Me ihmisethän emme varisten kaltaisten älykkäiden lintujen kaikkia toimia ymmärrä, mutta omat kokemukseni koirista ja variksista panevat kysymään, mistä päättelet varisten reagoivan juuri kissaan? Itse pidän todennäköisempänä, että ne reagoivat ihmiseen, jolla voi olla jotain maukasta syötävää jaettavana. Olen itse nähnyt monet kerrat, kuinka varis seuraa yhtä ja samaa koiranulkoiluttajaa, koska tämä on muutaman kerran heittänyt koiran makupalan myös varikselle. Muuta ei tarvittu. Varis päättelee, että kun kerran sai, voi saada toistekin.
On toki myös mahdollista, että kissan tapauksessa on myös kysymys potentiaalisen vihollisen vartioinnista. Kaupungissa vapaana liikkuvat kissat ovat uhka varikselle varsinkin pesimisaikana. Varikset...
Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta --
- Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia
- Kauppias ja papukaija
- Rakkaus on musta leijona
- Ruokopillin tarinoita
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Runoja on myös monissa kokoomateoksissa ja lehdissä. Tietoja mm. Linkki mailman runouteen -tietokannan kautta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=rumi&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Todennäköisesti tekstejä löytyy myös...
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Näälä
Näälämies tulee osin Laatokan Karjalasta Inkerinmaalta. Tarkoittaa vaimon veljeä, lanko. Pidetty hämärtyneenä johdoksena siitä uralilaisesta sanavartalosta, jonka takavokaali variantin johdannaisia ovat suomalaiset sanat nainen ja naida. Oletus on sangen epävarma.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 2. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen kirjallisuuden seura 1995.
Kai Myrberg ja Matti Leppäranta kertovat kirjassaan Itämeri ja ihminen (2019) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3818448, että saariston kapeat salmet jakaantuvat Strömman kanavan kohdalla siten, että ne voimistavat vuorovesi-ilmiötä kyseisessä paikassa (Myrberg & Leppäranta 2019, 32). Kapeassa kanavassa voi siten muun Itämeren heikkoon vuoroveteen poikkeuksena helposti nähdä vuoroveden vaikutuksen.
Vittorio Monti (1868-1922) oli Napolissa syntynyt ja pääasiassa Pariisissa
vaikuttanut säveltäjä. Hänen sävellyksensä Csárdás on Paavo Helistön
mukaan maailman suosituin csárdás, ns. mustalaisviulumusiikkia. Laulettuna sen ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tamara Lund, Vieno Kekkonen (nimellä Tuliharja) ja Kai Hyttinen (nimellä Kun sinä vain jaksat rinnallain).
Seuraavista keittokirjoista ja ruokakulttuuriin liittyvistä kirjoista voisi olla apua:
Makuja Unkarista/toim. tuija Lindqvist (1997), Masterpieces by master chefs (1993), Miklosi: The All colour hungarian Cookbook - 100 recipes (1991), Grimlund : Herkutellen maapallon ympäri (1986), Peltola: Ruokamatka vieraille maille (1981) ja Salamaa: Gulassista haaremin herkkuun. Kirjojen saatavuustietoja voit kysellä pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsomalla Plussa-hausta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Todennäköisesti Harvey Schmidtin I do! I do! -musikaalin sanoja ei löydy yleisistä kirjastoista suomenkielisinä. Alkukielellä sanat löytyvät nuotista, joka on Espoon kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä PLUSSA-tietokannansta
http//www.libplussa.fi . Sama nuotti löytyy myös teatteri- ja tanssialan kirjaston kokoelmista http//www.teak.fi/kirjasto . Teatterin tiedotuskeskuksesta kerrottiin musikaalia esitetyn suomenkielisena ( Tahdon! tahdon!) useissakin suomalaisissa teattereissa ja sen oikeuksia valvoo Näytelmäkulma, josta siis suomenkielinen teksti löytyy. Näytelmäkulma
on näytelmäagentuuri, joka välittää ennen muuta ulkomaisten näytelmien esitysoikeuksia...
Kokeile Plussa-aineistohakua http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään hakusanoiksi esim. muotisuunnittelijat (taikka muotisuunnittelijat ja Suomi, niin saat näkyviin erityisesti suomalaisia muotisuunnittelijoita käsitteleviä teoksia). Voit kokeilla myös hakuja muoti ja Suomi taikka hakua tietyn muotisuunnittelijan nimellä (asiasanakenttään esim. Rintala Jukka). Helsingin kaupunginkirjastossa muotisuunnittelijoihin liittyvät teokset on luokiteltu kulttuurihistorian osalta hyllyyn 919.9 ja piirustustaiteen osalta hyllyyn 749.1 ja 749.11. Henkilötietoja (syntymäajat ja -paikat jne.) kannattaa etsiä hakuteoksista ja tietosanakirjoista. Kannattaa siis käydä lähimmässä kirjastossa!
Yleisistä kirjastoista tuntuu kuitenkin löytyvän melko...
Hei,
tämä on juuri oikea paikka kysyä (miltei mitä tahansa...)
http://www.kirjastot.fi -sivuilta löydät oikealta alhaalta otsakkeen Rekisteröityneiden käyttäjien palvelut, jota kautta voit tutustua kirjastot.fi palveluihin ja myös rekisteröityä käyttäjäksi. Rekisteröitymislomakkeen viimeisenä kohtana voi rastia halukkuutensa vastaanottaa Ammattikalenterin uusia ilmoituksia.
Hei!
Työministeriön sivuilla kerrotaan eri ammateista. Kirjastovirkailijan työllisyystilanteesta kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastovirkailijoiden työllisyystilanne on tyydyttävä sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. Huolimatta kunnissa toteutetuista säästötoimista vakinaista henkilökuntaa ei ole juurikaan irtisanottu, vaan työvoiman vähentäminen on kohdistunut kirjaston käyttämiin tilapäisiin työntekijöihin. Toisaalta ei myöskään uusia virkoja ole juurikaan perustettu. Alalle valmistuneiden on vaikea saada vakituista työtä, mutta projektiluonteisia töitä on tarjolla jonkin verran."
Lähde:http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08140&kieli=00#tyomarkki…
Muut kirjastoalan ammatit tietoineen saat esiin, kun kirjoitat...
Kyllä, sieltä voi saada aineistoa lainaksi ja kopioita artikkeleista myös postitse. Kirjaston aineistoa voi selata osoitteessa
http://pretty.alli.fi/index.htm
Jukka Parkkinen on saanut Topelius-palkinnon vuonna 1987 teoksesta Kaupungin kaupunein lyyli, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1986.
Lisätietoja kirjailijasta mm.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkinenjukka.shtml
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Verkostotyöstä ja verkostokartoista löytyy kirjoja ja artikkeleja. Koulusi kirjastossa käytössäsi on Linda-tietokanta, jolla voit etsiä mm. tutkimuksia aiheesta asiasanalla verkostotyö, artikkeleja voit etsiä samoin Arto-tietokannasta. Tässä muutamia:
Härkönen, Tuuli: Nuoren kiinnittäminen viranomaisverkostoon, verkostonäkökulma rikoksilla ja päihteillä oirehtivien nuorten kanssa tehtävään sosiaalityöhön, Pro gradu -työ, 2001
Pesonen, Arja: Asiantuntijuus ja osaaminen sosiaali- ja terveysalan mielenterveystyössä : pari-, tiimi- ja verkostotyö sekä muutos ja työssä jaksaminen, 2005
Seikkula, Jaakko: Dialoginen verkostotyö Tammi, 2005
Arnkil, Tom Erik
Avoimet dialogit ja ennakkointidialogit : sosiaaliset
verkostot psykososiaalisessa työssä...
Alkukielisen Vanhan testamentin ja hepreankielisen Uuden testamentin käännöksen (erik. Luuk. 24:23) perusteella näyttää siltä, että tyypillisen tapa ilmaista tämä pääsiäisteksti olisi חי הוא hay/haj hu ’Elävä on hän’. (Naisesta puhuttaisiin חיה היא hayya/hajja hi). Sanat voisivat olla myös toisessa järjestyksessä. (Hepreaa luetaan oikealta vasemmalle).
Shy löytyy Sonata Arctican EP:ltä Successor (Spinefarm Records, 2000). Frank-monihaku löysi cd:n kahdesta kaupunginkirjastosta, Kotkan pääkirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Voit kaukolainata levyn oman lähikirjastosi kautta.
http://www.sonataarctica.info/site07/gallery.php?id=44&s=31&l=uk
http://monihaku.kirjastot.fi/
Hei!
Reijo Raskin kirjaa Kirje ei valitettavasti löydy kokoelmistamme. Teosta löytyy muutamasta maakuntakirjastosta, joten voitte kaukolainata sen. Kaukopalvelupyynnön voitte lähettää Kuopion kaupunginkirjaston internet-sivujen kautta.
Kotisivun
http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1…
kohdasta Lomakkeet löytyy Kaukopalvelu ja sitä klikkaamalla voitte täyttää lomakkeen.
Valitkaa noutopaikka, niin kun teos on noudettavissa, Teille lähetetään siitä ilmoitus.
Vaihtoehtoisesti voitte soittaa Kuopion kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 017-182319 kirjaston aukioloaikoina.
Kaukopalvelumaksu on maakuntakirjastoista 2e/teos.
