Tokihan Auld lang syne suomennettu on - ja useammin kuin kerran. Tässä kolme käännösvaihtoehtoa kysymyksessä siteeratulle laulun ensimmäiselle säkeelle:
"Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset, -- " (Menneet päivät, suom. Erkki Ainamo)
"Näin unhoittuisko tuttavuus pois taakse vuosien, -- " (Aika entinen, suom. Sauvo Puhtila)
"Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset?" (Ystävänmalja, suom. Pekka Sipilä)
Kirjassa "Vuoden sato talteen " (tekijä, Kerstin Englund) annetaan seuraava omenamehuohje:
Omenatuoremehu, johon ei lisätä vettä, kestää jääkapissa pari kuukautta jos juomaan lisätään natriumbentsoaattia.
Yhdestä kilosta paloiteltuja omenoita saadaan 1-1 1/4 litraa omenajuomaa.
1-1 1/2 kg omenoita
1 l vettä
1 rkl sitruunahappoa
2 mm natriumbentsoaattia
1 dl sokeria valunutta mehulitraa kohden
Huuhtele omenat, leikkaa pois vahingoittuneet osat. Anna kuorien ja siemenkotien olla paikoillaan. Leikkaa omenat puolikkaiksi. Raasta omenat käsin tai koneessa tai purista lihamyllyn läpi.
Sekoita hedelmämassa, vesi, sitruunahappo ja natriumbentsoaatti. Peitä kulho lautasella tai kannella, anna seisoa kylmässä vuorokausi. Sekoita silloin tällöin....
Taika
Suomen sanaan "taika" pohjautuva etunimi, jolloin lähinnä tulevat kysymykseen tämän sanan merkitykset kiehtova, salaperäinen voima, lumous.
Tinka
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä. Äänneasultaan viittaisi Inka-nimeen.
Sinna
Sisällöltään epäselvä nimi, mahdollisesti lähtökohtana on 'Sini(kka)' tai 'Sina', 'Siina'. Toisena mahdollisuutena on Signen kansanomaisiin muuntumiin kuuluva 'Sinne'.
Sinja
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä.
Suomalainen Senja-nimi on alkuaan kreikkalaisen Ksenia-nimen muunnos. Venäjällä nimestä on useita muunnoksia, kuten Kseneja, Aksinja, Ksenja... Voisi siis olla muunnos Senjasta.
Piitu
Naisen nimi, luultavasti 'Beatan' muunnos. Beata on johdettu latinan sanasta beatus 'onnellinen, autuas', ja siitä on...
Fred Vargasin Adamsberg-sarjaan kuuluvat teokset on alkukielellä julkaistu tässä järjestyksessä:
Sinisten ympyröiden mies, 2007 (L´Homme aux cercles bleus, 1992)
Kuriton mies nurin, 2006 (L´homme à l'envers, 1999)
Painu tiehesi ja pysy poissa, 2005 (Pars vite et reviens tard, 2001)
Ikimetsän sydän, 2008 (Dans les bois éternels, 2006)
Jalattomat, elottomat, 2010 (Un lieu incertain, 2008)
Normandialainen tapaus, 2013 (L'armée furieuse, 2011)
Hyisiä aikoja, 2016 (Temps glaciaires, 2015)
Kalmankuoriaiset, 2018 (Quand sort la Recluse, 2017)
Kaikki teokset on suomentanut Marja Luoma.
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=VargasFred#Teokset
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toimittanut Ulla Mononen, 2019)
Seuraavasta blogista löytyi Kotiliedessä vuonna 1976 julkaistu Keihäsen sinapin resepti: http://70-luvulta.blogspot.fi/2011/11/riemulomalle-mallorcalle.html
Jälkimmäiseen emme onnistuneet löytämään vastausta. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa.
Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi.
Lähde:
Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981
Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Maalauksen luonnoksessa vuodelta 1885 nuoren naisen vierellä on vastasyntynyt vauva. Luonnos tunnetaan yleisesti nimellä "Salasynnyttäjä". Seuraavana vuonna valmistuneessa lopullisessa versiossa Gallen-Kallela oli luopunut salassa synnyttämisen teemasta. "Eksynyt" tunnetaan myös sen vaihtoehtoisella nimellä "Tyttö palaneessa metsässä". Näin voi päätellä Gallen-Kallelan näyttelyluettelon kuvista, jotka löytyivät kirjasta: Akseli Gallen-Kallela : Ateneum 16.2.-26.5.1996, Turun taidemuseo 26.6.-1.9. 1996 / [kirjan toimittaja Juha Ilvas] [Helsinki] : Suomen taiteen museo, Ateneum, 1996.
Hava Nagila löytyy suomennettuna Suuresta toivelaulukirjasta 10. Laulu nimeksi on annettu Tulkaa nyt kaikki, mutta nimeä näkee myös käännettynä Iloitkaa ja riemuitkaa.
Hevenu Shalom (Kaikki laulamaan) on suomeksi Suuressa toivelaulukirjassa 12. Sanat ovat Saukin.
Messiaanisella keskustelufoorumilla on Adon Hakavod -laulun sanoja ainakin osittain:
http://p3.foorumi.info/shalom/viewtopic.php?t=91
Jismechu hashamajim (Iloitkoot taivahat) -laulun suomenkielisiä sanoja ei onnistuttu (ainakaan toistaiseksi) löytämään.
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/...
Charlotte on useissa maissa käytössä oleva muoto ranskalais-italialaista alkuperää olevasta nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin hellittelynimen Charlot ("pikku Kaarlo") vastaavaksi sisarnimeksi ("pikku Karla").
Ruotsi-Suomessa Charlotta otettiin almanakkaan 1772 kruununprinssi ja vuodesta 1809 kuningas Kaarle XIII:n kihlatun Hedvig Elisabet Charlottan kunniaksi. Suomalaisessa almanakassa nimi oli vuoteen 1928 asti; siitä lähtien nimen asuna on ollut Lotta. Ruotsalaisessa almanakassamme Charlotta on edelleen 12.5.
Charlotta on vanhastaan ollut tuttu nimi kuninkaallisten keskuudessa: Ranskan kuningasperheestä se löytyy jo 1400-luvulta, Tanskan 1600-luvulta ja Ruotsin 1700-luvun lopulta. Ruotsissa nimeä on käytetty 1600-...
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, joka näyttäisi vahvistavan käsityksesi nimen alkuperästä: "nimeen sisältyy ortodoksinen ristimänimen karjalainen muunnos Laama, venäjän Láma
Jouluaiheisia suomalaisia novelleja löytyy runsaasti Matti Pajuniemen toimittamasta teoksesta ”Novelliopas 1. Kotimaista lyhytproosaa” sekä Anja Sepän teoksesta ”Novellihakemisto: uutelosta katkotahtiseen proosaan”. Tässä joitakin poimintoja niistä. Monet suomalaiset kirjailijat (esim. Sillanpää, Haanpää ja Jarkko Laine) ovat kirjoittaneet useitakin novelleja joulusta. Suluissa on mainittu teos, josta kyseinen novelli löytyy.
LARIN-KYÖSTI: Jouluyön tarina (Jouluyön tarina, 1918)
AHO, JUHANI: Joulu (Kootut lastut 1)
LEHTONEN, JOEL: Jouluksi kanakoppiin (Ruiskukka, ilm. 1986!)
PEKKANEN, TOIVO: Joulukuuset (Levottomuus, 1938)
TALVIO, MAILA: Jouluksi kotiin (Lokakuun morsian, 1948)
SILLANPÄÄ, F.E.: Unelma joulusta (Rippi, 1928)
PEKKANEN,...
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-...
Näillä pääset alkuun, ja vähän pitemmällekin. Alla ehdotuksia kirjastolaisilta eri puolilta Suomea:
- Sigin "Vuosisadan rakkaustarina", jolla viitataan varmaan Märta Tikkasen samannimiseen kirjaan
- Dannyn esittämä Seitsemän kertaa seitsemän Speden elokuvasta Noin seitsemän veljestä?
- Juicella on kappale Lauri Viidan muistomerkki (levyllä Minä)
- Mikko Kuustosen Hietaniemi-kappaleen lopussa todetaan "painat pääsi polun varteen / luona Waltarin/ tiedän mitä mietit: se kirjoitti tän kaiken aiemmin"
- Joitakin kirjallisia vaikutteita Heikki ”Hector” Harman tuotannossa:
Heikki Turusen Simpauttajasta (1973) lausahdus hojo hojo –
Hector: Tuu takaisin –kappale (1976)
Juhani Peltonen: Metsästys joulun alla –novelli (1977)
Kappaleessa Tilulilu on...
Yhdysvaltain dollarin rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.usinflationcalculator.com/
Suomen markkojen ja eurojen rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Dmitri Šostakovitšilla on useampikin 2. valssi eri teossarjoissaan, mutta eräs tietty niistä yhdistyy elokuviin. Sarja varieteeorkesterille (n. 1956) sisältää kahdeksan osaa, ja sen seitsemäs osa on Valssi II.
Šostakovitš sävelsi musiikin vuonna 1955 julkaistuun elokuvaan Первый эшелон (Pervyi eshelon), ja yllä mainittu valssisävelmä kuullaan siinä. Tämän elokuvan musiikista koostetun orkesterisarjan teosnumero on 99. Sen takia Valssi II -sävellykseen saatetaan viitata myös opus 99 -teosnimellä.
Myöhemmin elokuvamusiikkina sävellystä käytti ohjaaja Stanley Kubrick elokuvassaan Eyes wide shut (1999).
Šostakovitšin sävellysten dokumentointiin liittyy monenlaisia sekaannuksia....
Kysymäsi Greensleeves-versio löytyi kuin löytyikin. Suomenkieliset sanat ovat peräisin nimimerkin "Timjami" kynästä - oikealta nimeltään Sauvo Puhtila. Kappale löytyy mm. tenori Mauno Kuusiston CD-levyltä "Joulun tähtihetkiä" (Finlandia Records 2001, Warner Music Finland).
Tiedot Suomen Pankin johtokunnan jäsenistä (mukaan lukien pääjohtajat) löytyvät Suomen Pankin vuosikertomuksista, jotka löytyvät mm. Suomen Pankin kirjastosta.
Tässä myös luettelo pääjohtajista (johtokunnan puheenjohtajista) vuodesta 1812 alkaen:
Claes Johan Sacklén 1812 — 1816
Carl Johan Idman 1817 — 1820
Otto Herman Lode 1820 — 1827
Johan Gustaf Winter 1827 — 1840 1840 — 1841
Carl Wilhelm Trapp 8.7.1841 — 2.2.1853
Axel Ludvig Bom 1853 — 1856
Alex Federley 1853 — 1854
Robert Trapp 1854 — 1856
Frans Ivar Edelheim 7.5.1856 — 29.4.1858
Wilhelm Blidberg 29.4.1858 — 5.10.1861
Carl Isak Björkman 8.1.1862 — 30.6.1866
Victor v. Haartman 28.11.1866 — 1.10.1870
August Florin 20.10.1870 — 30.6.1875
Gustaf Samuel von Troil 17.12.1875 — 12.1.1884...
