HS:n arkistosta löytyy varsin monia Hesarin juttuja, joissa Reznikoffia on käsitelty jonkin verran, mutta valitettavasti sieltä ei löytynyt tietoa, missä kuukausiliitteen numerossa olisi tuo etsimäsi laaja artikkeli. Jos olet kiinnostunut muista HS:ssa julkaistuista teksteistä, sinun kannattaisi käydä jossakin kirjastossa, jossa voit henkilökunnan avustuksella katsoa Hesarin arkistosta sinua kiinnostavat artikkelit.
Filosofian maisteri Jaana Utriaisen musiikkitieteen väitöskirja "A Gestalt music analysis: Philosophical theory, method, and analysis of Iegor Reznikoff's compositionson" tarkastettu Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. Väitöskirjan nimi on suomeksi "Hahmofilosofinen teoria, metodi ja musiikkianalyysi Iégor Reznikoffin...
Lapualla pidettyjä tilaisuuksia koskevia materiaaleja löytyisi Suomen yleisissä kirjastoissa parhaiten Lapuan kaupunginkirjastosta sekä alueen maakuntakirjastosta Seinäjoelta, mutta kuten olitte jo huomannut, Lapuan kirjastostakaan kyseistä tallennetta ei kuitenkaan löytynyt. Suomen yleisistä kirjastoista ei yleensä löytyne tallenteita noin vanhojen tapahtumien yksittäisten tilaisuuksien nauhoituksista.
Kannattaisi varmaankin kääntyä tapahtuman järjestäneiden yhdistysten ja seurakuntien puoleen, joiden omista arkistoista tuo tallenne voisi parhaiten löytyä:
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Lastenkodinkuja 1, 00180 HELSINKI
puh. (09) 251 390
sähköposti: sley@sley.fi
Internet: http://www.sley.fi/
Lapuan Tuomiokirkkoseurakunta...
Kyseessä lienee Cumulus-yhtyeen esittämä laulu Lämmin maa, jossa tosin ei lauleta paljaasta maasta, vaan tekstin tuo kohta kuuluu muistaakseni: "on alla jalkain lämmin maa, en kaipaa paikan vartijaa". Laulun on säveltänyt Cay Karlsson ja sanoittanut Hector. Yhtyeen naispuolinen jäsenhän oli Anki Lindqvist. Levytys näyttää olevan vuodelta 1971, ja laulu löytyy esim. seuraavilta äänitteiltä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=a%3Acumulus+…
Laulun tekstiä sisältävää nuottijulkaisua en valitettavasti onnistu löytämään kirjastojen tietokannoista.
Keskilaakso-lehti vuodelta 2009 on Kouvolan pääkirjastossa mikrofilminä. Sitä voi käydä lukemassa kirjaston mikrofilminlukulaitteella. Varaa aika lukulaitteelle puh. 020 615 5238.
Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneita? Niiden varausaika vaihtelee puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Osalla koneista on kahden tunnin käyttöaika. Ajanvarauksen kautta voit valita Valitse varausaika -painikkeesta ne kirjastot, joissa on kahden tunnin koneita. Kirjaston valittuasi voit valita sopivan koneen. Tai voit kysyä kahden tunnin koneita suoraan sopivasta kirjastosta.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=search
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Mahtaisiko kyseessä olla Yö yöltä pääni käy pienemmäksi sikermästä Huhtikuun aamu, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiidentyven (Otava, 1984)? Muistin menettäminen ("- en muista enää / mitään. En yhtään mitään."), hammas ("Niinkuin hammas, jota särkee yhä vähemmän.") ja aasialainen nimi ("Herra Daruma Japanista") tästä ainakin löytyvät.
Valitettavasti DVD-elokuvaa ei ole kirjastossa enää yhtään kappaletta jäljellä, joten varaaminen ei siksi onnistu. Kaikki tiedot levystä joskus olleesta kappaleesta ovat kadonneet järjestelmästä, ja pelkät levyn tiedot ovat jääneet jäljelle. En siksi pysty näkemään syytä siihen, miksi levy on poistettu. Luultavasti se on mennyt rikki tai joku asiakas on kadottanut sen.
En ole varma, saako elokuvaa vielä hankittua kirjastoon, mutta laitoin siitä kirjaston järjestelmään hankintaehdotuksen. Kirjasto ei voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta kuten tavalliset ihmiset, vaan kirjaston täytyy hankkia lainattaviin elokuviin erillinen lainauslisenssi, jotta elokuvia olisi laillista lainata asiakkaille. Se, onko elokuvaa mahdollista hankkia kirjastoon,...
Miesten sukupuolielimistä kertovia kirjoja voisi löytyä tietokirjallisuuden luokasta 59.536. Laajemmin seksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 59.35. Niissä on varmasti myös kerrottu sukupuolielimistä. Aiheeseen liittyviä kirjoja on sekä aikuisten- että lastenosastolla, joten kannattaa mennä katsomaan sen mukaan, haluatko aikuisille vai nuoremmille suunnattuja kirjoja. Toivottavasti löydät sopivan kirjan!
Mitään julkisia mainintoja asiasta emme löytäneet. Cosmopolitan-lehden haastattelussa joulukuussa 2011 Chisu ilmoittaa, ettei hänen rakkauselämäänsä ruodita julkisuudessa nyt eikä tulevaisuudessa. Kyseisen haastattelun voit lukea kokonaisuudessaan seuraavasta linkistä: http://www.cosmopolitan.fi/artikkeli/kauneus/chisu_nautin_nyt_naista_ti…
Voisiko kysymyksessä olla Veikko Haakanan kirjoittama seikkailukertomus Luolamiehen poika. Haakana on kirjoittanut myös muita kivikauteen sijoittuvia nuortenkirjoja.
1957 Luolamiehen pojat
1958 Luolapoikien paluu
1959 Poikkikirves iskee
1961 Jäätikkö uhkaa
1962 Kuonokasvoinen kauhu
1969 Kivinen biisoni
Lisätietoa Veikko Haakanasta löytyy mm. scifi ja fantasikirjallisuuteen erikoistuneelta Risingshdow-sivustolta (http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=1216) sekä Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämältä Sanojen aika-sivustolta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=1641&PageConte…)
Valitettavasti tarkkaa selitystä värille Portofinon sininen tai vihreä ei ole löytynyt. Portofino on tunnettu lomakaupunki Italiassa Ligurian maakunnassa. Voisi olettaa, että Portofinion vihreä, joka on haalea turkoosi, tulee nimenomaan tuosta merensävystä. Ainakin Italian tunnettu ja perinteikäs moottoripyörävalmistaja Vespa on käyttänyt mallistossaan väriä Portofino green.
Kirjaston asiakas on velvollinen ilmoittamaan muuttuneen osoitteensa kirjastoon. VASKI-kirjaston asiakas voi tehdä ilmoituksen missä tahansa VASKI-kirjaston toimipisteessä, jolloin täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös VASKI-verkkokirjastossa osoitteessa:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Jotta pääsee muuttamaan tietojaan verkkokirjastossa, pitää kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Tunnusluvun saa mistä tahansa VASKI-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
VASKI-verkkokirjastoon kirjautumisen jälkeen valitaan oikean reunan valikosta "Omat tiedot", sen jälkeen alhaalta oikealta "Omat yhteystiedot". Tämän jälkeen tiedot tulevat...
PIKI-kirjastojen alueelta löytyy kymmeniä soitonoppaita huuliharpun opetteluun. Suomenkielisiä ovat mm. Kaarlo Reinikaisen Joka pojan huuliharppukoulu ja David McKelvyn Huuliharppuopas. Löytyy myös nuotti Easiest harmonica tunes for children, jossa on yksinkertaisia melodioita huuliharpulle sovitettuna.
Ksylofonin soitonoppaita on PIKI-alueella vain muutama. Randall Eylesin Mallet percussion for young beginners on tarkoitettu ksylofonin alkeisharjoitteluun. Muita soitonoppaita ovat mm. Chris Barronin Learn as you play tuned percussion & timpani ja Morris Goldenbergin Modern school for xylophone marimba vibraphone.
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www....
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Aale ja sen harvinaisempi rinnakkaismuoto Aali olivat alun perin monen a-alkuisen nimen puhuttelumuotoja. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa monen a-kirjaimella alkaneen miehennimen kantajaa kutsuttiin Aaleksi (Aarne, Alarik, Aleksanteri, Aleksi, Arvid), mutta Naantalissa on merkitty muistiin tieto Aalesta myös Aleksandran kutsumanimenä. Aalea annettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä etunimeksi sekä miehille että naisille, mutta lopulta se vakiintui miehennimeksi.
Virossa ja Inkerinmaalla sekä Aale että Aali tunnetaan naisenniminä. Nämä (sekä rinnakkaismuodot Aal, Aala ja Aalu) ovat lyhentymiä nimistä Adelheid, Aleksandra tai Rosalie. - Suomessakin tunnetuin Aale on nainen, inkeriläissyntyinen runoilija Aale Tynni.
Lähteet:
Anne...
Jukka O. miettisen kirjassa Jumalia sankareita demoneja - johdatus aasialaiseen teatteriin (1987) on oma lukunsa japanilaisesta teatterista. Saman teoksen lähdeluetteloa kannattaa myös vilkaista.
Katso saatavuustiedot Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kaupunginkirjastoissa
uusi kortti maksaa aikuisilta (15 vuotta täyttäneiltä) 30 mk. Kirjastokortti pitäisi aina ilmoittaa kadonneeksi heti, jotta väärikäyttö saadaan estettyä. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse.
Jos osoitetietosi ovat vanhat, voi olla, että korttiasi on käytetty, etkä ole saanut tietoa asiasta. Kannattaa hoitaa asia nopeasti kuntoon lähimmässä kirjastossa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös netissä(http://www.lib.hel.fi/pasila/osmuutos.html). Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan uutta korttia hakiessasi!
Aiheesta löytyy runsaasti kirjoja ja Internet-sivuja.
Suomen YK-liiton sivuilla Internetissä on julkaisu Ikäihmiset kehityksen kantajina (http://www.ykliitto.fi/maakansa/ikaihm). Sivut perustuvat samannimiseen kirjaan, jonka on toimittanut Helena Allahwerdi ja joka julkaistiin YK:n ikäihmisten vuonna keväällä 1999. Näillä nettisivuilla käsitellään myös vanhusten koulutusta.
Stakesin sivuilta löytyy Itsenäisen suoriutumisen edistämisen yksikkö ITSE (http://www.stakes.fi/itse/index.html), jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja kotona asumista. ITSEn sivuilla on varmasti Sinua hyödyttäviä asioita, mm. Silta-projektin loppuraportti (suoraan http://www.stakes.fi/itse/silta/loppura/raportti.htm...
