Sinun kannattaa tehdä haku Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Osoite on http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html Hakusanaksi voit laittaa esim. kyselytutkimus, haastattelututkimus tai haastattelut. Samasta osoitteesta näet myös kirjojen saatavuustiedot.
Kosovosta löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston Plussa-aineistotietokannasta hakusanalla Kosovo 14 viitettä (voit selata niitä internetin kautta (http://www.libplussa.fi/).
Seuraavista teoksista voisi olla apua: Visuri, Pekka, Kosovon sota, 2000; Judah, Tim, Kosovo--war and revenge, 2000; Chomsky, Noam, Uusi sotilaallinen humanismi--Kosovon opetukset, 2000; Fredsbomber över Balkan--konflikten om Kosovo--historia, analys, debatt, 1999; Öberg, Jan, Propagandan takaa, 1999.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html) löytyy hakusanalla humanitaarinen interventio 7 viitettä. Artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto saattaa löytyä viitteitä sopivaan materiaaliin, esimerkiksi kaupunginkirjaston...
Saksan kielen oikeinkirjoitusta uudistettiin vuonna 1996 niin, että kielen erityispiirteitä, kuten substantiivien iso alkukirjain sekä ß-kirjain (kaksois-s, "Eszett") otettiin entistä johdonmukaisempaan käyttöön. Uudistusta on viilattu jonkin verran vuosien mittaan, mutta keskeinen sisältö on pysynyt samana.
Uudistuksen jälkeen ß-kirjainta käytetään ainoastaan pitkän vokaalin jälkeen, kuten esimerkiksi sanoissa fließen (virrata) ja Straße (katu). Sen sijaan lyhyen vokaalin jälkeen käytetään kahta s-kirjainta: muß > muss (täytyy), Roß > Ross (hevonen).
Sveitsissä ja Liechtensteinissa ß-kirjainta ei tavallisesti käytetä ollenkaan, vaan se korvataan ss-yhdistelmällä.
Kielikellon artikkeli saksan kielen...
Hei!
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan yhdyssanalla tarkoitetaan peräkkäin asetettujen sanojen muodostamaa merkityskokonaisuutta. Sanajonon ensimmäinen sana on joko perusmuodossa tai omistusmuodossa oleva substantiivi eli nimisana, joka ilmaisee asiaa tai esinettä. (Kielitoimiston ohjepankki, viitattu 27.4.2022)
Toinen vaihtoehto yhdyssanalle on sanaliitto, jossa sanat voivat muodostaa merkityskokonaisuuden myös erikseen kirjoitettuna. Se, missä yhteydessä käytetään yhdyssanaa ja missä sanaliittoa, on mutkikkain osuus. Tässä avuksi voi olla esimerkiksi ns. merkitystesti, jossa sanajonoon kuuluvat sanat kirjoitetaan sekä yhteen että erikseen. Tämän jälkeen pohditaan, muuttuuko sanajonon...
Hei,
Ainakin Turun ammattikorkeakoulun avoimessa on kohta hakuaika koulutukseen: 1.–28.4.2024.
Siellä voi opiskella Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin 60 op.
Hakemisesta saa tietoa osoitteesta: avoinamk@turkuamk.fi
Opiskeluun liittyviin kysymyksiin vastaa myös opinto-ohjaaja Anu Lehtinen. Puhelin: +358 50 598 5667.
Alla olevasta puhelinnumerosta saa lisätietoa opiskelusta Turun amk:ssa
Puhelin: +358 2 263 36109. Puhelinpalveluaika on tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11.
https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/avoin-ammatt…
Tampereen yliopiston opintotoimistosta saa puolestaan asiantuntevaa opastusta
heidän avoimen yliopiston kursseistaan ja...
Jyväskylän yliopistossa on tehty pro gradu -työ aikuisten alkeisuinnin opettamisen arvioinnista: Malinen, Sari & Sundberg, Johanna: Aikuisten alkeisuinnin opettamisen arviointi opetusvideoavusteisessa ja ei-videoavusteisessa ryhmässä (JY, Liikuntakasvatuksen laitos, 1995). Graduun liittyy myös video Opimme uimaan. Aikuisten uimakoulu. Opetusvideo. Kesto 18 min.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on mahdollista tehdä hakuja CD-ROM-artikkeliviitetietokantoihin Aleksi ja CD-Kati sekä online-artikkeliviitetietokantaan Arto, joista löytyi asiasanoilla "uimakoulut" ja "aikuiset" seuraavia artikkeleita aikuisten uimakouluista: "Maakravusta vesipedoksi" (Kunto Plus 1999:9 s. 38-39), Tikkanen, Elisa: "Aallottaren...
Voit saada Turun kirjastokortin, mikäli sinulla on osoite Turussa. Saat kortin mistä tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta "käyttöopas".
Kirjallisuutta EU:n vaikutuksista Suomelle on jo saatavissa, koska takana on useita jäsenyysvuosia. Löytyy esim. teokset
Suomi 5 vuotta Euroopan unionissa: toiveita, pelkoja, tosiasioita. Eurooppa-tiedotus, 2000.
EU ja Suomi: unionijäsenyyden vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan. Edita, 2000.
Lisää teoksia voit selata Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
asiasana(selaus) -haulla
esim. asiasanaketjulla Euroopan unioni jäsenyys vaikutukset Suomi
Keskustelusivuilla voi myös olla jotakin EU:n hyödyistä
Sinun äänesi Euroopassa
http://europa.eu.int/yourvoice/index_fi.htm
Etla on myös tehnyt tutkimuksia EU:n vaikutuksista
http://www.etla.fi/
samoin...
Voit etsiä kuunnelmia Helmet -tietokannasta menemällä sanahakuun. Hakukenttään kirjoitetaan ”kuunnelmat”. Sanahaussa voit rajata haluamasi aineiston tyypin, kielen, kirjaston sekä myös ilmestymisvuoden mukaan.
Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanasta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
löytyy asiasta runsaasti viitteitä. SELMA-tietokanta sisältää viitetiedot kirjoista, artikkeleista ja aikakauslehdistä. Kannatta hakea asiasanahauilla asiasanoilla: yksilönsuoja, salakuuntelu, tietosuoja, yksityiselämän loukkaaminen. Viitteet voi järjestää aikajärjestykseen.
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyy yksityisyyden suojaa käsitteleviä hallituksen esityksiä,uusin HE 162/2003, joka käsittelee yksityisyyden suojaa työelämässä. http://www.eduskunta.fi/
Finlex-tietokannasta http://www.finlex.fi löytyy lainsäädäntöä ja oikeustapauksia, esim Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 477/2001.
Eduskunnan kirjaston osoite: Aurorankatu 6
00102 Helsinki...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttäen hakusanalla brändit kaksi englanninkielistä teosta Dowdy, Clare: Beyond logos : new definitions of corporate identity ja Olins, Wally: On brand : with 55 illustrations. Näiden teosten saatavuustiedot voit tarkistaa tietokannasta. Hakusanalla brändijohtaminen ei Helmetistä löydy viitteitä. Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta ei pystynyt tekemään hakuja juuri hakuhetkellä.
Kotimaisten lehtien viitetietokannasta Aleksista löytyivät seuraavat artikkelithakusanalla brändit: Karjalainen, Toni-Matti, Iittala kahmaisi tutut brändit, Muoto (ISSN 0358-3511)2002 ; 2 ; 30-31 (Designor Thomas Enckellin haastattelu), sekä Konttinen, Hannu,...
Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja määrittelee näin sanat WEB ja portaali:
WEB sama kuin WWW
= Internet-verkossa hajautettu ja monipuolinen tietojenkäsittely-ympäristö, jonka totetutus perustuu ensisijaisesti HTML-kielisten hypermediasivujen siirtämiseen HTTP-käytännöllä vakiomuotoisia resurssinpaikantimia (URL) osoitteina käyttäen.
PORTAALI
= Monia erilaisia aineistoja ja palveluja tarjoava sivusto, josta käyttäjä voi muokata omia tarpeitaan vastaavia aineistoja ja palveluja käsittävän sivuston, tyypillisesti aloitussivuston.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy aikaisempi vastaus, joka koskee portaalia:
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=2296&arkisto=tru…
Sen listalta löytyy kirjoja ja lehtiä, joita on...
Ikävä kyllä artikkeliviitteitä tästä aiheesta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista tietokannoista, ARTOsta, ALEKSIsta eikä Helecon FINPistä. Joitakin viitteitä löytyy esim. Googlen haulla "lahjakortit kirjanpito" ja etuseteli, esim. Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ Keskusverolautakunnan päätökset 40 ja 41/1998. Myös Kuluttajaviraston sivulta http://www.kuluttaja-asiamies.fi/user_nf/default.asp
site=34&tmf=0&lmf=0&id=0 löytyy aiheesta haulla "etusetelit" ja "lahjakortit". Kannattaisi käydä läpi kirjaston markkinoinnin ja kirjanpidon luokan kirjoja tai etsiä HelMetistä http://www.helmet.fi/ sanahaulla asiakassuhde tai markkinointi.
Paimensukuisilla lapinkoirílla tarkoitetaan sellaisia lapinkoira-rodun edustajia, jotka polveutuvat vanhoista, tunnetuista työkoirasuvuista. Niiden katsotaan olevan lähimpänä vanhaa Tunturi-Lapin paimenkoirakantaa sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Tarkempaa tietoa sekä paimensukuisten lapinkoirien taustasta että nykytilanteesta löydät niitä harrastavan seuran kotisivuilta, osoitteesta http://www.paimensukuinen.fi/.
Tietoa löytyy tietoa kirjasta: Haic Elisabeth, Yesudian Selvarajan: Terveys ja jooga. 1992 Suomen henkisen kehityksen liitto. Lisäksi uinnin tekniikasta löytyy kirjallisuutta (esim. Malvela: Otetta veteen), samoin joogan hengitystekniikoista (esim. Ramacharaka: Hengittämisen taito). Kirjastojen kokoelmista hakiessasi voit kokeilla vaikkapa hakusanoja uinti, tekniikka, jooga, hengitys. Internetistä löytyy hakusanoilla swimming,
breath(ing) ja yoga runsaasti eritasoisia sivustoja, esim.
http://swimming.about.com/od/drylandexercise/l/aa_cope_yoga.htm ,
http://www.relaxnswim.com/goodies/movt.htm ,
http://swimming.about.com/od/swimworkoutsandskills/a/dbt_breathing.htm .
Kannattaa kokeilla hakua myös verkkokirjakauppa Amazon.comin sivulta http...
Seuraavassa on joitakin Internet-osoitteita pääkaupunkiseudun musiikkikouluihin, joissa tarjotaan aikuisopetusta ilman pääsykoetta :
http://www.musakoulu.net/
http://www.musiikkikoulu.info/
http://musiikki.hnmky.fi/etusivu
http://www.toolonmusiikkikoulu.org/index.htm
http://www.kolumbus.fi/kristmus/index.htm
http://www.artofmusic.fi/index.html
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;218;10696;4526
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa. Löydät sen osoitteesta
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Eeva-Liisa Mannerin runoja löytyy espanjaksi kokoelmissa
1993 Poesía finlandesa actual 1993, Poesía nórdica antología 1995, Quimera 1995, 1969 Doce poetas de Finlandia 1969.
Tietokannasta voit myös hakea suomalaisten runoilijoiden espanjankielisiä käännöksia valitsemalla genreksi "lyriikka" ja käännöksen kieleksi "espanja". Saat luettelon espanjaksi käännetyistä runokokoelmista Claes Anderssonilta, Elmer Diftoniukselta, Tua Forssrömiltä, Paavo Haavikolta, Pentti Holapalta, Lars Huldenilta, Tomi Kontiolta, Pentti Saarikoskelta, Solveig von Schoultzilta, Eita Stenbergiltä, Edith Södergranilta,...
Nimitilastoja voi hakea Väestörekisterikeskuksen nimitietokannasta. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Saija Nimisiä on merkitty väestötietorekisteriin
vuosina 1960-79 2013 kpl
vuosina 1980-1999 1639 kpl
vuosina 2000-2006 116 kpl
ja vuonna 2007 2 kpl
