Kaarina Kaurinkoski on kirjoittanut seuraavat Pietaria käsittelevät kirjat: Pietarin kaupunki, Pietarin kultainen katu ja Pietarin sydämessä. Varmaankin perusteellisin suomenkielinen Pietarin kulttuurihistoriaa käsittelevä teos on Solomon Volkovin Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Muita aiheeseen liittyviä ovat:
Abraham Rask Pietari: Pietarhovi, Tsarskoje Selo, Pavlovsk
Matti Klinge Euroopassa, Pietarissa
Jarmo Nironen Suomalainen Pietari
Lisäksi Pekka Pesosen kirjassa Venäjän kulttuurihistoria on oma lukunsa Pietarista.
K. A. Applegate. Etunimet ovat Katherine Alice.(käyttää myös salanimeä Kincaid, Beth).Syntynyt 1956.
Perheeseen kuuluu mies sekä Jake-niminen poika.
Asunut eripuolilla Yhdysvaltoja.
Nämä tiedot löysin kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Koski Mervi; julk. BTJ Kirjastopalvelu ISBN 951-692-509-X).Osoiteesta: http://www.scholastic.com/animorphs/index.htm löytyy
lisää tietoa Animorphs-sarjasta.
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002, joka on sarjan uusin osa, vuoden 1866 kuparisen viiden pennin rahan hinnaksi on mainittu 0,50€. Kolikossa on Aleksanteri II painettuna toiselle puolelle. - Alhainen arvo johtunee siitä, että rahaa on runsaasti liikkeellä. - Asia varmistuu edellisen vuoden luettelosta, jossa hinta on kolme markkaa.
Hei!
Työministeriön sivuilla kerrotaan eri ammateista. Kirjastovirkailijan työllisyystilanteesta kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastovirkailijoiden työllisyystilanne on tyydyttävä sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. Huolimatta kunnissa toteutetuista säästötoimista vakinaista henkilökuntaa ei ole juurikaan irtisanottu, vaan työvoiman vähentäminen on kohdistunut kirjaston käyttämiin tilapäisiin työntekijöihin. Toisaalta ei myöskään uusia virkoja ole juurikaan perustettu. Alalle valmistuneiden on vaikea saada vakituista työtä, mutta projektiluonteisia töitä on tarjolla jonkin verran."
Lähde:http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08140&kieli=00#tyomarkki…
Muut kirjastoalan ammatit tietoineen saat esiin, kun kirjoitat...
Olisiko etsimäsi kirja Joanne Greenbergin Tämän elämän sinulle annan (Tammi 1980)? Kirjan takakannessa mainitaan mm. "Abel ja Janice lähtevät kuurojen koulusta ja menevät naimisiin. Suurin toivein aloitettu perhe-elämä on sortua jo alkuunsa ylivoimaisiin ymmärtämisvaikeuksiin kuulevien tylyssä maailmassa. Ensimmäinen kohtalokas erehdys, auton osamaksuerän luuleminen koko hinnaksi, sitoo nuoret kahdenkymmenen vuoden velkavankeuteen."
Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Kovin kattavaa luetteloa kysymistänne kirjoista ei voi antaa. Apuvälineeksi suosittelisin esim. Erkki Salon kokoamaa Roma-tietokantaa www.pori.fi/kirjasto/romauusi/. Hakusanaksi voi valita vaikka 'Saksa'. Tuloksena on selkeä taulukko, josta nimekettä klikkaamalla saa vähän lisäviitettä kirjan sisällöstä. Joitakin lisiä, jotka eivät sisälly ko. luetteloon: ///Fallada, Hans: Kukin kuolee itsekseen. - 1949///, ///Krüger, Hans: Hajonnut talo, nuoruus kolmannessa valtakunnassa. - 1989///, ///Olsson, Vibeke: Ulrike ja sota. - 1976///, ///Loo, Tessa de: Kaksoset. - 2001///.
Roseniuksen runo, joka ilmestyi ensi kerran Pietisten-lehden vuoden 1849 numerossa 1, on suomennettu 1800-luvulla ainakin kahdesti, ensinnäkin
kokoelmassa Hengellisiä Wirsiä 2. - 1870 (numero 9)
ja
lehdessä Hengellinen Sanan-Saattaja 1870, vihkoissa 27-28 (laulu 23)
Toinen suomennos esiintyy evankelisen herätysliikkeen laulukirjan Siionin kannel vuoden 1892 laitoksessa numerolla 183 ("Metsässä niin synkässä", kaikki alkuteoksen 28 säkeistöä).
Valitettavasti ulottuvillani ei ole Siionin kanteleen vuoden 1923 laitosta eikä saman herätysliikkeen piirissä julkaistua Nuori Siion -laulukirjaa, joten en pysty sanomaan mitään laulun myöhemmistä vaiheista evankelisissa laulukokoelmissa. Vuoden 1961 Siionin kanteleessa sitä ei enää ole. Tietysti...
Kaikista kirjailijoista ei tosiaan löydy suomen kielellä tarpeeksi tietoa esitelmää varten. Joan Aikenista ei löydy tietoja suomenkielisistä kirjoista, mutta netissä on sentään jotain.
Wikipediasta löytyy hyvin niukka artikkeli osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joan_Aiken ja suomenkielisillä scifi- ja fantasiakirjallisuussivuilla on myös vähän tietoa osoitteessa:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… . Muuten Google-haulla (suomenkielisiltä sivuilta) tuli esille lähinnä kirjannimiä.
Kyseinen runo sisältyy kokoelmaan Kipling:Valkoisen miehen taakka, valinnut ja suomentanut Antero Manninen.Hki WSOY 1976. Suomennoksessa on rinnakkain alkuperäinen, englanninkielinen, ja suomenkielinen teksti.
Hei!
Tanssimuotoista kuntoilua käsitteleviä dv:eitä löytyy Ratamo-kirjastoista (Riihimäki ja Hyvinkää) kaksi: Sambic, jossa liikutaan samban askelin sekä Hyvinkään kirjastosta African dance, jossa likuntamuotona on afrikkalainen tanssi. Näissä molemmissa on käytetty asiasanoja: kuntoliikunta ja tanssi. Jos haet pelkällä asiasanalla kuntoliikunta ja materiaaliksi laitat dv:n, Ratamo-kirjastoista löytyy 63 dv:tä, joiden joukosta saattaisi löytyä myös sopivia tarkoitukseesi.
Kirjastojen käyttämíä hakusanoja ei ole aina helppo keksiä. Asiasanojen valinnassa auttaa Vesa - suomalainen asiasanasto, joka löytyy verkkokirjaston hakusivuilta.
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia....
Tähän tapaukseen voi soveltaa esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesääntöä, jossa on tarkka "sotapalvelukelpoisuusluokittelu ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella". Kyseisissä luokituskoodeissa alussa oleva kirjain viittaa palveluskelpoisuusluokkaan, sekä sen perässä oleva numero tarkentaa vamman tai sairauden.
Ko. sodanaikaiseen Lääkärintarkastusohjesääntöön voi tutustua muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastossa (www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto) .
Kirjastot myyvät kokoelmistaan poistettuja teoksia. Kirjoja saatetaan poistaa, jos ne ovat huonossa kunnossa, sisällöltään vanhentuneita tai eivät mene enää lainaan. Se, että joku haluaisi ostaa kirjaston kokoelmiin kuuluvan kirjan, ei ole varmasti missään kirjastossa hyväksyttävä poistoperuste. Monissa kirjastoissa poistokirjoja myydään jatkuvasti, mutta poistokirjavalikoimaa ei valitettavasti ainakaan Helsingissä pysty selailemaan mistään, ainoastaan menemällä kirjastoon ja tutkimalla valikoimaa.
Harvinaisia kirjoja voi kyllä löytyä myös antikvariaateista. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka....
Jedit ovat tuttuja Tähtien sota -elokuvista. George Lucas, joka ohjasi ensimmäiset Tähtien sota -elokuvat, loi hahmot. Lisätietoa esim. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jedit
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Hammaslääketieteen opetusta on tarjolla Helsingin, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa.
Lisätietoja yliopistojen sivuilta.
Helsinki: http://www.helsinki.fi/hammas/
Turku: https://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hammaslaaketiede/Sivut/home.a…
Oulu: http://www.oulu.fi/hammaslaaketiede/
Itä-Suomi: https://www2.uef.fi/fi/hammas
Tietoa pyrkimisestä ja pääsykokeesta: http://www.studentum.fi/Hammaslaeaeketieteellinen_paeaesykoe__d6285.html
