En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
Systole-ensihoidon erikoislehti on Suomen Hätäensiapu r.y:n julkaisu ja sitä voi lukea ainakin Helsingin yliopiston Terveystieteiden Keskuskirjastossa Meilahdessa Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, p. 09-19126643. Avoinna kesäaikaan ma-to 8.30-19.00 ja pe 8-17.00.
Comeniusohjelma on osa Euroopan unionin koulutusohjelmaa, Sokratesta. Sen tavoitteena on lisätä eurooppalaista yhteistyötä koulutuksen alalla. Sauvosaaren koulun Comeniusprojektin sivuilta http://www.kemi.fi/~keskus/comenius.htm löytyy kuvaus Johan Amos Comeniuksesta (1592-1670) joka oli tshekkiläinen kasvatustieteilijä http://www.kemi.fi/~keskus/come4.htm Comeniuksesta Google-haku http://www.google.com/ hakusanana "Johan Amos Comenius" löytyy runsaasti tietoa http://members.tripod.com/~FroebelWeb/web7002.html http://comenius.50megs.com/links.html
Hei,
tämä on juuri oikea paikka kysyä (miltei mitä tahansa...)
http://www.kirjastot.fi -sivuilta löydät oikealta alhaalta otsakkeen Rekisteröityneiden käyttäjien palvelut, jota kautta voit tutustua kirjastot.fi palveluihin ja myös rekisteröityä käyttäjäksi. Rekisteröitymislomakkeen viimeisenä kohtana voi rastia halukkuutensa vastaanottaa Ammattikalenterin uusia ilmoituksia.
J.K. Rowlingin kirjaa Harry Potter and the philosopher's stone on Turun kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=… .
Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Lähikuva-lehti tulee Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjastoon. Siellä säilytetään lehteä kuitenkin vain kuluva ja viisi edellistä vuotta, eli vuoden 1995 lehtiä kaupunginkirjastossa ei enää ole. Lehti löytyy kuitenkin seuraavista kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Helsingin yliopiston valtiotieteelisen tiedekunnan kirjasto.
J.K.Rowlingin itse mainitsemia esikuvia ei tarkistamistani lähteistä löytynyt. Wikipedian sivuilta löytyy listaus brittiläisestä kertomakirjallisuudesta, jonka tapahtumat sijoittuvat sisäoppilaitosmiljööhön. Osoite
http://en.wikipedia.org/wiki/Boarding_school#Boarding_schools_in_fiction
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmien osalta kirjan saatavuus on tarkistettavissa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston kaikkia vanhempia kirjoja ei ole vielä toistaiseksi asiasanoitettu. Helmet-aineistohaussa on linkki Sanahaku. Hakusanakenttään voi kirjoittaa esim Englanti tyttökirjat. Muita hyviä hakusanoja on esim klassikot ja sisäoppilaitokset. Hakutuloksen kirjoista voi vain arvailla, ovatko ne...
Helsingin kaupunginkirjastoon ei enää hankita uusia Standardisoimisliiton julkaisuja. Standardisoimisliitolla, jonka puoleen kääntymistä suosittelen, on oma kirjastonsa. Siitä saatte lisätietoja osoitteessa http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Kyseisillä sivuilla on maininta, että myös Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluu suomenkieliset SFS-standardit.
Kaikilla nimillä ei valitettavasti ole omaa nimipäivää. Filiisi voisi viettää nimipäivää esim. Liisin ja Liisan päivänä 19.11. Liisi on kutsumamuoto Liisa –nimestä ja Liisa –nimen kantamuoto puolestaan on Elisabet.. Filiisi on erittäin harvinainen etunimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusivuilta löytyvän tilaston mukaan Filiisi –nimen on vuosina 1900 -1919 saanut kaksi lasta ja vuonna 2007 yksi. Lähteet: Lempiäinen, Pentti etunimikirja, Porvoo 1999 , https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
HelMetistä löytyivät esimerkiksi teokset: Kaukoputket : käyttäjän opas / Olli Manner (4. laaj. p., 2005) ja Hubble : 15 vuoden löytöretki / Lars Christensen (2005). Voit katsoa itse lisää HelMetistä (www.helmet.fi) hakemalla asiasanahakuna kaukoputket tai tähtitiede. Aiheesta löydät paljon lisää tietoa Ursan sivuilta www.ursa.fi tai Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) kautta > Ympäristö > Tähtitiede.
Thomas Brezina ei ole naimisissa eikä hänellä ole myöskään lapsia. Tässä vielä joitakin tietoja: synt. 30.1.1963 Wienissä, 1,76 cm pitkä, 62-66 kg, silmät ruskeat, kengännumero 41-42.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on teos Dubin,Tiffany: Vintage style: buying and wearing classic vintage clothes. Kirjaa ei valitettavasti ole Vesilahden kirjastossa, mutta siitä voi tehdä seutuvarauksen Piki-verkkokirjastossa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Mikäli etsimänne teokset eivät ole saatavilla Turun kirjastoista, voitte käyttää kaupunginkirjaston tarjoamaa kaukopalvelua. Palvelua voi käyttää ainoastaan silloin, kun etsittyjä teoksia ei löydy Turusta. Voitte tarkistaa saatavuuden näistä tietokannoista:
Turun kaupunginkirjasto (http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin)
Turun yliopiston kirjasto (https://finna.fi
Åbo Akademin kirjasto (https://finna.fi
Turun kauppakorkeakoulun kirjasto (https://finna.fi)
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto (https://aura.amkit.fi/)
Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644. Huom! Kaukopalvelun käyttö on maksullista ja hinta voi vaihdella huomattavasti.
31.12.1977 Turun Sanomissa oli artikkeli nimeltä Realismin perillinen. Kritiikki käsitteli Päätalon samana vuonna Gummerukselta ilmestynyttä kirjaa Ahdistettu maa, joka kuuluu sarjaan Juuret Iijoen törmässä. Kritiikin oli kirjoittanut Jussi Kallio.
Tietoja sanomalehtiartikkeleista voi kysellä lehtien arkistoista, tietopalvelu niissä on vain usein maksullista.
Useimmissa suuremmissa kirjastoissa vanhat sanomalehdet ovat tutkittavissa mikrofilmeinä. Esim. Turun kaupunginkirjastossa Uutistorilla voi lukea Turun Sanomaa mikrofilminä vuodesta 1905. Mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen, samalla voi tehdä tilauksen filmeistä joita haluaa lukea. Uutistori sijaitsee pääkirjaston uudisosan ensimmäisessä kerroksessa, Linnankatu 2....
Kirja on irlantilaisen Margaret Wolfe Hungerfordin ensimmäinen romaani Phyllis vuodelta 1877. Hänen kirjansa ilmestyivät aluksi anonyymeinä, myöhemmin nimellä Mrs Hungerford; Yhdysvalloissa Hungerfordin kirjat julkaistiin taiteilijanimellä 'The Duchess'.
Ruotsiksi Phyllis ilmestyi ensimmäisen kerran 1881 Mathilda Langletin kääntämänä. Tässä laitoksessa oli sivuja 403. - 1913 Phyllis julkaistiin Kerstin Wenströmin uutena ruotsinnoksena. Suomeksi kirja ilmestyi Valfrid Hedmanin käännöksenä Kariston Naisten romaaneja -sarjassa vuonna 1916.
Tähän kysymykseen on jo vastattu tässä palvelussa:
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen. Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Käy lähimmässä kirjastossa ilmoittamassa nimenmuutoksesta. Ota mukaan uudella nimellä varustettu kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti. Samalla saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
