Vittorio Monti (1868-1922) oli Napolissa syntynyt ja pääasiassa Pariisissa
vaikuttanut säveltäjä. Hänen sävellyksensä Csárdás on Paavo Helistön
mukaan maailman suosituin csárdás, ns. mustalaisviulumusiikkia. Laulettuna sen ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tamara Lund, Vieno Kekkonen (nimellä Tuliharja) ja Kai Hyttinen (nimellä Kun sinä vain jaksat rinnallain).
Mikkelissä toimii tällä hetkellä Kulma-antikvari, Porrassalmenkatu 21, joka ilmeisesti on keskittynyt lehtiaineistoon, mutta myy jonkin verran myös kirjoja.
Jos etsitte jonkin tietyn kirjan/kirjojen arvoa, voisitte katsoa ko. kirjojen hintoja internetistä antikvariaattien luetteloista, esim.
http://www.antikka.net/ , jossa on usean kirja-antikvariaatin aineistoa myynnissä ja jonne voi tarjota myös omia kirjoja myytäväksi. Muita nettiantikvariaattaja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, haulla antikvariaatit, http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKeyword=a… .
Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee asuntojen hintatilastoja verkkojulkaisusarjassaan. Tieokekuksen Internet-osoite on http://www.hel.fi./tietokeskus . Sivulta pääsee eteenpäin seuraavasti: Kaupunkitilastot / Tilastot aiheittain / Asuminen ja rakentaminen /Asuntojen hinnat. Tlastot perustuvat Tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin, jotka siis löytyvät myös osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi .
Nimimerkki Marjatta on Maili Laitinen, joka toimi pakinoitsijana Maaseudun Tulevaisuudessa vuosina 1936-54. Hänen pakinateoksensa Pirtin ikkunasta on vuodelta 1948. Tiedot löytyvät kirjasta Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit,BTJ Kirjastopalvelu 2000, sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja.
Kokonaista runokokoelmaa 1500-luvulla syntyneeltä runoilijalta Robert Herrickiltä ei ole suomennettu. Tuhat laulujen vuotta -runoantologiassa on suomennos runosta To daffodils (Narsisseille). Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 -antologiassa (toimittanut Eino Railo) on kolme Herrickin runojen suomennosta, joista runo Kukkasille voisi olla kysymäsi.
'Sini' ei voi olla japanilainen sana, sillä japanissa ei ole äänettä 'si'. Sen voisi korvata äänteillä 'shi' tai 'zi' eli nimen voisi kirjoittaa muodoissa 'shini' tai 'zini'. Nämä eivät ole kuitenkaan merkitse mitään. 'Shini' voisi olla keinotekoinen yhdyssana, jonka alkuosan 'shi' viittaisi esim. kuolemaan.
Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjastosta. Lisää kirjoja Mauri Kunnaksesta voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) kirjoittamalla Aihe-kenttään hakusanaksi Mauri Kunnas.
Kunnaksesta on kirjoitettu myös lukuisia lehtiartikkeleita, mm. seuraavissa lehdissä :
- Tyyris Tyllerö v. 2005, nro 3
- Suomen kuvalehti v. 2004, nro 38
- Tyyris Tyllerö v. 1996, nro 3
Lehdet voit lainata Kotkan kaupunginkirjastosta.
Internetistä löytyy...
Kirjastoissa on jonkin verran intialaisia bollywood-tyyppisiä elokuvia. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Tässä muutamia (DVD-muodossa):
- Hilpeys ja ennakkoluulo
- Lagaan – olipa kerran Intiassa
- Monsoon wedding
- Eläintarhakytät Intiassa
Kirjastojen elokuvia (ja muutakin aineistoa) voi hakea Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) kautta. Kannattaa käyttää maakuntakirjastot-hakua.
Kysymyksessä annettuja vihjeitä verrattain hyvin vastaa ainakin Joanna Trollopen The rector's wife -kirjan pohjalta toteutettu neliosainen minisarja, joka on TV1:ssä esitetty ainakin FST:n ohjelmistossa kesällä 1996 nimellä Prästens fru.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Loxfordin kylään. Päähenkilö Anna Bouverien huomiosta kilpailevat sekä naapuriin muuttanut liikemies Patrick O'Sullivan että kirjailija Jonathan Byrne, jota näyttelee Stephen Dillane.
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Jedit ovat tuttuja Tähtien sota -elokuvista. George Lucas, joka ohjasi ensimmäiset Tähtien sota -elokuvat, loi hahmot. Lisätietoa esim. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jedit
Löytäjä on Risto Tynni, tässä viite:
Tynni, Risto 1980. Fossiileja Porojärven alueella Kaledonialaisen ylityöntölaatan alaisissa ala-Kambrisissa sedimenteissä. Summary: Fossils in lower Cambrian sedimentary sequences below thrust planes of Caledonian age in the Porojärvi area, Northern Finland. Geologi 32 (2), 17-22.
Muista kambrikauden fossiililöydöistä löytyy tietoa näistä:
Pirrus, Enn; Nestor, Heldur; Soesoo, Alvar; Linna, Ari 2006. Viron ja Etelä-Suomen ediakara- ja kambrikausi. Tallinna: MTÜ GEOGuide Baltoscandia. 32 p.
Uutela, Anneli 1993. Sedimenttikivien fossiilit - historiallisen geologian arkisto. Kivi 11 (4), 8-19.
Lehtovaara, Jyrki J.; Tynni, Risto 1983. Fossiliferous boulders of Lower Cambrian phosphoritic sandstone in...
Matkan opetus, kotiintulon syyt sekä jumalten puolet ja kannanotot löytyvät Odysseiasta, eepoksen lukeminen on toki kova urakka. Antiikin hakusanakirjoja löytyy, esim. Castren Antiikin käsikirja, jumaltaruja kuvataan esim. vanhassa Lindskog, Claes Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja. Verkostakin löytyy materiaalia, esim. Encyclopedia Mythica http://www.pantheon.org/ . Odysseuksen kotimatkan venymisen syyksi kerrotaan eepoksessa Poseidonin, meren jumalan viha. Jo alkuun Poseidon katsoo Odysseusta karsaasti, mutta kun Odysseus miehineen joutuu Poseidonin pojan, kyklooppi Polyfemoksen vangiksi ja pakenee sekä sokaisee Polyfemoksen ainokaisen silmän, Poseidon vihastuu toden teolla ja nostattaa tuulet sekä meren aallot Odysseusta vastaan. (...
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Hei!
Tervetuloa asioimaan Helsingin kaupunginkirjastossa! Kaikissa kirjastoissa voi vierailla ja lukea lehtiä myös ilman kirjastokorttia.
Jos haluat tutustua mahdollisimman kattavasti arkkitehtuuri- ja muuhun lehtivalikoimaan Helsingin kaupunginkirjastossa, suosittelen Pasilan kirjastoa, sillä kysymiäsi arkkitehtuuriin liittyviä lehtiä on eniten Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjastosta pääsee myös kohteesi tienoille helposti julkisilla liikennevälineillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto Kirjaston osoite on Kellosilta 9, Itä-Pasila.
Mielelläni suosittelisin myös kohdettasi lähinnä olevaa Töölön kirjastoa. Tulevan peruskunnostuksen takia kaikki ulkomaisten lehtien tilaukset on katkaistu tämän vuoden...
