Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä?
Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä.
http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
Taulun koko on 256 x 196 cm.
Lähteet:
kirja: Lexikon der kunst osa 9
www-sivu: http://www.mystudios.com/art/italian/raphael/raphael-sistine-madonna-15…
Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta, löytyvät ainakin nämä kaksi alla mainittua rentoutusäänitettä, jotka sisältävät sanallisia rentoutusohjeita:
- Fanning, Patrick: Visualization for stress reduction, ISBN 1879237172 (c-kasetti)
- Miller, Emmett E.: The 10-minute stress manager, ISBN 1561703761 (cd-levy)
Lisäksi löytyy runsaasti rentoutusta käsittelevää kirjallisuutta engalannin kielellä. Sitä voi hakea Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi ). Hakutavaksi voi valita sanahaun ja hakusanaksi rentous, aineistoksi kirjat ja kieleksi englannin kieli tai muu haluttu kieli.
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Nea on lyhennys Linneasta, joka puolestaan on tullut vanamon tieteellisestä nimestä Linnea borealis. Nea on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995.
Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo on metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Kansallisromanttisen innostuksen myötä Tellervoa ehdotettiin etunimeksi jo 1860-luvun puolivälissä. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut vuodesta 1908.
Nimestä Alviira löytyi vain maininta, että on muunnos nimestä Elvira.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja WSOY 1999
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi Karisto 1992
Voit kyllä tilata levyn Leppävaarasta lähimpään Helmet-kirjastoon (Espoon, Helsingin, Kauniaisen, Vantaan kaupunginkirjastot). Voit tehdä varauksen joko kirjastossa paikan päällä tai jos sinulla on kirjastokorttiisi nelinumeroinen tunnusluku, myös Internetin kautta osoitteessa http://www.helmet.fi.
Varausmaksu on aikuisten aineistosta 0,50 € / varaus. Maksu maksetaan varausta noudettaessa.
Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan mukanasi on kirjastokorttisi lisäksi kuvallinen, voimassa oleva henkilöllisyystodistus.
Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Leppävaaran kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1...
Otavan arkistosta kerrottiin, että Markku Turusen kirjoittaman elämäkertaromaanin Hyvä Joel kannessa Joel Lehtosen vasemmalla puolella istuu Rakel Kansanen ja oikealla Lydia Lehtonen.
Katkelma voisi olla jostain Helmet-hausta sanoilla mielenosoitukset kaunokirjallisuus löytyvistä kotimaisista kirjoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mielenosoitukset+kaunokirjalli…
Tuo katkelma saattaisi olla myös jostakin Staffan Bruunin romaanista, kuten Bailut barrikadeilla. Staffan Bruunilta suomennetut kirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=bruun+staffan&searchscope=9&m=…
Baconin The truth -essee löytyy Totuudesta-nimisenä valikoimasta Francis Baconin filosofiset mietelmät (Weilin, 1910). Elof Kristiansonin suomentamana kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Mikä on totuus, sanoi Pilatus ivaten eikä jäänyt odottamaan vastausta." Sama katkelma löytyy kokoelman Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) Sitaatit-osiosta Jarkko Laineen suomentamana: "Mikä on totuus, sanoi pilkkaava Pilatus eikä jäänyt odottamaan vastausta."
Kysyimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sieltä ehdotettiin Johnnyn (Liebkind) käännöskappaletta "Kotihipat", joka alkuperäiseltä nimeltään on Jailhouse Rock.
Kappale löytyy esimerkiksi seuraavilta levyiltä:
Johnny: 20 suosikkia : Ihana aamu (1995)
Johnny: Johnny (1990)
Valitettavasti Navionics-karttoja ei ole HelMet-kirjastoissa, eikä niitä näytä löytyvän muistakaan Suomen kirjastoista. Tarkistin asian osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ löytyvällä Frank-monihaulla. Saattaa olla, ettei niitä kirjastoon voida hankkiakaan, koska tietokoneohjelman – jollainen kartta kaiketi on – lainaamiseksi kirjaston pitäisi hankkia erillinen lainauslisenssi, eikä ohjelman valmistaja sitä välttämättä antaisikaan.
Karttoja on myynnissä suomalaisissakin nettikaupoissa, jos omaksi ostaminen on mahdollinen vaihtoehto. Ne tosin ovat kohtalaisen hinnakkaita satunnaiseen käyttöön.
Kyseisestä lehdestä on joitakin tietoja Fennica-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi. Lehden löytää etsimällä hakusanalla ”Monalisa” ja valitsemalla hakutavaksi ”lehden/sarjan nimi”. ”Monalisan” julkaisija on ollut Lahden kirjapaino- ja sanomalehti, mutta tietokannassa on myös huomautus, että kustantaja on vaihdellut. Lehti on ilmestynyt vuosina 1959–1976 ja kerran kuukaudessa.
”Monalisan” numerot vuoteen 1972 asti löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta...
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Kyseessä on Kyllikki Villan runo teoksesta Koipitoipilas (Like 2009).
Tässä runo vielä kokonaisuudessaan:
Vanhuus
voiko se olla näin hupsu ja kevyt
juokaamme samppanjaa
Tukekaa te nuoret
kun horjumme
Vaalikaamme hyviä ajatuksia
Ja jos pahoja tulee mieleen
silloin, sanoo Dalai Lama
on syytä vaihtaa näkökulmaa.
Kyseessä on ensimmäinen Craig Russellin kahdesta suomennetusta Lennox-sarjan romaanista, Yksityisetsivä Lennox, joka ilmestyi 2015. Toinen osa, Glasgowilainen suudelma julkaistiin tänä vuonna. Kaikkiaan sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa vuosina 2009-2016. Sarjan päähenkilö Lennox on entinen kanadalainen sotilas.
