Ezra Poundin runon "A Girl" suomennos "Tyttö" sisältyy teokseen "Personae. Valikoima runoja 1908 - 1919" (Otava, 1976). Kokoelman runot on suomentanut Tuomas Anhava.
Poundin runon "Silet" suomennosta on kysytty palvelustamme aikaisemminkin (17.1.2013). Tuolloisesta vastauksesta käy ilmi, että runoa ei ole suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Pound Ezra: Personae (Otava, 1976)
Vanhoja Tallinnan puhelinnumeroita on ainakin kirjassa:
Adolf Richters Baltische Verhehrs- und Adresbücher. Bd 3 : Estland. Riga, Selbstverlag des Herausgebers, 1913.
Kirja on löydettävissä ainakin Viron kansalliskirjastossa:
http://www.nlib.ee/en/libraries/index.php
sekä Tarton yliopiston kirjastossa sekä Eesti Kirjandusmuuseumin kirjastossa Tartossa.
Sijaintitietoja voi etsiä Ester-tietokannasta:
http://www.ester.ee/search~S1.
Ester-tietokannasta löytyvät myös seuraavat kirjat:
Список абонентов Ревельской правительственной телефонной сети на ... год
Ilmunud Ревель, [1911-1917] (Ревель : Фельсберг и А. Тетерман
Eesti Wabariigi telefoni wõrgu abonentide nimekiri. Tallinn,1920.
Jos sinun ei ole mahdollista matkustaa Tallinnaan, voit...
John Greenleaf Whittierin ja Charles Wesleyn virsien suomennoksista ei löytynyt mainintaa käytettävissä olevista tietokannoista eikä muista lähteistä. Whittierin Dear Lord and Father of Mankind on ote laajemmasta runosta The Brewing of Soma. Ainoa suomennos tekijältä näyttäisi olevan teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) löytyvä runo Virteni (My Psalm). http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c83c1f47-29…
Netistä löytyi tieto, että viimekeväisellä Sibelius-Akatemian Englantilaisen kirkkomusiikin viikolla sai ensiesityksensä kaksi Pekka Kivekkään suomentamaa virttä viikon oppiaineistosta Helsinki Hymnal, joista toinen on John Gossin säveltämä ja alun...
Sosiaali- ja terveysalalla opiskeluvalinta on kaksivaiheinen. Ensin on esivalinta ja sen jälkeen osa hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella.
Tarkempia tietoja esivalinnassa- ja varsinaisesta valinnassa painotettavista asioista löydät alla olevista linkkien kautta. Valintaperiaatteet ovat samat muissakin oppilaitoksissa, vaikka ne esitelläänkin yhden oppilaitoksen kautta.
http://www.saimia.fi/haku/fi/kevaan-yhteishaku/amk-tutkinnot/sosiaali-j…
http://soteli.metropolia.fi/
Jukka O. miettisen kirjassa Jumalia sankareita demoneja - johdatus aasialaiseen teatteriin (1987) on oma lukunsa japanilaisesta teatterista. Saman teoksen lähdeluetteloa kannattaa myös vilkaista.
Katso saatavuustiedot Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Bill ja Melinda Gatesin säätiö on myöntänyt Helsingin kaupunginkirjastolle 1 miljoonan dollarin (n. 6 mmk) suuruisen tunnustuksen hyvästä, Internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työtä. Bill & Melinda Gates Foundation on säätiö, jonka Gatesit perustivat yksityisillä varoillaan vuonna 1997. Säätiö myöntää Access to Learning -palkintonsa yleiselle kirjastolle, joka on mahdollistanut poikkeuksellisen hyvin käyttäjiensä pääsyn tiedon ja kulttuurin äärelle Internetin avulla. Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota kirjastojen mahdollisuuksiin toimia tietoyhteiskunnan ovien avaajana kaikille kansalaisille.
Palkitsemisperusteissa korostetaan erityisesti Lasipalatsin Kirjakaapelin kirjaston merkitystä edistyksellisten, tietotekniikkaan...
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Tervehdys kirjastosta,
Kirjastonhoitajan oli tällä kertaa vaikea löytää vastausta kysymykseesi kirjaston tietokirjahyllystä tai suomenkielisiltä verkkosivuilta.
Vastaus löytyi tällä kertaa englanninkielisiltä verkkosivuilta, jotka ovat tässä vastauksessa mukana.
Afrikannorsu on intiannorsua eli aasiannorsua kookkaampi. Niiden kärsien pituutta ei kuitenkaan kerrota erikseen, vaan yhteisesti todetaan että näiden norsujen kärsien pituus vaihtelee 6 ja 7 jalan välillä. Jalka on pituusmitta, joka suomalaisille tutummaksi metriksi muutettuna on 0,3048 metriä.
Norsun kärsä on pituudeltaan noin 1,83 - 2,13 metriä.
https://www.animalfactsencyclopedia.com/Elephant-facts.html
https://www.elephantsforafrica.org/elephant-...
Kaipaamaasi YLEISTIETOKIRJAA ei Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista
löydy. Seuraavissa kirjoissa fantasiakirjallisuus on enemmän tai vähemmän
esillä: Narnia ja ympäröivät maat - fantasia kirjallisuuden lajina;
Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit; Sivupolkuja - tutkimusretkiä
kirjallisuuden rajaseuduille; Nieminen, Tommi: Kohti lukijan genrejä-
johdatusta semioottiseen lajiteoriaan (kovin kirjallisuustieteellinen!
ainakin nimi, mutta voithan tuotakin vilkaista, fantasiakirjallisuudesta-
kin on puhe!)Turunen Ulla-Orvokki: Fantasiaa nuorille - valikoimaluettelo.
Tarkista kirjojen saatavuus Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Fantasiakirjallisuudesta löytyy runsaasti lehtiartikkeleita. Tule
lähimpään kirjastoon tekemään...
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia:
Wright, Georg Henrik von: Logiikka ja humanismi, 1998
Ajattelu, kieli, merkitys--analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, 1997
Kaila, Eino: Valitut teokset 2--1936-58, 1992
Cohen, L. Jonathan: The dialogue of reason--an analysis of analytical philosophy, 1989
Kirjojen saatavuuden kaupunginkirjastoista voit tarkistaa Plussa-tietokannasta
www.libplussa.fi. Jos haluat aiheesta enemmän tietoa, niin voit tehdä samassa Plussa-tietokannassa aihehakuja em. suuntauksen edustajien nimillä.
Pääkaupunkiseudun neljän kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) nykyinen järjestelmä on kuvailemasi, eli yleisöpäätteillä varauksen voi kohdistaa vain sen kirjaston aineistoon, missä kulloinkin varauksen tekee.
Järjestelmätason varausta eli varausta joka kohdistuisi teoksen kaikkiin niteisiin ei voi toistaiseksi tehdä. Paperilappuja kirjoitellaan, kun henkilökunta tekee varauksia toisten kirjastojen aineistoon. Laput voi välttää, jos pyytää henkilökuntaa varaamaan suoraan omalle kortille, jolloin varausilmoitus tulee sieltä kirjastosta, minne varaus on tehty. Jos ei kirjaa halua kyseistä kirjastosta noutaa, voi ilmoituslapussa olevaan numeroon soittaa ja pyytää lähettämään sen lähikirjastoon.
Miksi systeemi ei voisi olla...
Näistä voisi olla apua:
Bitit ja pedagogiikka: tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. Sinko, M. & Lehtinen, E. (toim.) Jyväskylä, Atena 1998.
Viherä, M-L. Digitaalisen arjen viestintä - miksi, millä ja miten? Edita 2000.
Tutkiva oppiminen :Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Hakkarainen, K et al. Porvoo, WSOY 1999.
Koivulahti-Ojala, Mervi; Atk-opettajan opas, Helsinki 2001.
Stachon, Kari; Valmisohjelmakoulutuksen orientaatioperustan peruselementtien tarkastelua. Aikuiskasvatuksen pro gradu.Tampere 1991. (Saatavana vain Hämeenlinnan OKL:sta)
Vihmalo Anneli; Toimintastrategiat ja ammattitaito tietokoneohjelmaan perehdyttäessä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä 1987.
Kirjojen saatavuustietoja voit...
Lobosta, Currumpaw'n kuninkaasta kertoo Ernest Thompson Seton. Tarina sisältyy ainakin Setonin teokseen Villejä eläimiä. 5.p. WSOY 1980.
Kirja on hyllyssä useassa Lappeenrannan kirjastossa, katso tarkemmin http://riimiw.lappeenranta.fi/riimi/zgate.dll?
Seuraavassa muutamia kaunokirjallisia teoksia, joiden miljöönä on Moskova :
BULGAKOV, Mihail : Saatana saapuu Moskovaan. 1976.
BULGAKOVA, Inna : Moskovan kirvesmurhat. 1994.
LIKSOM, Rosa : Go Moskova Go. 1988.
HEINÄMAA, Anna : Marian kirja. 1991.
JEROFEJEV, Viktor : Moskovan kaunotar. 1991.
JEROFEJEV, Venedikt : Moskova-Petuski. 1990.
KABAKOV, Aleksandr : Moskova -93. 1990.
KALEDIN, Sergei : Käytävä. 1991
MAKANIN, Vladimir : Lyhyet päivät. 1991.
MARININA, Aleksandra : Irina tietää liikaa. 2002.
PELEVIN, Viktor : Generation P. 2000.
SMITH, Martin Cruz : Gorkin puisto. 1981.
TOLSTOI, Leo : Anna Karenina.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Ihan turhaan olet pettynyt, sillä voin kertoa sinulle ilouutisen : kyllä joulukalenteri on.
Sinne pääset vaikka Auran kirjaston etusivulla olevasta linkistä:
http://www.aura.fi/kirjasto (ja siellä jouluinen kalenterikuva) tai http://joulukalenteri.positiivarit.fi/ .
Kalenterin teemme tänä vuonna nyt toista kertaa yhteistyössä Positiivarit-nimisen yrityksen kanssa.
Mutta itse kalenterin runot ja ulkoasu ovat edelleen samojen tekijöiden käsialaa.
Tunnelmallista joulun odotusta joulukalenterin parissa!
Kirjaston tietokannasta voit etsiä kirjoja kyseisestä aiheesta asiasanoilla lapset ja vaatteet. Löytyy esim. Marketta Franckin kirja Waatteen Wietti ja Wiettelys. Se käsittelee sekä aikuisten että lasten pukumuotia eri aikakausina. Samasta osoitteesta eli luokasta 90.21 löytyy kirjasarja People in costume, jossa on jonkin verran kuvia myös lasten vaatetuksesta eri vuosikymmeniltä. Vinkkejä voi saada myös vanhoista lastenvaatteiden valmistusta käsittelevistä kirjoista. Tällaisia kirjoja on esim. Hilkka Kansin laatima kirja Miten puen lapseni vuodelta 1970. Jyväskylän kaupunginkirjasto ei varastoi ollenkaan vanhoja muotilehtiä. Kannattanee ehkä niitä kysyä Jyväskylän yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmasta.
HelMet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa netin kautta lainat voi uusia enintään 5 kertaa mikäli niistä ei ole varauksia.
