen useita kirjoja. Tervetuloa kirjastoon! AINEISTOHAKU:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto
Seuraavat kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjastossa ja ne saattavat olla avuksi työn suunnittelussa:
Pesonen, Herkko: "Asiantuntijayrityksen laatujärjestelmän kehittäminen"
"Tila ajattelulle: asiatuntijatyön kehykset julkisella sektorilla" (löytyy kirjan nimellä)
Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta, löytyvät ainakin nämä kaksi alla mainittua rentoutusäänitettä, jotka sisältävät sanallisia rentoutusohjeita:
- Fanning, Patrick: Visualization for stress reduction, ISBN 1879237172 (c-kasetti)
- Miller, Emmett E.: The 10-minute stress manager, ISBN 1561703761 (cd-levy)
Lisäksi löytyy runsaasti rentoutusta käsittelevää kirjallisuutta engalannin kielellä. Sitä voi hakea Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi ). Hakutavaksi voi valita sanahaun ja hakusanaksi rentous, aineistoksi kirjat ja kieleksi englannin kieli tai muu haluttu kieli.
Suomen kielen alkeiskursseja ulkomaalaisille on ilmestynyt runsaasti. Löydät ne hakemalla Piki-verkkokirjastossa seuraavilla asiasanoilla: suomen kieli, kielikurssit, ulkomaalaiset. Kurssit ovat hyvin suosittuja. Moneen kirjaan on saatavissa mukaan myös av-materiaalia ja/tai ne ovat moniosaisia. Myös yleisradion opetusohjelmia on saatavissa.
Esimerkkejä kursseista: Supisuomea, Finnish for foreigners, Finn talk, Suomea, ole hyvä, Hyvin menee, Sounds good, Mastering Finnish, Suomea 3 kerroksessa.
Myös pelkkiä kielioppeja on ilmestynyt englanniksi.
Kysymys on tavattoman laaja: tapoja ja syitä käyttää Internetiä on kovin monenlaisia. Eri kannalta aihetta tarkastelevia teoksia ja artikkeleita on kirjoitettu paljon. Parhaan tuloksen saat luullakseni yliopistojen tietokanta Lindan kautta. Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien kirjastojen verkossa (https://finna.fi Hyviä hakusanoja ovat esim. internet, verkostoituminen, sähköinen asiointi. Alla on muutamia teoksia aiheesta. Monet niistä ovat suoraan verkosta luettavissa (elektroninen aineisto).
- Att skapa lärgemenskaper och mötesplatser på nätet / Ove Jobring, Urban Carlén & Josefin Bergenholtz (red.) (2006)
- Kansalaisesta e-kansalainen : tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja...
Balder tarkoittaa prinssiä vanhalla norjan kielellä. Norjan mytologiassa Balder oli Odinin ja Friggin poika.
http://www.behindthename.com/name/balder
Thorbjörn on skandinavinen versio nimestä Thorbern. Tor oli muinaisgermaaninen jumala ja bern/björn tarkoittaa karhua.
Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhin veli. Nimen lähtökohtana pidetään muinaisegyptistä saatua heprean sanaa aharon, joka tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit myös tutkia nimien taustoja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat äänitehostelevyt, joissa mahdollisesti on myös ralliautoilun äänimaaailmaa.
Essential sound effects of cars 1900-1970
Tällä CD-levyllä on laaja valikoima autojen tehosteääniä. Tarkistakaa saatavuus seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=t&searcharg=Essential+so…
Spectacular sound effects. Volume two. CD sisältää erilaisia äänitehosteita, sisällönkuvauksen mukaan myös autojen ääniä. Tarkistakaa saatavuus seuraavan linkin kautta.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Spectacular+sound+effects.+…
Voisit kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Elizabeth Adler, Barbara Bradford Taylor, Sandra Brown, Diane Chamberlain, Jude Deveraux, Jane Stanton Hitchcock, Linda Howard, Judith McNaught, Kate Mosse, Nora Roberts, Danielle Steel. Kirjaston tietokannasta voi etsiä lisää nimiä hakemalla esim. kahdella asiasanalla: viihdekirjallisuus ja jännityskirjallisuus. Toivottavasti näistä löytyy jotakin mieluista luettavaa.
Elämäkertojen kirjoittamiseen voisi löytyä apua Marija Vanttin kirjoittamasta kirjasta Totta ja tarua (2010). Sukututkimukseen perehtymisen voi aloittaa esim. Sukututkimuksen käsikirjasta (2009), jonka kirjoittajat ovat Huovila, Liskola ja Piilahti. Myös Suomen sukututkimusseuran sivuilla on paljon hyödyllisiä neuvoja ja lähteitä.
Koska tarkoituksena on tutkia tavallisten naisten elämää, myös seuraavista muistitiedon käyttöä ja tutkimusmetodeja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Ukkonen: Menneisyyden tulkinta kertomalla (SKS, 2000)
Muistitietotutkimus (SKS, 2006)
Suomen sukututkimusseura: http://www.genealogia.fi/
Koripalloaiheisia lasten tai varhaisnuorten kaunokirjoja ei valitettavasti löydy. Tietokirjatkin ovat aikuisille suunnattuja. Juha Vesalan Kaksoiskuljetus (nuortenkirja) sopii yläkouluikäisille nuorille, samoin Jim Carrollin Koripallopäiväkirjat.
Varmaa vastausta emme pysty antamaan, vaan ehdotammekin aivan ensimmäiseksi kysymään asiasta suoraan oppilaitoksesta, jonka järjestämälle kurssille olet ilmoittautunut. Perumisehdoissa eri oppilaitosten välillä on varmasti eroa.
Oppilaitokset voivat pidättää itselleen oikeuden muuttaa ennalta ilmoitettua opetusohjelmaa. Näin on esimerkiksi Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kohdalla.
http://studies.aalto.fi/fi/open_university/studying/artdesign/syyslukuk…
Esimerkiksi Helsingin seudun kesäyliopistossa kurssimaksu voidaan palauttaa, jos kurssin ajat tai vaatimukset muuttuvat olennaisesti ilmoitetusta.
http://www.kesayliopistohki.fi/index.php?option=com_content&task=view&i…
Kuluttajan oikeuksista löytyy tietoa Kuluttajaviraston...
Valitettavasti Navionics-karttoja ei ole HelMet-kirjastoissa, eikä niitä näytä löytyvän muistakaan Suomen kirjastoista. Tarkistin asian osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ löytyvällä Frank-monihaulla. Saattaa olla, ettei niitä kirjastoon voida hankkiakaan, koska tietokoneohjelman – jollainen kartta kaiketi on – lainaamiseksi kirjaston pitäisi hankkia erillinen lainauslisenssi, eikä ohjelman valmistaja sitä välttämättä antaisikaan.
Karttoja on myynnissä suomalaisissakin nettikaupoissa, jos omaksi ostaminen on mahdollinen vaihtoehto. Ne tosin ovat kohtalaisen hinnakkaita satunnaiseen käyttöön.
Alkuteoksessa lainaus kuuluu seuraavasti: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min." Se löytyy novellista "Åttiårsdag" sivulta 28.
Tarhonen on samaa alkuperää kuin Tarhanen. Nimen taustalla lienee tarha-sanan sisältävä asuinpaikan nimi kuten Tarhala, Tarhalehto tai Tarhamäki. Alunperin Tarhonen sijoittui erityisesti Saimaan seudulle. Nykyään Tarhosia on varsinkin Ristiinassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Puumalassa, Savonlinnassa ja Taipalsaaressa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Johann Wolfgang von Goethen värioppiin johdattaa teos ”Goethen värioppi. Ensimmäinen osa : Fysiologiset värit (Suomen antroposofinen liitto, kaksi painosta). Aiheesta saa tietoa myös Pehr Sällströmin teoksesta "Johdanto Goethen värioppiin" (suom. Maija Pietikäinen, Ove Ek ja Klaus Salomaa, Goetheanisen taiteen yhdistys, 2009).
Josef Albersin värioppiin voi perehtyä lukemalla hänen teoksensa "Värien vuorovaikutus" (toim. Tor Arne et al., suom. Maija Kärkkäinen et al., Vapaa taidekoulu, useita painoksia).
Väriopista on muitakin teoksia, esimerkiksi Harald Arnkilin "Värit havaintojen maailmassa" (Taideteollinen korkeakoulu, 2007), Hannele Wetzerin "Värivaaka" (Tammi, 2007), Johannes Ittenin "Värit taiteessa : värien subjektiivinen kokeminen...
"Tiellä Via Dolorosaan" on suomenkielinen käännös Billy Spraquen ja Niles Boropin laulusta "Via Dolorosa". Laulun nuotinnos löytyy ainakin kokoelmasta "Gospel" (Prisma 1987), joka on mm. HelMet-kirjaston kokoelmassa (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1031150~S9*fin).
Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Uusi taivas, uusi maa" löytyy nuottina kokoelmasta "Juhlien juhla" (Suomen Lähetysseura 2008). Sekin löytyy HelMet-kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1885391~S9*fin).
Heikki Poroila
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
