Ikävä kyllä fantasiakirjallisuudella ei ole omaa luokkaa, kirjat ovat samassa luokassa muun kertomakirjallisuuden kanssa. Eräät kirjastot sijoittavat fantasiakirjat erikseen omaan hyllyynsä, toiset lisäävät kirjan selkään lajityyppiä kuvaavan tarran, kolmannet sijoittavat kaiken kertomakirjallisuuden yksiin aakkosiin ilman mitään tunnisteita. Tässä tapauksessa ainoa keino on etsiä luetteloista ja tietokannoista fantasiakirjojen tekijöitä. Näitä löytyy, jos kirjoille on annettu asiasanoja. Fantasiakirjojen virallinen asiasana on fantasiakirjallisuus. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi tällä asiasanalla, rajattuna vain suomenkielisiin kirjoihin, saat tiedot noin 450 teoksesta.
Tolkien: The Lord of the Kings 1-3 on ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa äänikirjakasetteina. Lähimmän kirjastosi kautta voit saada ne kaukolainaksi.
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää...
Heinrich Heinen runoja on käännetty suomeksi useampikin kokoelmallinen. Kysymäsi runo on kokoelmasta Neue Gedichte, kokoelman osassa Verschiedene ja se on runon nimeltä Hortense toinen säkeistö. Osa kokoelmasta on käännetty. Suomennoksen nimi on Laulujen kirja ja siinä on runoja kokoelmasta Uusia runoja, myös osasta Niitä näitä, johon Hortense-runo kuuluu. Mutta Hortense-runoa ei ole suomennettujen joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Tällaisia sivuja löytyy helpoimmin ylläpitämästä Makupalat-linkkikokoelmasta, osoitteesta
https://www.makupalat.fi/fi/k/1503%2B26903%2B15860%2B2567/hae?category=…
Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaiden käytössä olevista tietokoneista on tietoa kotisivuillamme osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/tietopal/yleisomikrot.html . Sivulla on toimipisteittäin käytettävissä olevat tietokoneet ja puhelinnumerot, joista voi varata aikoja.
Yleisten kirjastojen Frank-monihaulla sekä tieteellisten kirjastojen Linda- ja Fennica-haulla löytyvät ainakin nämä lastentarhoille tarkoitetut musikkikirjat:
Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi, 1921.
Saarelainen, Aino: Laulu ja leikki : laulu- ja liikuntaleikkejä sekä voiimisteluohjelmia pienokaisille, 1932.
Korppi, Kaarina: Laulu- ja laululeikkikirja kouluja ja lastentarhoja varten, 1933.
Porko, Aarne: Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille 1 (ilm. 1951), 2 (ilm. 1954)
Kodaly, Zoltan: Musiikki lastentarhassa, 1957.
Kaikki löytyvät yleisistä kirjastoista tai Varastokirjastosta, joten tarvittaessa voitte tilata ne lähikirjastoonne käukolainaksi.
Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella...
Lottie Ullgrenin kirjoja on aika helppo saada lainaksi. Voit tilata kirjoja Jyväskylän maalaiskunnan kirjaston mihin tahansa toimipisteeseen mistä tahansa Aaltokirjastosta. Magdalena, tallityttöä on saatavilla Jyväskylästä Huhtasuon kirjastosta. Aaltokirjastojen välinen laina maksaa 2 euroa. Magdalena ja Bella -kirjaa ei ole missään Aaltokirjastossa, mutta voit tilata kirjan omasta kirjastostasi kaukolainaksi. Magdalena ja Bella -kirjaa on saatavilla esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Maalaiskunnassa kaukolaina maksaa 2 euroa.
Jos haluat ostaa kirjat, niin ainakin Magdalena ja Bella -kirjaa löytyy nettiantikvariaatti Antikkasta http://www.antikka.net. Kirjoja voi kysellä myös muista antikvariaattiliikkeistä.
Nea on lyhennys Linneasta, joka puolestaan on tullut vanamon tieteellisestä nimestä Linnea borealis. Nea on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995.
Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo on metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Kansallisromanttisen innostuksen myötä Tellervoa ehdotettiin etunimeksi jo 1860-luvun puolivälissä. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut vuodesta 1908.
Nimestä Alviira löytyi vain maininta, että on muunnos nimestä Elvira.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja WSOY 1999
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi Karisto 1992
Hyvä teos aiheesta on esim. Deborah Swallowin v.2001 ilmestynyt Culture Shock! Finland; a guide to customs and etiquette. Kirja sisältää perustietoa Suomesta ja suomalaisista ja on kirjoitettu mukaansatempaavalla tyylillä.
Mahdollista huumoria on löydettävissä myös Roman Schatzin menestyskirjasta Suomesta rakkaudella=From Finland with love (2005). Kirjassa on tekstit sekä suomeksi että englanniksi.
Ilkka Mäkinen on tehnyt väitöskirjan: "Nödvändighet af LainaKirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot / Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997 Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1997/32.html
Helsingin Sanomat 8.9.1997 kirjoittaa väitöskirjasta mm. seuraavasti: "Ilkka Mäkinen kirjaa perusteellisesti lukuhalun todelliset, kuvitellut, pelätyt tai toivotut ilmaukset Suomessa kansankirjastojen yleistymiseen 1870-luvulle asti ja summittaisesti nykyhetkeen. Ylempien luokkien suljetut lukuseurat erosivat kaupallisista maksullisista kirjastoista ja kansalle tarkoitetuista holhoavista lainakirjastoista."
Kannattaa siis tutustua Mäkisen väitöskirjaan...
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy lehtiartikkelitietoa Hakasalon oikeusjutusta. Ainoa lehtiartikkeliviite Hakasaloon on Aikamerkki-lehdessä "On vain niin hyvä olla...: viimeinen elossaoleva suuri hypnotisoija Olliver Hawk eli Olavi Hakasalo" (1985:4, s.26-27, 34), mutta vain artikkelin lukemalla selviää, mainitaanko siinä oikeusjuttua. Lehteä ei löydy meiltä, mutta sitä voi kysyä Turun yliopiston kirjastosta tai kaukolainata Varastokirjastosta.
Wikipedian artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo mainitaan, että Olavi Hakasalo tuomittiin Kouvolan hovioikeudessa 15.4.1981. Teidän kannattaa ottaa tämä lähtökohdaksi ja yrittää jäljittää, löytyykö Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta hovioikeuden ratkaisua....
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Ei Naantalin kaupunginkirjastossa eikä Velkualla onnistu videonauhojen digitointi DVD-levylle.
Turun kaupunginkirjastossa ja Raision kaupunginkirjastossa se onnistuu, joten ehkä kannattaa varata aika jommasta kummasta kirjastosta. Tarvitset voimassa-olevan Vaski-kirjastokortin.
Lisätietoja Turusta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=235569&nodeid=4873
ja Raisiosta http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=612&VID=default&SID=8711126…
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissakin on tehty monista lasten elämään liittyvistä aiheista aihepaketteja. Ne löytyvät Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Lapsen_kanssa/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Omia listoja voi tehdä myös Helmet-haun kautta. Voit hakea lapsille kirjoja esimerkiksi surusta seuraavalla tavalla. Klikkaa auki Helmet-haun Tarkennettu haku. Kirjoita hakuruutuun sana suru ja valitse viereisestä ruudusta sana Aihe ja Kokoelma-valikosta Lasten kokoelma. Voit halutessasi jatkaa hakua tulosluettelon saatuasi valitsemalla esimerkiksi kokoelmaksi joko kauno- tai tietokirjat.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ulkoasiainministeriön Turvallisuusohjeita matkalle -tiedotteessa sanotaan mm. näin:
"Tarkista ajoissa, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa (passi
voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen)."
Ohjeet ovat yleisiä, eivät siis koske mitään maata erityisesti. Kokonaisuudessaan ohjeet löytyvät täältä:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24145&GUID={559DB272-6229-4535-B071-450005962426}
Juna ei näytä kulkevan Montenegron Podgoricasta Albanian Skoderiin (kirjoitetaan ainakin myös Shkoder tai Skader):
http://www.zcg-prevoz.me/timetable-international.html
Tällä aiemmin käytössä olleella junayhteydellä näyttää olleen korjaustöitä jo pidemmän aikaa.
Myöskään bussiyhteyttä kaupunkien välillä ei ilmeisesti ole:
http...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä.
http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Tutkin useita lääketieteen ja psykiatrian sanakirjoja, mutta en onnistunut löytämään selitystä ilmaisulle. Lähimmät vastaavat termit ovat "persoonallisuuden muutos", joka tarkoittaa "tuhoisasta tai ylenmääräisestä pitkittyneestä rasituksesta aiheutuvia aikuisiän persoonallisuuden ja käyttäytymisen häiriöitä" sekä "persoonallisuushäiriö", joka tarkoittaa "mielenterveyshäiriöitä, joille ovat ominaisia nuoruusiästä tai varhaisaikuisuudesta lähtien ilmenneet, syvään juurtuneet, joustamattomat ja sopeutumista haittaavat luonne- ja käyttäytymispiirteet, jotka heikentävät suoriutumista ja aiheuttavat kärsimystä".
Lähde: Lääketieteen termit - Duodecimin selittävä suursanakirja, 2007
Ks. myös Psykiatrian luokituskäsikirja 2012
Varaushyllyn aakkostuksessa noudatetaan pitkälti samaa periaatetta, jota käytetään kirjaston kirjojen aakkostamisessa. Aakkostuksen perusteena on ns. pääsana, joka on yleensä tekijän nimi. Kuitenkin teoksissa, joissa on paljon tekijöitä, pääsana onkin teoksen nimi. Esimerkiksi elokuvissa, konsolipeleissä ja artikkelikokoelmissa tekijöitä on sen verran monta, ettei ketään heistä nosteta pääsanaksi vaan pääsanana käytetään teoksen nimeä.
Elokuvat ja tv-sarjat löytyvät siis varaushyllystä elokuvan tai sarjan nimen kohdalta niissä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on itsepalveluvaraushyllyt. Useissa kirjastoissa elokuvat ja levyt on myös laitettu eri kohtaan varaushyllyä kuin kirjat, jotta ne erottuisivat helpommin eivätkä...
