Helsingin Sanomat kertoo (23.11.2003) artikkelissaan Yhdysvaltain ensimmäisestä Marimekko-näyttelystä, että Life-lehdessä oli vuonna 1966 laaja Marimekko-artikkeli ja vuoden 1960 Sports Illustrated –lehden joulunumerossa kansikuvassa poseeraa Jacqueline Kennedy veneessä päällään punainen Marimekko.
Vuoden 1966 Life-lehti on Kuopion Varastokirjaston ja Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sports Illustrated –lehteä vuodelta 1960 ei Suomen kirjastoista löydy. Voit pyytää Life-lehden kaukolainaksi oman kotikirjastosi kautta.
Weber sävelsi mestarillisten oopperoiden (erityisesti Taika-ampuja) ohella paljon klarinetille sävellettyä musiikkia. Näistä useat oli tarkoitettu mestariklarinetisti Heinrich Bärmanin esitettäviksi. Nuotissa oleva vuosiluku ja omistus viittavat vuonna 1815 sävellettyyn B-duuri klarinettikvintettoon, jonka opusnumero on 34. Sävellyksen teema/variaatiot-rakenne viittaa kuitenkin toisaalle.
Etsimäsi sävellys onkin todennäköisesti "Introduktion, thema und variationen". Sävellys on alunperin merkitty Weberin tekemäksi, mutta myöhempi tutkimus on osoittanut kappaleen säveltäjäksi Joseph Küffnerin (1776-1856). Sävellyksen nuotit ja mahdolliset levytykset ovat kuitenkin yleensä julkaistu Weberin nimissä.
Bote & Bock on julkaissut sävellyksen...
Nimitilastoja voi hakea Väestörekisterikeskuksen nimitietokannasta. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Saija Nimisiä on merkitty väestötietorekisteriin
vuosina 1960-79 2013 kpl
vuosina 1980-1999 1639 kpl
vuosina 2000-2006 116 kpl
ja vuonna 2007 2 kpl
Rahojen arvosta saa tietoja esim. seuraavista lähteistä: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, Hki 2004 ja Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998 : keräilijän opas, Hki 1988 . Kirjoja voi kysyä lähimmästä kirjastosta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kannattaa myös katsoa kirjoittamalla hakukenttään sana raha tai rahat. .Lisäksi tietoa voi saada Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.snynumis.fi/
Etsimäsi kirja on Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Tätä WSOY:n vuonna 1974 julkaisemaa kuvakirjaa on vielä muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/record=b1375676~S1*fin
Satu on myös Lindgrenin satukirjassa Satuja (WSOY, 1981)
http://www.helmet.fi/record=b1377222~S1*fin
Kultasiskoni on myös nimellä Rakkahin sisko satukirjassa Pekka Peukaloinen (WSOY 1951).
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
Muun muassa seuraavissa romaaneissa käsitellään perhettä tai sukua, niiden dynamiikkaa ja vaiheita sekä perheenjäsenten kehitystä. Osassa teoksia on mukana myös laajahko historiallinen perspektiivi ja linkitys samanaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Burnard, Bonnie: Hyvästä kodista (Otava, 2002)
Cunningham, Michael: Samaa sukua (Gummerus, 2003)
Desai, Kiran: Menetyksen perintö (Otava, 2007)
Dorrestein, Renate: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa (WSOY, 2009)
Franzen, Jonathan: Muutoksia (WSOY, 2002)
Honkasalo, Laura: Eropaperit (Otava, 2009)
Ibrahimi, Anilda: Punainen morsian (Tammi, 2010)
Lundán, Reko: Ilman suuria suruja (WSOY, 2002)
McAdam, Colin: Jotain suurta (WSOY, 2005)
McMillan, Terry: Kaikki kotona? (...
Hei!
Internetistä löytyy sivusto vahinkojen uhreille osoitteesta http://www.uhri-info.fi/ Sieltä voi katsoa apua. Sivuston antaman ohjeen mukaan valtiolta voi periä korvauksia, ellei rikoksen tekijä pysty itse maksamaan.
Finlex-tietokannasta löytyy myös tietoa vahingonkorvauksista, osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051204?search%5Btype%5D=pi…
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi video joka käsittelee eri tyylisuuntia:
Kulunutta kauneutta (1993) videokasetti, joka sisältää YLEn esittämiä jaksoja vanhojen huonekalujen uudistamisesta tyyleittäin.
Yleisemmin taidehistoriaa käsittelevät esimerkiksi videotallenteet Taiteen tyylisuunnat: ohjelmasarja eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta klassismista modernismiin, ja Johdanto taidehistoriaan -sarja, jonka 7 osaa käsittelevät jokainen omaa tyylikauttansa. Näitä ei löydy suoraan Hämeenlinnan kirjastosta, mutta niitä voi tilata kaukolainana.
DVD-aineistoa ei tästä aiheesta löytynyt.
Pahkasian pahnueiden koko vaihtelee ympäristöolojen mukaan yhdestä kahdeksaan - keskimäärin kerralla syntyy kolme porsasta. Poikueita voi olla kaksi vuodessa. Pahkasikanaaras saavuttaa sukukypsyyden 18 kuukauden ikäisenä. Pahkasiat elävät noin 12-15-vuotiaiksi. Vaikka vaihdevuosi-ilmiötä on havaittu muillakin nisäkkäillä kuin ihmisellä, se on eläinkunnassa hyvin harvinainen eikä sitä juurikaan ole tutkittu luonnollisessa ympäristössään elävillä villieläimillä. Voitaneen kuitenkin otaksua niiden säilyttävän lisääntymiskykynsä elämänsä loppuun saakka.
Lähteet:
Grzimek's animal life encyclopedia. Vol. 15, Mammals IV
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on Microsoft Word, joten siinä muodossa voi kirjastossa tallentaa.
Muuntamisen onnistuminen riippuu siitä, missä muodossa muunnettava teksti on. Esimerkiksi rtf-tiedostot saa helposti muutettua Wordin omiksi tiedostomuodoiksi, mutta toisaalta esimerkiksi OpenOfficen omia tiedostomuotoja kirjaston asiakastietokoneet eivät pysty lukemaan. Pitäisi siis tietää ensiksi alkuperäinen tiedostomuoto, ennen kuin muuntamisesta voi sanoa varmasti mitään.
Sinun kannattaa tehdä haku Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Osoite on http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html Hakusanaksi voit laittaa esim. kyselytutkimus, haastattelututkimus tai haastattelut. Samasta osoitteesta näet myös kirjojen saatavuustiedot.
Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.
Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.
Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja:...
Vessapaperin hamstraus oli kansainvälinen ilmiö, jonka syitä on spekuloitu paljon. Aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan wc-paperin hamstrausta esiintyi erityisen paljon ihmisillä, jotka ovat tunnollisia, tunteikkaita ja taipuvaisia huolestumiseen.
Linkki tutkimukseen: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.02342…
Linkki Tekniikan maailman suomenkieliseen artikkeliin, jossa on tiivistelmä tutkimuksen tuloksista: https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-saivat-selville-millaiset-ihmiset-…
Miksi ihmiset hamstrasivat juuri vessapaperia? Aivan selvää vastausta ei löytynyt, mutta asiaan vaikuttanee vessapaperin tarpeellisuus, helppo säilyvyys ja se, että sitä on vaikea korvata muulla tuotteella.
Lisää...
Kyseessä on Valto Laitisen säveltämä kappale Sydämeni on yksinäinen saari. Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa.
Valitettavasti sanoja ei ole yhdessäkään nuottijulkaisussa, johon kappaleen nuotti sisältyy.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Aluksi opintotuki tarkoitti valtion takaamaa opintolainaa. Syksyllä 1969 sitä myönnettiin opiskelijoille ensimmäistä kertaa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1972, opintolainan rinnalle saatiin opintoraha. Sitä myönnettiin kuitenkin kappalemääräisesti vain hyvin pienelle määrälle opiskelijoita. Valtion opintotukikeskus valitsi hakemusten joukosta parhaat jotka olivat käytännössä vähävaraisia opiskelijoita, jotka menestyivät opinnoissaan hyvin. Tuen kokonaismäärä oli silti kaikille sama eli jos sai opintorahaa, lainan määrä oli vastaavan summan verran pienempi. Vuonna 1977 opintotukeen lisättiin asumislisä ja opintorahan kappalemääristä luovuttiin. Uudistus oli pakko tehdä, sillä pankit päättivät leikata lainamääriä. Opintolainojen...
Merja Jalosta löytyy tietoa mm. kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Loivamaa (1995) ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995); nettiosoitteista http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html sekä artikkeleista:
Pappilan ponitytöt kilpailussa / Merja Jalo & Marvi Jalo (Kaleva 1998-07-21, Kirja-arv.)
Vaara Raudikkotiellä (Lapset ja yhteiskunta 1988, Kirja-arv., nro 11, sivu 29)
Naamiaisratsastus (Virke 1988, Kirja-arv., nro 4, sivu 41)
Jyväskylän yliopistossa on tehty pro gradu -työ aikuisten alkeisuinnin opettamisen arvioinnista: Malinen, Sari & Sundberg, Johanna: Aikuisten alkeisuinnin opettamisen arviointi opetusvideoavusteisessa ja ei-videoavusteisessa ryhmässä (JY, Liikuntakasvatuksen laitos, 1995). Graduun liittyy myös video Opimme uimaan. Aikuisten uimakoulu. Opetusvideo. Kesto 18 min.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on mahdollista tehdä hakuja CD-ROM-artikkeliviitetietokantoihin Aleksi ja CD-Kati sekä online-artikkeliviitetietokantaan Arto, joista löytyi asiasanoilla "uimakoulut" ja "aikuiset" seuraavia artikkeleita aikuisten uimakouluista: "Maakravusta vesipedoksi" (Kunto Plus 1999:9 s. 38-39), Tikkanen, Elisa: "Aallottaren...
