Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963.
Internetistä löytyy mm. Iso-Britannian hotellirekisteri, jossa on luokiteltuna eri tasoisia hotelleja ja retkeilymajoja. Osoite on http://www.uk-hotels-register.com/
Lisäksi monikulttuurisen kirjaston Maailma-infosta kannattaa vilkaista - sieltä löytyvät maat aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Esim. Excite Travelin Iso-Briannia-sivut osoitteessa http://www.excite.com/travel/countries/united_kingdom/ sisältävät monenlaista matkailutietoa myös Lontoosta.
Makupalat-linkkikirjastosta löytyy vapaa-ajan alta matkailulinkkejä. Osoite on http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta voi etsiä matkaoppaita Lontoosta valitsemalla luokaksi 417.11. Luokasta 461.03 löytyy...
Pääkaupunkiseudulta löytyy suomenkielinen teos:
Törrönen, Hannele: Opaskirja monikkolasten vanhemmille, Stakes, Helsinki 1997
Kirjan saatavuuden voi katsoa netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Myös muissa lastenhoitokirjoissa puhutaan kaksosista, esimerkiksi kirjojen Järkevää lastenhoitoa vauvasta murrosikään (Benjamin Spock) tai Suurivauvakirja (toim. Leeni Peltonen) lopussa on hyvät hakemistot, joiden avulla kaksosten hoitoa koskevat sivut löytyvät.
Kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, jonka avulla löytyy muutama lehtiartikkeli aiheesta. Artikkeleita on julkaistu mm.Vauva lehdessä (numerot 8/1998 ja 9/1999) sekä Kaks Plus -lehdessä (9/1996). Yleensä kaksosia ja kaksostenhoitoa koskevia artikkeleita löytyy melko...
Valtakunnallisia yhteisiä tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Paikallisia tilastoja jotka kattavat tietyn aikavälin löytyy kyllä. Esim. pääkaupunkiseudulla on tilastoitu Helmet-kirjastojen lainatuimmat v. 2017. Lainoja kymmenelle eniten lainatulle kertyi viime vuonna yhteensä 52 592. Erään verkkolähteen mukaan 100 000 painettua kirjaa vaatisi n. 400 puun kaatamisen. Eli kirjan ostamisen sijasta lainaamalla säästyisi n. 200 puuta.
Helmet.fi, http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainatuimmat_kirjat_2017
Yle.fi, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/14/puusta-kirjaksi
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit...
Canto Finlandiasta ei löydy paljoakaan tietoa. Last.fm-sivuston määritelmän mukaan Canto Finlandia on suomalainen projekti, joka yhdistelee syntetisaattoreita ja kuoromusiikkia, tuottaen cover-versioita pop- ja rock-kappaleista Gregorian-yhtyeen hengessä.
Allmusic.com-palvelun mukaan yhtye on julkaissut kolme albumia ja neljä singleä vuosina 2001-2003.
Ensimmäinen levy Canto Finlandia on EMI:n julkaisema, kappaleiden sovitukset ovat Timo Lehtovaaran tekemiä ja osan kappaleista on säveltänyt Teropekka Virtanen. Tuottajana on toiminut Jakke Lindberg. Levyt Canto Finlandia II ja Canto Finlandia III ovat Capitol Recordsin julkaisemia. Tuotanto ja sovitukset ovat Teropekka Virtasen käsialaa, kuorosovitukset Timo Lehtovaaran tekemiä....
"Makaa kuin Laabanin lehmä" tarkoittaa laiskaa, makaa kuin laiska lehmä. Tästä on myös muoto "makaa kuin laamannin lehmä", jossa Laaban on vaihtunut laamanniksi suomalaisten suussa. Siitä, miten Laaban, Raamatun hahmo, liittyy sanontaan, en löytänyt vahvistusta, mutta eri henkilöiltä kysyttäessä liikkui tarina, että Laabanilla oli laiska lehmä, joka ei tehnyt muuta kuin makasi, ei antanut maitoa. En valitettavasti löytänyt Raamatun kohtaa, joka tukisi suoraan tätä tarinaa.
Tarkoitat ehkä skientologiaa. Skientologian on kehittänyt amerikkalainen tieteiskirjailija. Ron Hubbard 1950-luvulla. Skientologian mukaan ihminen on henkiolento jolla on takanaan useita elämiä. Ihmiset päätyivät maapallolle kymmeniä miljoonia vuosia sitten, kun avaruustyranni Xenu huijasi heitä, tuhosi heidän kehonsa ja sotki heidän mielensä. Skientologian mukaan ihminen voi tulla tietoiseksi itsestään Hubbardin kehittämän menetelmän avulla, jota kutsutaan dianetiikaksi. Skientologit pitävät dianetiikkaa tieteellisenä tutkimus- ja itseymmärrysmenetelmänä. Käytännössä dianetiikka näyttäytyy terapiankaltaisena toimintona. Tärkeimmät opinkappaleet on kiteytetty vuonna 1950 ilmestyneeseen kirjaan. Kirja on...
Suomenhevosia oli maassamme vielä 1950-luvulla puoli miljoonaa, ja hevonen oli tärkeä
kumppani niin pelto- kuin metsätöissäkin. Hevosten määrä on nyt noin 18.500. Suomenhevosen
ratsukäyttö on peräisin armeijasta. Väriltään suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Häntä ja harja kasvavat yleensä pitkiksi ja tuuheiksi.
Suomenhevosista on noin kolme neljäsosaa raviurheilun käytössä. Suomenhevonen on
maailman nopein kylmäveri rotu. Ori Viesker pitää hallussaan maailmanennätystä
kilometriajallaan 1.20,2. Tiedot on poimittu Suomenratsut ry:n sivuilta http://www.suomenratsut.fi/suomenhevonen/
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa myös yksityishenkilön sivuilta...
Francine Pascal´n esittelyn löydät kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Kirjaa voit kysyä lähikirjastostasi tai tarkistaa sen saatavuuden Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/
Francine Pascalista löydät tietoja myös netistä: http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine Sivulta löytyy linkkejä Sweet Valley High -sivuille.
Aleksi on BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) maksullinen palvelu. Useat kirjastot ovat ostaneet käyttöoikeuden, jolloin Aleksi on asiakkaiden käytettävissä kirjastossa.
Kokkolan kaupunginkirjastossa voit käyttää Aleksi-tietokantaa varaamalla ajan kirjaston tietokoneelle.
Taulukkoa, jossa naispuolinen väestö olisi jaoteltu ikäryhmään 18-50 vuotta, ei näytä löytyvän. Yleensä väestötaulukot ovat jaoteltu, joko suppeammin tai laajemmin ikäryhmittäin.
Sivulla http://www.census.gov/ipc/prod/wp02/tabA-08a.pdf on taulukko, jossa näkyy naispuolinen väestö jakautuneena maanosien ja maiden mukaan, mutta ikäryhmät ovat mm. 15-19 vuotta, 20-44 vuotta ja 45-64 vuotta.
Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
Kyllä Pernin lohikäärmeritarit-kirjoja löytyy englanninkielisinäkin kirjastoista.
Googlesta löytyy luettelo sarjasta sivulta http://pern.srellim.org/stories.htm
Piki-verkkokirjaston tilannetta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjoittamalla tekijä-laatikkoon McCaffrey, Anne ja valitsemalla materiaaliksi kirjan ja kieleksi englannin.
Pirkanmaalta puuttuvia englanninkielisiä Pern-kirjoja löytyy
esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi/
(mm. The White Dragon ja Dragonsdawn, joita ei Pirkanmaalta löydy)
Pääkaupungin yleisissä kirjastoissa kuluvan vuoden Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita säilytetään pisimmän aikaa kokoelmissa Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa Helsingissä, mutta niissäkin vain kuluva kuukausi sekä 3 edellistä kuukautta. Nyt heinäkuussa ovat siis maaliskuun 2008 lehdet jo varmaan poistettu kokoelmista niissäkin.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Eduskunnan kirjastossa säilytetään Etelä-Suomen sanomia kuusi edellistä kuukautta, joten myös 2008 maaliskuun lehtien pitäisi olla siellä luettavissa.
Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille ja auki 23.6. – 15.7.2008 arkisin klo 9–16, paitsi tiistaisin klo 9–18. Heinäkuun puolivälin jälkeen 16.7. – 3.8.2008 Eduskunnan kirjasto on suljettuna.
Saitkin jo vastauksen edelliseen kysymykseesi. Vähän lisää: Annika Thor kirjoittaa romaaneja vaikeista aiheista kuten esim. koulukiusaamisesta toisen maailmansodan juutalaisvainoista ja lapsipakolaisista.
Tietoa Saari meren keskellä -kirjasta löytyy osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuesitt/thor.htm
Tietoa Totuus vai tehtävä -kirjasta löytyy osoitteesta http://web.seinajoki.fi/kirjasto/new_lasten/lu_thor.htm
Terveystieteiden keskuskirjastosta kerrottiin, että ainakaan Suomessa tällaisia äänikirjoja ei ole. On mahdollista, että muualta maailmasta niitä löytyisi, mutta varsin kallista niiden hankkiminen olisi.
Terveystieteiden kirjaston yhteystiedot: Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, Puh (09) 191 26643, Fax (09) 241 0385, terkko-info@helsinki.fi, http://www.terkko.helsinki.fi/ .
Voit myös ottaa yhteyttä Näkövammaisten kirjastoon, suomenkielinen asiakaspalvelu, (09) 2295 2200, kirjasto@celialib.fi , oppikirjapalvelut, avoinna arkisin kello 11-15, käyntiajat sopimuksen mukaan. Puh. (09) 2295 2260, oppikirjapalvelut@celialib.fi , http://www.celialib.fi/ .
Teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan pääkirjaston kirjavarastosta luokasta 1.4. Se on siis lainattavissa. Kirjaa voit kysyä Pasilan neuvontatiskiltä, johon se toimitetaan pyynnöstä. Voit myös tehdä varauksen ko. kirjaan HelMetin kautta.
Kirjan tiedot siis:
TEKIJÄ LOTI, PIERRE
TEOS LOTI'N AVIOLIITTO / PIERRE LOTI
JULKTIEDOT 1917
HEL LUOKKA 1.4
Vaikuttaa vahvasti siltä, että kyseessä on kirjeen kirjoittajan (Hilma Wiik, myöh. Arina) oma, julkaisematon tuotos.
Mikäli kyseessä on pitempi runo/loru, saattaa se löytyä kokonaisuudessaan kyseisestä kirjeestä. Julia Donnerin kirjan sivulla 46 esiintyvä pätkä "Oi terve tarhurineito, kuink ihana käy sun työs...", saatta tosin olla kaikki mitä on.
Julia Donnerin kirjan viitetietojen mukaan kyseinen kirje löytyy Kansallisarkistossa säilytettävästä Sibelius-perheen arkistosta.
Valtaosa Kansallisarkiston aineistoista on vapaasti tutkittavissa. Tässä linkki Kansallisarkiston kotisivujen osioon, jossa kerrotaan arkiston aineistojen käyttöön liittyvistä palveluista ja käytännöistä: http://www.arkisto.fi/palvelut/ensi-kertaa-arkistossa
