Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy Harry Potter-kirjoja suomen kielen lisäksi yhteensä 21:llä eri kielellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muun aineiston kielivalikoima löytyy näin: Valitse HelMet-etusivulta Sanahaku ja Kieli-pudotusvalikko näyttää sinulle valikoimiin kuuluvat kielet. Jos haluat katsoa mitä aineistoa jollain tietyllä kielellä on saatavilla laita hakulaatikkoon kaksi tähteä (**). HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi .
Etsimäsi tutkijan teoksia ei ole suomennettu - asia on tarkistettu Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
http://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi englanninkielinen teos eli
Kress, Gunther, Reading images : the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen. London : Routledge, 2001
ja sekin käsittelee lähinnä kuvallista ja visuaalista viestintää sekä kuvien semiotiikkaa.
Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmista
http://finna.fi voit hakea lisää teoksia.
Yliopiston kirjaston tietokantaan pääset em. osoitteesta. Tekijähaulla löytyi 4 teosta, joista 3 oli lähinnä kuviin liittyviä teoksia ja yksi ääneen ja puheeseen liittyvä
eli
Leeuwen, Theo van, Speech, music, sound / Theo van Leeuwen...
L-fashion groupin edeltäjästä Luhdasta löytyy tietoa Lahden kaupunginkirjastosta ainakin neljästä kirjasta:
Lahti region: technology, quality and style (1998)
Hosia, Matti: Suomalaisia menestyksen profiileja - hyvinhoidettuja yrityksiä ja mitä niistä opimme (1985)
Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat: kertomus perheompelimon varttumisesta nykyaikaiseksi suurtuotantolaitokseksi
(1967)
Luhta 1907-1982 (1982)
Näiden lisäksi teoksessa Eturivi: Päijät-Hämeen yritystoiminnan historia ja hakuteos (1996) on kerrottu L-fashion groupista lyhyesti. Myös mm. vanhoista Etelä-Suomen sanomista löytyy artikkeleita Luhdasta.
Pekka Luhtasen kirjoittamaa kirjaa Elämäni langat ja linjat V. Luhtanen Oy, Luhta Oy, L-fashion group Oy vuosina 1958-1999...
Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua valitsemassasi noutokirjastossa. Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla. Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-...
Täällä näkövammaispuolella tutuin koiran palvelusmuoto on opaskoira. Pekka Korri Opaskoirakoulusta kertoi, että opaskoiran sukupuolella ei ole väliä, mutta kaikki Opaskoirakoulusta käyttöön tulevat opaskoirat leikataan.
Kaikista kirjailijoista ei tosiaan löydy suomen kielellä tarpeeksi tietoa esitelmää varten. Joan Aikenista ei löydy tietoja suomenkielisistä kirjoista, mutta netissä on sentään jotain.
Wikipediasta löytyy hyvin niukka artikkeli osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joan_Aiken ja suomenkielisillä scifi- ja fantasiakirjallisuussivuilla on myös vähän tietoa osoitteessa:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… . Muuten Google-haulla (suomenkielisiltä sivuilta) tuli esille lähinnä kirjannimiä.
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Nerudan oodeista ja Tercer libro de las odas -kokoelman runoista on suomennettu vain osa, ja Oda al día feliz näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin: "Oodia onnelliselle päivälle" ei löydy sen paremmin Neruda-kokoelmista kuin hänen runojaan sisältävistä antologioistakaan.
Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runosuomennostietokanta ei sekään runoa tunne. (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Nyky-Venäjän oikeuskäytäntöä käsittelevä suomenkielinen kirjallisuus näyttää olevan suhteellisen niukkaa. Toivottavasti seuraavista teoksista on apua.
Rikosoikeudenkäynti, oikeusapu ja rikosvastuu Suomessa ja Venäjällä / Sanna Iskanius & Jarmo Koistinen (toim.)Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2008.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1886779
Honkanen, Matti : Onnistu Venäjällä : tunne lainsäädäntö ja kulttuuri. Lakimiesliiton kustannus, 2011. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2020723
Verkkoaineistona on Jarmo Koistinen & Sonja Kortelainen (toim.) Normit, käytännöt ja etiikka Suomen ja Venäjän tuomioistuimissa. University of Estern Finland. Aducate Reports and Books 1/2011. http://epublications.uef.fi/...
Lars Huldénin runokokoelma Mellan jul och ragnarök ilmestyi vuonna 1984(Schildts). Kokoelmassa ei kuitenkaan ole yhtä yksittäistä runoa, jonka nimi olisi Mellan jul och ragnarök.
Kokoelmassa on seuraavat runot (tästä luettelosta puuttuvat kuitenkin painetussa teoksessa olevat runot ”Min fantasi flyger numera lågt, Vart tog kungsörnen vägen ja Upphovsmål).
http://www.dikter.biblioteket.se/Collection.aspx?id=2475
Pentti Saaritsa on kääntänyt Lars Huldénin runoja kokoelmaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus ja tässä teoksessa on myös 23 runoa kokoelmasta Mellan jul och ragnarök.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1757716
Muistatko miten tarkoittamasi runo alkaa.
Laitan liitteenä suomenkielisessä kokoelmassa olevien runojen...
Suomen murteiden sanakirja määrittelee koppakaarin "huutokaupassa viimeiseksi, yhdellä kertaa myytäväksi (sekalaiseksi t. arvottomaksi) tavaraeräksi". Perunkirjassa se merkitsee sekalaista, erikseen luokittelematonta omaisuutta tai varallisuutta.
Netistä löytyi tieto, että Sallisen ja hänen tyttärensä Tajun uurnat siirrettiin Hietaniemen hautausmaalta Sallisen ateljeekodin pihapiiriin kesällä 2001.
Sallisen ateljeekoti, ”Krapula” sijaitsee Hyvinkäällä ja Tyko Sallisen ja hänen tyttärensä Tajun hauta on Hyvinkäänkylässä ateljeetalon pihapiirissä. Siirto tapahtui 20001 Hietaniemen hautausmaalta Sallisen tyttären Tirsi Savolaisen (k. 2003) toivomuksesta. Haudalla olevan kiven on Sallisen maalauksesta Kilpajuoksu (1917) saadun hevosaiheen mukaan suunnitellut kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen.
Lisätietoja:
http://www.kultaomena.com/393?onsitemessage=saved
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyko_Sallinen
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löydät kielikursseja CD-ROM muodossa asiasanalla
"kieliromput". Yhdistämällä sen toivottuun luokkaan, tässä tapauksessa englanninkielen luokkaan 89.507, saat kielikurssin toivomastasi kielestä. Halutessasi voit myös valita kielivalikosta kielen jolla kurssi on tehty, esim. englannin kurssi suomeksi.
Robert van Gulikista löytyy internetistä jonkin verran tietoa. Valitettavasti sivut ovat yleensä englanninkielisiä, mutta tässä joitain poimintoja:
http://hjem.get2net.dk/bnielsen/gulik.html
http://www.teleologic.com/crghome/vangulik.html
http://www.ude.de/gulik/
Lisää tietoa kirjailijasta voit löytää esim. google-haulla "robert van gulik" (ilman sitaatteja haussa) (http://www.google.com)
Tolkien: The Lord of the Kings 1-3 on ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa äänikirjakasetteina. Lähimmän kirjastosi kautta voit saada ne kaukolainaksi.
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää...
Verkosta löytyy suomenkielisiä saippuanvalmistusohjeita ainakin seuraavilta sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/~sipila/petri/kem/saippua
http://www.kolumbus.fi/evert.nylund/saippua.htm
sekä kirjoista
Ratia, Liisa: Kotikemistin reseptikirja (1956)
Cavitch, Susan Miller: The soapmaker's companion (1997)
- molemmat kirjat löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
