Kyseessä on Olof Bergin runo Kova pää. Runo oli mukana vuonna 1875 ilmestyneessä runokokoelmassa nimeltä Sepitelmiä: runon-kokeita, jonka Berg julkaisi kirjailijanimellä Olli Wuorinen. Internetissä runo löytyy ainakin osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Kova_pää
Kysyimme nimestä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastolta.
He kertovat, että missään heidän kirjastossa olevassa venäläisiä sukunimiä käsittelevissä hakuteoksissa ei mainita sukunimeä ”Sekirkin” (mask.) tai ”Sekirkina” (fem.).
Internetistä he sitä vastoin löysivät sivun, josta löytyi tieto, että nimi on venäläistä alkuperää tai valkovenäläistä, ukrainalaista… – lähde kertoo myös muista mahdollisuuksista. Nimen oletetaan olevan peräisin varhaisten kantajiensa nimestä, lempinimestä tai ammatista.
Edelleen sivu kertoo, että sukunimi ei ole Venäjällä kovin yleinen. Aristokraattien säätyyn kuuluvista pihkovalaisista pajareista sukunimeltään ”Sekirkin” on mainintoja 1500-1600 –luvun kronikoissa. Sukunimen historialliset juuret löytyvät...
Yhdysvaltain nuorisosta löytyy kirjaston tietokannasta hakutermeillä nuorisokulttuuri TAI nuorisotutkimus JA yhdysvallat (rajaukset: kirja, tietokirjallisuus) seuraavia teoksia:
UNDERGROUND : antologia / toim. ja suom. Jarkko Laine
Wallbangin' : graffiti and gangs in L. A. / Susan A. Phillips
Hyvinvointikakarat / koonnut Lilli Riihiranta
Liskokuninkaan mytologia : rituaali ja rocksankarin kuolema : Jim Morrison -kultin etnografinen tulkinta / Stig Söderholm
WOODSTOCK : the oral history / [edited] by Joel Makower
The new beats : exploring the music culture and attitudes of hip-hop / S. H. Fernando Jr.
Can't stop, won't stop : hiphopsukupolven historia / Jeff Chang
The hip : hipsters, jazz and the beat generation / by Roy Carr, Brian Case,...
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Mot-verkkosanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan puolillaan merkitys on "puoliksi, puoliväliin täynnä". Puoliksi-sanalle samainen sanakirja antaa kaksi merkitystä:
"1. kahteen yhtä suureen osaan, kahtia. Leikata leipä puoliksi. Voitto pantiin puoliksi.
2. (rinn. puoleksi) puoleen määrään asti, puolittain. Puoliksi palanut puu. Vene oli puoliksi maalla, puoliksi vedessä. Hanke toteutui vain puoliksi. Ovi on puoliksi auki. Puoliksi leikillään. Ei puoliksikaan niin etevä kuin veljensä."
Sanakirjan mukaan ilmaus puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä näyttäisi olevan suomen kielen mukainen.
Sanonnan alkuperästä tai vaikutuksesta asennoitumiseen ei löytynyt tietoa.
Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
Kulttuuri, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti Ry:n sivuilla http://www.kultti.net on jäsenlehtien luettelo sekä aakkosten että aiheen mukaan järjestettynä. Lehdistä on myös lyhyt kuvaus ja mahdollinen www-osoite. Painettua versiota kannattaa kysyä Kultti Ry:stä, yhteystiedot www-sivuilla.
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja
Helmet-kirjastossa varauksen tai lainan uusimisen voi tehdä joko paikan päällä kirjastossa, netin kautta Helmet-verkkosivuilla tai puhelimitse. Puhelimitse asioidessa on hyvä olla kirjastokortin numero valmiiksi lähettyvillä, sitä tarvitaan. Helmet-kirjastojen puhelinnumerot ovat Helmet-verkkosivuilla.
Lainat voi uusia viisi kertaa ellei niihin ole varauksia. Bestsellereitä, Pokkarihylly-kirjoja ja esineitä ei voi uusia. Uusiminen ei onnistu myöskään silloin, jos maksamattomia maksuja on 30€ tai enemmän.
Helmet verkkosivut Helmet
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E....
Kun esimerkiksi planeetta syntyy, on todennäköistä, että siihen kohdistuu voimia, jotka saavat siinä aikaan pyörimisliikettä — samoin jalkapallon potkaisemisen yhteydessä on todennäköistä, että potkaistu pallo pyörii ainakin hieman akselinsa ympäri, sillä potku kohdistuu vain harvoin kohtaan, joka ei saa aikaan minkäänlaista pyörimistä. Tällaisten voimien johdosta planeetta alkaa pyörimään akselinsa ympäri, ja kuten kysymyksessä mainitaankin, niin kappaleet jatkavat alkaneessa liikkeessä niin kauan, että jokin voima vaikuttaa niihin, eikä avaruudessa ole planeetan alkaneen pyörimisliikkeen pysäyttäviä voimia.Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että olisi hyvin epätodennäköistä, että planeettaan ei olisi sen syntyessä kohdistunut voimia,...
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
Spice Girls: Spice CD-levyä on Helsingin eri kirjastoissa kaikkiaan 23 kappaletta, suurin osa tosin lainassa. Mene vaan lähikirjastoosi kyselemään, voit jättää varauksen tai pyytää levyn kirjastojen väliseksi lainaksi.
Astrid Lindgrenistä on kirjoitettu useita kirjoja:
Andersen, Jens, Astrid Lindgren : tämä päivä, yksi elämä (suom. Kari Koski) WSOY 2015
Astrid Lindgren : elämän kuvat (toimittaja: Jacob Forsell ; teksti: Johan Erséus ; esseet: Astrid Lindgren ja Margareta Strömstedt ; suomentanut Helene Bützow), WSOY 2007
Björk, Christina Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma / [teksti:] Christina Björk ; [kuvat:] Eva Eriksson ; suomentanut Helene Bützow WSOY 2007
Ljundgren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (1988).
Kirjailijan muistelmateos Lapsuuteni Smoolanti (Astrid Lindgren, Margareta Strömstedt, Jan-Hugo Norman ; [suom. Anja-Liisa Vartiainen])kertoo kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Sitä teosta, joka on itsellä lainassa, ei voi samaan aikaan uusia. Saman kirjan eri painoksesta voi jättää varauksen, vaikka kirjan eri painoksen nide olisikin lainassa. Ko. kirjasta on tällä hetkellä 30 varausta, myös varaus estää uusimisen. Voit ottaa kirjasta valokopioita Teoston sääntöjen puitteissa ja jättää uuden varauksen palautettuasi kirjan.
Suomeksi on toistaiseksi ilmestynyt vain Paul Gravettin kirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa (2005 sekä kappale Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 1 -kirjassa. Lehdet olit jo löytänytkin, lisäksi tulee mieleen Anime-lehti. - Jos muunkielinen kirjallisuus kiinnostaa, voit katsoa vaikka Frank-monihausta http://frank.kirjastot.fi/ asiasanalla manga tai aneime ja materiaalityyppi kirjat, mitä yleisissä kirjastoissa on saatavana.
Sopivia kirjoja voisivat olla ainakin nämä:
- Suomi-saksa luonto- ja retkeilysanakirja = Finnisch-Deutsches Wörterbuch der Fauna und Flora Finnlands für Wanderer / Lauri Hokkinen
- Vaellussanasto: suomi-englanti-saksa / Eero Hämäläinen
Kirjat ovat ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (www.helmet.fi).
Anna-Leena Härkösen sivumäärältään pienin kirja on runoteos Jos joku kysyis multa : lauluja, jossa on 59 sivua. Toiseksi vähiten sivuja on kirjassa Palele porvari ja muita kirjoituksia : 112 s. Viimemainittu on kokoelma pakinatyyliin kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat alunperin ilmestyneet Anna- ja Image-lehdissä vuosina 2004-2006.
Härkösestä saa tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2,
Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia,
Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita.
Tietoa Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein ennenkin. Aiempia vastauksia pääsee selaamaan sivun http://www.kirjastot.fi/ kautta. Valitse vasemmalta Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkisto ja kirjoita kirjailijan nimi Etsi arkistosta -...
