Katsoin Aralis-kirjastokeskuksen kokoelmista, johon kuuluvat Aalto-yliopiston kirjasto, Metropolian, Pop- ja Jazz Konservatorion kirjasto sekä Arabianrannankirjasto, lisäksi katsoin Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston kokoelmat ja yksittäisiä Suomen kaupunginkirjastojen kokoelmia. Mistään ei löytynyt kysymiänne DVD-levyjä.
Lähinnä vastaava DVD-levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista: Henry, Christopher: Bill Monroe Style Mandolin.
Valitettavasti ei kysymiänne DVD-levyjä voi siis lainata ainakaan kirjastojen kautta.
Kyllä voit käyttää koulussa kirjastonkirjoja, jos teet merkintäsi ja tehtäväsi esimerkiksi omaan vihkoosi. Kirjojen yleinen laina-aika on 28 vuorokautta ja lainan voi uusia kolme kertaa, jos kirjasta ei ole varauksia. Uusia voit HelMet-verkkokirjastossa, kirjastossa tai kirjastoautossa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Alkuteoksessa lainaus kuuluu seuraavasti: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min." Se löytyy novellista "Åttiårsdag" sivulta 28.
Lassi Nummen neljä Stonehenge-runoa löytyvät kokoelmasta Matkalla niityn yli (Otava, 1986). Niistä toisessa ja neljännessä puhutaan ruohosta; vihreys mainitaan vain jälkimmäisessä:
" -- ja vahvalle märälle ruoholle
johon jalkamme uppoavat."
(Stonehenge 2)
"Sateen harmaudessa hohtaa vihreä ruoho."
(Stonehenge 4).
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Mot-verkkosanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan puolillaan merkitys on "puoliksi, puoliväliin täynnä". Puoliksi-sanalle samainen sanakirja antaa kaksi merkitystä:
"1. kahteen yhtä suureen osaan, kahtia. Leikata leipä puoliksi. Voitto pantiin puoliksi.
2. (rinn. puoleksi) puoleen määrään asti, puolittain. Puoliksi palanut puu. Vene oli puoliksi maalla, puoliksi vedessä. Hanke toteutui vain puoliksi. Ovi on puoliksi auki. Puoliksi leikillään. Ei puoliksikaan niin etevä kuin veljensä."
Sanakirjan mukaan ilmaus puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä näyttäisi olevan suomen kielen mukainen.
Sanonnan alkuperästä tai vaikutuksesta asennoitumiseen ei löytynyt tietoa.
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Tiedustelimme Otavalta Nea-sarjan seuraavaa ilmestyvää teosta. Kustantamo Otavasta vastattiin Merja Jalon seuraavan Nea-kirjan Ponityttö ja kommellusten kurssi ilmestyvän viimeisimpien tietojen mukaan syyskuussa 2000.
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy...
Monet sokerittomia mokkapaloja leipovat tuntuvat käyttävän kuorrutukseen ksylitolia eli koivusokeria:
https://thequeenofdelicious.com/sokerittomat-mokkapalat/
Entä miten olisi paahdetut kookoslastut, näyttävät ainakin herkullisilta mokkapalojen päällä:
https://www.prinsessakeittio.fi/2015/02/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai kookoshiutaleet:
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/46598/Muhkeat%20moccapalat/
Joku on käyttänyt myös Sukrinia:
http://poppaa.blogspot.com/2010/08/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai sitten tosiaan Steviaa pinnalle ripoteltuna:
https://www.hannasumari.fi/2016/viisi-ihanaa-reseptia-sokerittomiin-her…
Ilmeisesti kyse on Eeva Kilven runosta Huutakaa naiset kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) . Runon keskivaiheilla on rivit "Äidit huutakaa. / Kehtolaulujen asemesta huutakaa. "
Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000 (2000, s. 442).
Helmet-haulla voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä...
Täältä Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi kirja Tuhkasta nousi Lappi: Lapin jälleenrakentamista sanoin ja kuvin. Kirja selvittää perusteellisesti Lapin jälleenrakennustyön. Kirjassa on kuva sivulla 155, jossa juna seisoo kiskoilla Kemijoen jäällä, ei siis ihan vedessä. Mahtaisiko tämä olla asiakkaan tarkoittama kirja. Kirjaa on hyllyssä 2 kpl, joten tänne voi lähettää kaukopalvelupyynnön.
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi Kyllikki-nimistä julkaisua: Kyllikki. - Helsinki, 1912-1914 sekä Kyllikki: ajanvietelukemisto. - Oulu: Liitto, 1929-1940. Tarkempia tietoja saa Helsingin yliopiston kirjastosta.
Tarkoitatko hiljaista tietoa (=tacit knowledge Michael Polanyin mukaan)? Suomeksi aiheesta löytyy ainakin seuraavanlaista kirjallisuutta: Koivunen, Hannele: Hiljainen tieto, 1997; Tieto ja tietoyhteiskunta (toim. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen), 2000; Nurminen, Raija: Hiljainen tieto hoitotyössä, 2000. Myös esim. Ikujiro Nonaka (1995) on kirjoittanut hiljaisesta tiedosta yritysmaailmaa käsittelevässä kirjassaan The knowledge-creating company - how Japanese companies create the dynamics of innovation.
Hiljaisesta tiedosta on kirjoitettu myös artikkeleita. Haku Aleksi-nimisestä tietokannasta tuotti 19 viitettä, joista tässä lyhyet tiedot: Hakala, Juha: Hiljainen tieto voi olla menestyksen avain (Alakerta), Aamulehti 2001-01-26; Kokka...
Tiedustelemasi julkaisu lienee Fintran julkaisu:
PUHELIMESSA 5 kielellä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, 2001. ISBN 951-833-579-6
(kielet ovat: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä)
Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,...
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/ löytyy seuraavia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä:
DIECKMANN, Maijaliisa
Rohkea nainen : viisautta ja pitkää ikää.2005
KOSONEN, Ulla
Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta. 1998
Suomalaisen naisvoimistelun jäljillä : seminaarisarja
Osa 1 ja 2. 2003, 2004
REHUNEN, SEPPO
TERVEYS JA LIIKUNTA. 1997
TERVEYSLIIKUNTA : fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä / toimittajat: Mikael Fogelholm, Ilkka Vuori Helsinki : Duodecim : UKK-instituutti, 2005
HAASTEENA huomisen hyvinvointi : miten liikunta lisää mahdollisuuksia? : liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II : tutkimuskatsaus / toimittanut Mari Miettinen. 2000
ARJEN SÄIKEET : AIKAKUVIA ARKIELÄMÄÄN, SIVILISAATIOON...
Yleistä tietoa vitamiineista ja hivenaineista löytyy esim. seuraavista teoksista:
Marjanen Helvi: Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä
Rose, Sara: Vitamiinit ja kivennäisaineet
Borg, Patrick: liikkujan ravitsemus: teoriasta käytäntöön
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy esim. seuraavat tuoreet viitteet aiheesta:
Ilander, Olli: Kiistanalaiset ravintolisät julkaisussa Juoksija 2/2006
Ilander, Olli: Pillerit puntarissa julkaisussa Juoksija 1/2006
Pilleri vai hedelmä : kumpi on parempi? : ja 13 muuta kysymystä ravintoaineista julkaisussa Kunto Plus 4/ 2006
Belitz, Jenni: 8 kysymystä ravintolisistä : totta, tarua vai urbaanilegendaa? julkaisussa: Kotivinkki 1/2006...
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa, onko nimeä kysytty jo aikaisemmin. Aika usein vastaus löytyy, sillä arkistoon on kertynyt melkoinen määrä nimien taustatietoja. Tiituskin löytyy sieltä: Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan johtaja. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, mutta se saattaa merkitä "kunnioitettava". Ohessa linkki arkistoon:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tiitus.
Julian on vanhan roomalaisen sukunimen Julianus lyhentymä. Katolisessa kirkossa on nelisenkymmentä Julianus-nimistä pyhimystä ja autuutettua.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
