Yksi tapa löytää kirjallisuutta aiheesta on etsiä viitteitä kirjastojen tietokannoista: Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy jonkun verran kirjallisuutta suomalaisesta kultuurista haulla, jossa voit hakusanaksi antaa Suomi, aineistolajiksi kirja ja kieleksi saksa tai haulla, jossa annat hakusanoiksi Suomi ja kulttuuri, rajoitat aineistolajiksi kirja ja kieleksi englanti.
Voit myös tehdä haun Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html), Boolen lomakkeella saat useamman asiasanan, esim. Suomi ja kulttuuri. Ongelmana on, ettei siellä tarjota mahdollisuutta rajata kieltä, joten selaamista tulee aika paljon enemmän.
Lisäksi voit etsiä viitteitä samoilla...
Pekkarinen on savolainen sukunimi. 1500-luvulta siitä on mainintoja Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Vesulahdelta ja Tavinsalmelta.
Tuhkanen-nimisiä on asunut 1500-1600-luvulla ainakin Pellosniemellä, Juvalla, Kangasniemellä, Sortavalassa, Kesälahdella, Sotkamossa ja Kemissä.
Kalliokoski on pääosin länsisuomalainen nimi. Eniten tämännimisiä on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulussa ja Tampereella. Muutaman kerrannimi on otettu nimenmuutoksen myötä: esim. nimet Backman ja Fossi on joissakin tapauksissa suomennettu Kalliokoskiksi 1900-luvun alussa.
Syrjälä on yleinen talonnimi koko Suomessa. Sukunimenä sitä esiintyy Porvoo-Oulu-linjan länsipuolella.
Kokkonen on savolainen ja kannakselainen sukunimi. 1500-luvulla Kokkosia oli ainakin...
Tähän Kari Litmasen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun "Kevät ja syys" ei löydy nuottia. Laulu alkaa: "Kun solisivat nuo valtoimet veet". Katsoin Finna-hakupalvelusta ja "Suomessa kustannetut sävelteokset" -hakuteoksesta. Finnan hakutuloslistalle tosin tulee yksi nuotti, mutta siinä ei ole tätä kappaletta.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden...
Valitettavasti meidän ryijy-kirjoista ei kyseistä ryijyä löytynyt. Jaan tuon kysymyksesi vielä Tieto-listalla, jolloin myös muista kirjastoista voi vastata. Ajattelisin että tietoa voisit kysyä vielä Wetterhoffista ja Suomen Käsityön Ystäviltä.
Kyseessä on varmaankin Arvo Turtiaisen runo Kaunein, joka alkaa riveillä Kaunein runo syntyy / kun ihminen on lähellä ihmistä...
Löydät koko runon Turtiaisen runokokoelmista Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954) ja Runoja : 1934-1964 (1964).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin:
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1144197
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1144299
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arkisto vastaa Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevista asiakas- ja potilasasiakirjoista. Tietopyynnön hyvinvointialueelle voi jättää sähköisellä tietopyyntölomakkeella (https://asiointi.vakehyva.fi/) tai paperisella lomakkeella. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla.Lisätietoa tietopyynnöistä löytyy täältä: https://vakehyva.fi/fi/tietopyynnot Tietoa Vantaan arkistoista löytyy täältä: https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/kaupunginarkisto
Hakulausekkeella "conducting rubber" Googlesta löytyi seuraava asiaan liittyvä nettiosoite:
http://www.antikor.cz/en/hard_rubber.htm
Yllä mainitusta osoitteesta löytyy jotain tietoa siitä, miten johtavaa kumia valmistetaan. Sivulta löytyy myös mahdollisuus tarkempaan tiedusteluun itse valmistajalta.
Omista kokoelmistamme ei löydy tietoa näin spesifisestä aiheesta. Olisi ehkä hyvä otta yhteyttä johonkin alan oppilaitokseen tai tutkimuskeskukseen kuten esim. Tampereen teknilliseen korkeakouluun tai esittää kysymyksesi Teknillisen korkeakoulun kirjastolle, joka löytyy osoitteesta:http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/
Jyväskylän yliopistossa on tehty pro gradu -työ aikuisten alkeisuinnin opettamisen arvioinnista: Malinen, Sari & Sundberg, Johanna: Aikuisten alkeisuinnin opettamisen arviointi opetusvideoavusteisessa ja ei-videoavusteisessa ryhmässä (JY, Liikuntakasvatuksen laitos, 1995). Graduun liittyy myös video Opimme uimaan. Aikuisten uimakoulu. Opetusvideo. Kesto 18 min.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on mahdollista tehdä hakuja CD-ROM-artikkeliviitetietokantoihin Aleksi ja CD-Kati sekä online-artikkeliviitetietokantaan Arto, joista löytyi asiasanoilla "uimakoulut" ja "aikuiset" seuraavia artikkeleita aikuisten uimakouluista: "Maakravusta vesipedoksi" (Kunto Plus 1999:9 s. 38-39), Tikkanen, Elisa: "Aallottaren...
Puumalan vaakunan löydät esimerkiksi teoksesta
Suomen kunnallisvaakunat, Suomen kunnallisliitto, [Hki], 1982, 2. täyd. ja tark. painos.
Vaakunaan voi tutustua myös seuraavilla nettisivuilla
http://www.puumala.fi/
http://www.ngw.nl/indexgb.htm
Hyvä opas Kiinan historiaan on Stephen G. Hawn teos Matkaopas historiaan: Kiina (1996). Siinä käydään läpi Kiinan historia esihistoriasta nykyaikaan. Kannttaa tutustua myös Grimbergin Kansojen historiaan ja Otavan suureen maailmanhistoriaan. Hyvä teos Kiinan kulttuurista on Tauno-Olavi Huotarin kirja Kiinan kulttuuri (1999).
Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanasta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
löytyy asiasta runsaasti viitteitä. SELMA-tietokanta sisältää viitetiedot kirjoista, artikkeleista ja aikakauslehdistä. Kannatta hakea asiasanahauilla asiasanoilla: yksilönsuoja, salakuuntelu, tietosuoja, yksityiselämän loukkaaminen. Viitteet voi järjestää aikajärjestykseen.
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyy yksityisyyden suojaa käsitteleviä hallituksen esityksiä,uusin HE 162/2003, joka käsittelee yksityisyyden suojaa työelämässä. http://www.eduskunta.fi/
Finlex-tietokannasta http://www.finlex.fi löytyy lainsäädäntöä ja oikeustapauksia, esim Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 477/2001.
Eduskunnan kirjaston osoite: Aurorankatu 6
00102 Helsinki...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on suosittu ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen kirjastopalvelun alalla. Palveluun tulee vuosittain aina hieman enemmän kysymyksiä kuin edellisvuonna, vuonna 2004 lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaus 3514 kysymykseen. Asiakkailta tullut palaute on yleisesti ottaen varsin positiviista.
Kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen tietopalvelu ja se on tässä muodossaan toiminut vuodesta 1999 alkaen. Mukana on tällä hetkellä, vuoden 2005 alussa, 34 yleistä kirjastoa ja 2 erikoiskirjastoa. Tänä vuonna suunnitelmissa on testata, kuinka palveluun voitaisiin yhdistää chat-tietopalvelu.
Tietoa verkkotietopalvelusta yleensä löytyy Kirjastot.fi-...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa. Löydät sen osoitteesta
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Eeva-Liisa Mannerin runoja löytyy espanjaksi kokoelmissa
1993 Poesía finlandesa actual 1993, Poesía nórdica antología 1995, Quimera 1995, 1969 Doce poetas de Finlandia 1969.
Tietokannasta voit myös hakea suomalaisten runoilijoiden espanjankielisiä käännöksia valitsemalla genreksi "lyriikka" ja käännöksen kieleksi "espanja". Saat luettelon espanjaksi käännetyistä runokokoelmista Claes Anderssonilta, Elmer Diftoniukselta, Tua Forssrömiltä, Paavo Haavikolta, Pentti Holapalta, Lars Huldenilta, Tomi Kontiolta, Pentti Saarikoskelta, Solveig von Schoultzilta, Eita Stenbergiltä, Edith Södergranilta,...
Monien kirjastojen mukaan suomenkielistä termiä ei ole, mutta ainakin näitä termejä on käytetty joissakin kirjastoissa: luokkasarja, kouluille lainattavat kirjasarjat, oheislukemistot. Ilmeisesti ei siis ole ainakaan yhtä, kaikkien käyttämää vastinetta.
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jonne palautit kirjan tai kirjan omistavaan kirjastoon. Nide voidaan uusia, jolloin myöhästymismaksuja ei kerry lisää. Kirjaa etsitään palautuskirjastosta ja teoksen omistavasta kirjastosta. Jos se on palautunut ja mennyt lainaan uudelle asiakkaalle, kirja ei näy enää lainatiedoissasi. Jos kirja kuitenkin on edelleen lainassa kortillasi eikä sitä etsinnöistä huolimatta löydy, on todennäköistä, että kirja on edelleen palauttamatta. Kadonneen aineiston voi korvata maksamalla kirjan hinnan tai tuomalla saman teoksen tilalle.
Kallion kirjasto on suljettu remontin takia ja avataan tammikuun loppupuolella. Tämän takia sieltä lainatuilla kirjoilla on näin pitkä laina-aika. Samoin on remontissa Kannelmäen kirjasto: eräpäivä on 2.2.2010.
Uutinen sulkemisista löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Ei Naantalin kaupunginkirjastossa eikä Velkualla onnistu videonauhojen digitointi DVD-levylle.
Turun kaupunginkirjastossa ja Raision kaupunginkirjastossa se onnistuu, joten ehkä kannattaa varata aika jommasta kummasta kirjastosta. Tarvitset voimassa-olevan Vaski-kirjastokortin.
Lisätietoja Turusta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=235569&nodeid=4873
ja Raisiosta http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=612&VID=default&SID=8711126…
Koripalloaiheisia lasten tai varhaisnuorten kaunokirjoja ei valitettavasti löydy. Tietokirjatkin ovat aikuisille suunnattuja. Juha Vesalan Kaksoiskuljetus (nuortenkirja) sopii yläkouluikäisille nuorille, samoin Jim Carrollin Koripallopäiväkirjat.
