Hakusanoilla " interrailmatkailu" ja "matkaoppaat, rautatieliikenne" löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastoista muutama teos. Tuoreimpina "Independent traveller's Europe", 2000 ja Katie Woodin "Europe by train"-teoksen uusin painos, niinikään vuodelta 2000. Näiden saatavuuden sekä tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy myös useampia teoksia. Esim. Minna Leppäaron pro gradu -tutkielma "Junalipulla Euroopan ympäri : ensimmäisten interreilaajien matkassa 1970-luvulla". Turun yliopisto, 1999. Tätä voit yrittää pyytää kaukolainaksi. Saat sen kuitenkin vain lukusalikäyttöön. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on...
Naisenemmistöisin toimiala tilastoissa on terveys- ja sosiaalipalvelut (vuonna 2017 naisten osuus 86,4% työvoimasta) ja miesenemmistöisin taas rakentaminen (92%). Yksittäisiä ammatteja tarkasteltaessa naisvaltaisimmaksi nousee kätilö: vuonna 2015 99,8% kätilöistä oli naisia. Viiden kärkeen lukeutuvat myös hammashoitajat, kuulontutkijat ja puheterapeutit sekä suuhygienistit. Miehisistä ammateista lähimmäs vastaavia lukemia pääsevät maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat (vuonna 2016 97,8%) sekä kirvesmiehet ja rakennuspuusepät (97,4%) sekä moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat (95,9%).
Lähteet ja taustatietoa:
Työelämän segregaatio (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/tyoelaman-segregaatio)...
Usko, uskonnot ja uskonnollinen kokemus ovat selvästi olleet Waltarille keskeisiä teemoja koko hänen elämänsä ajan. Kirjailijan lapsuudenkoti oli vahvasti kristillisen ihanteellisuuden värittämä (hänen isänsä Toimi Waltari oli pastori, "palavasieluinen idealisti"), ja syksyllä 1926 nuori Waltari kirjoittautui Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Seuraavan vuoden syyslukukaudella jo jätti teologian ja siirtyi opiskelemaan filosofiseen tiedekuntaan, pääaineenaan uskontotiede. Tämä vaihdos on jo sinänsä paljonpuhuva ja kiteyttää itseensä paljon Waltarin henkilökohtaisesta suhteesta uskoon ja uskonnollisuuteen: kirkollisen kristinuskon protagonistin asemesta hänestä tuli syrjästäkatsoja ja tarkkailija, jonka osaksi tuli vapain...
Tietyissä yhteyksissä henkilöllisyyden todentaminen on välttämätöntä. Esimerkiksi finanssipalveluilla, kuten pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa asiakkaansa. Tietosuojalaissa ja EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa on mainittu ehtoja henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudelle. Henkilötietojen käsittelyssä Suomessa toimitaan nykyään Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen mukaisesti ja tietosuojalaki toimii asetusta täydentävänä lakina. Suomessa on myös paljon erilaisia kansallisia erityislakeja, joilla säännellään henkilötietojen käsittelyä eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Euroopan unionin tietosuoja-asetuksessa mainitaan kuusi erilaista perustetta, joilla...
En löytänyt vahvistusta räteillä jarruttamisesta. Kenties sanonta johtaa hevosen ohjasten tempaisuus eli äkkijarrutukseen hevospelillä. Sanonta saattaa olla myös ankkurinköyden ja ankkurin heittämisestä eli veneellä jarruttamisesta. Kotimaisten kielten keskus voisi tietää sanonnan alkuperästä enemmän. https://www.kotus.fi/palvelut
Luultavasti sanonta on kuitenkin yleistynyt vasta autoilun myötä.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, sanakirjasta löysin sanalle tällaisia merkityksiä.
Liina: eril. lankapunoksia ja köyden tapaan käytettäviä lujia tekstiilinauhoja. Kanto-, kuormaliina. Linkki Kielitoimiston sanakirja
Liina: hevonev veti liinoist (= kakkula-aisojen aisoina käytettävistä köysistä) heinäkonetta....
En voi antaa mitään laillisesti päteviä vastauksia lipun käytöstä, mutta tässä on mitä löysin lipun käyttöä koskien Suomen laista.
Laki Suomen lipusta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) 2 §:ssä Suomen lippu määritellään abstraktisti, eli mikä tahansa kuvia, joka täyttää mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, luetaan Suomen lipuksi. Teoriassa myös matto voisi siis olla Suomen lippu.
8 §:ssä kuitenkin määritellään mahdollinen sakkorangaistus Suomen lipun epäkunnioittavasta käytöstä, johon lipun pitäminen massa tai lattialla (esim. mattona) lähes varmasti kuuluisi, varsinkin jos lipun yli kävellään tai se muuten likaantuisi lattialla ollessaan. Tähän pykälään vedoten en siis pitäisi lippua lattialla...
Kannattaa kysyä seuraavaa Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen (STAKES)http://www.stakes.fi/ julkaisua: Laiho Saara: Urhea Pikku-Nalle. Kirja kertoo perheväkivallasta lapsen näkökulmasta. Kirjaa voi hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.turku.fi/kirja/kirjasto/
Kannattaa myös ottaa yhteyttä lasten etuja ajaviin järjestöihin Pelastakaa lapset http://www.Pela.fi/ ; Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/ ; Lastensuojelun Keskusliitto http://www.lastensuojelunkeskusliitto.fi/ ja kysyä mitä julkaisuja heillä mahdollisesti on.
Tein haun google -hakupalvelulla www.google.com hakusanana krokotiilit ja muutama suomenkielinen sivu löytyi, ihan hirveästi tietoa ei löytynyt. Katsopa seuraavia
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dunder.webcentral.com.au/vaarallinen/dge_saltwater.htm
Krokotiili on matelija joten iloa on varmasti myös matelijoiden aisteja käsittelevästä artikkelista
http://msnhomepages.talkcity.com/StudentUnion/cursus56/matelijoidenaist…
Krokotiilivitsejä, ei siis mikään tietosivu, on osoitteessa http://www.phnet.fi/public/www-vitsit/elain_krokotiili.html
Suosittelen myös sivua http://crocodilian.com/ vaikka siinä kielenä onkin englanti. Kuvista ja lajinimistä on varmasti hyötyä.
Tietoa Francine Pascalista on hyvin vähän saatavilla suomeksi, mutta seuraavalta sivulta löytyy kirjailijan haastattelu englanniksi.
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine.html
Helsingin kaupunginkirjastoon ei tule New Nutrition Business -lehteä. Näin erikoistuneita lehtiä kannattaa tiedustella alan erikoiskirjastoista, esim. Viikin tiedekirjastosta tai Helsingin yliopiston Ravitsemustieteen tai Elintarviketeknologian laitoksen kirjastosta (vaihteen p. 09 - 1911). Kyseistä lehteä ei löytynyt Viikin tiedekirjaston lehtiluettelosta, mutta asia kannattaa kuitenkin varmistaa suoraan sieltä, http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/ . Tieteelliset kirjastot eivät yleensä anna lehtiä kotilainoiksi.
Mikäli lehteä ei löydy mistään pääkaupunkiseudulta, on sitä (tai kopioita siitä) mahdollista kaukolainata muualta Suomesta tai ulkomailta, http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm .
Lehdestä löytyy verkkoversio osoitteesta http...
Thomas Canningista on saatavilla erittäin vähän tietoa, eikä hänen sävellyksiään ole juuri levytetty lukuunottamatta teosta 'Fantasy on a hymn by Justin Morgan', joka löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastonkin kokoelmista levyltä 'Into the light'(Telarc, 1997). Musiikin tärkeimmissäkään hakuteoksissa häntä ei mainita lainkaan, joten paras tiedonlähde tässä tapauksessa on internet. Canning syntyi v.1911 Brookvillessa (PA) ja kuoli Morgantownissa 4.10.1989. Hän opetti säveltämistä Länsi-Virginian yliopistossa. Vuodesta 1980 lähtien on vuosittain jaettu hänen nimeään kantava sävellyspalkinto (Thomas Canning Composition Award). Osoitteessa http://www.gtmf.org/programnotes/week5_02.pdf on enemmän tietoa Canningista. Hänen muista sävellyksistään...
Tekstisi on suora lainaus kirjakaupan mainoksesta. Jos käytät sitä esim. esitelmässä, sinun on kerrottava, mistä olet sen ottanut.
Parhaiten saat omannäköistä tekstiä lukemalla kirjan ja miettimällä tapahtumat sitä kautta. Lue vaikka luku kerrallaan ja kerro lyhyesti, mitä kussakin luvussa tapahtuu.
Kirjoja ja muuta aineistoa kaukolainataan myös ulkomaille. Lainat ovat aina kirjastojen välisiä, eli asiakas pyytää asuinpaikkansa kirjaston kautta lainat. Kaukolainaus on yleensä maksullista, ja asiakkaan asuinpaikan kirjasto tavallisesti päättää maksusta. Euroopan sisällä kaukolainaus on kohtuuhintaista, mutta esim. Suomesta Kanadaan lainaaminen voi tulla kalliiksi. Kirjasto ei välttämättä pyydä kaukolainoja kovin kaukaa. Käy siis lähikirjastossasi kysymässä kaukolainausmahdollisuudesta.
Kallion kirjasto on suljettu remontin takia ja avataan tammikuun loppupuolella. Tämän takia sieltä lainatuilla kirjoilla on näin pitkä laina-aika. Samoin on remontissa Kannelmäen kirjasto: eräpäivä on 2.2.2010.
Uutinen sulkemisista löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tarkkaa ja luotettavaa tietoa on mahdoton saada. Eri maiden tilastojärjestelmät poikkeavat toisistaan paljonkin. Myös se, ketkä kaikki tilastoidaan yliopisto-opiskelijoiksi, vaihtelee.
Unescon tilastoja voi pitää luotettavina, mutta heidän tilastoistaan löytyvät tiedot tosiaan vain maittain, ei yhteenlaskettuina. Tämä tilasto löytyy täältä:
http://stats.uis.unesco.org/unesco/TableViewer/tableView.aspx?ReportId=…
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Fennica-nimisestä tietokannasta https://finna.fi voi tarkistaa, että onko joku kirja käännetty suomeksi vaikka hakemalla kirjailijan nimellä.
Etsin kirjaa Yhdysvaltain Kongressin kirjaston tietokannasta http://catalog.loc.gov/ , British librarysta http://catalogue.bl.uk/ ja Amazon-verkkokirjakaupasta http://www.amazon.com/ , ja muutamilta muiltakin sivuistoilta, mutta en valitettavasti löytänyt englanninkielistä versiota.
Måns Gahrton on Eva & Adam -kirjojen kirjoittaja, Johan Unenge niiden kuvittaja.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyseisistä miehistä on tiedusteltu useaan otteeseen ja niihin on vastattu kattavasti. Saat aiemmat vastaukset esiin kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyskenttään kirjailijan nimen (esim. Gahrton Måns) ja klikkaamalla painiketta "Katso, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy
Eeva Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan kirjan 1. painos ilmestyi 1976. Kirjallisuusarvosteluja -sarjassa B, johon on koottu suurimmissa sanomalehdissä olleita kirja-arvosteluja, on myös kyseisen kirjan arvosteluja: 1976:11-12, s.924 ja 1977:1, s. 24, 25, 42, 50.
Lisäksi Joensuun kaupunginkirjaston Pohjois-Karjala -kokoelmasta löytyvät artikkelit sanomalehti Karjalaisesta 3.10.1976 ja sanomalehti Pohjois-Karjalasta 5.11.1976. Lisäksi löytyy yleisartikkeleita: Ruumiinkulttuuri 1995:2, s.14-19, 51 ja Ruumiinkulttuuri 1994:1:14-16, 51 ja Kodin kuvalehti 1997:5 (Ks. tietokanta Aleksi ja kirja Suomen kirjailijat 1945-1980, s.687).
Kirjallisuusarvostelujen B-sarjaa ja aikakauslehtiä saa lainaksi, sanomalehtiartikkeleista lähetämme kopioita....
Murakka on murresana, joka tarkoittaa mureaa. Sanaa on käytetty juuri esimerkiksi perunoista, leivästä tai leivonnaisista, mutta myös vaikkapa mullasta tai savesta.
Sanaa ovat käyttäneet myös mm. Juhani Aho ("Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen", Minkä mitäkin Tyrolista , 1908) ja Joel Lehtonen kertoessaan, että Putkinotkon perunat ovat murakoita.
Nykysuomen sanakirja 2 (WSOY, 1980)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/579436?term=murakka&page=4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/942224?term=murakka&page=23
https://korp.csc.fi/#/lang=fi
Kyseessä on sokeritoukan suurempi ja karvaisempi sukulainen eli paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata). Laji on ilmaantunut Suomeen vasta hiljattain, ja se on saanut nimensäkin vasta vuonna 2019. Mutta laji on paikoitellen jo yleisempi kuin sokeritoukka.
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/paperitoukka/
