Teos on Harris, Robert Kolmannen valtakunnan salaisuus. Otava 1992. Toinen vaihtoehtohistoria, joka ilmestyi 1962 mutta suomennettiin 1992 on Philip K. Dick: The Man in the High Castle (Oraakkelin kirja).
Kirjailija William Congreven teoksia ei ole suomennettu. Yksittäisiä runoja ei ole antologioissa, eikä hänen näytelmätekstejään ole esim. Näytelmäkulman (http://www.dramacorner.fi/) valikoimissa. Näytelmäkulma tarjoaa teattereille mm. tekstejä, jotka on julkaistu vain käsikirjoituksina, ei painettuina kirjoina. Vaikuttaa siis siltä, että kysymääsi tekstiä ei ole suomennettu.
Näytelmän on todellakin suomentanut Eeva-Liisa Manner nimellä 'Tiedotus'. HelMet-kirjastoista ei näytelmää löydy, mutta ilmeisesti ainakin Taidekorkeakoulujen kirjastosta voisi näytelmää saada. Tosin sijaintitietoa ei jostain syystä ole saatavilla.
Toinen mahdollisuus saada näytelmä löytyy internetin kautta sivulta 'Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner'. Täältä näytelmän voi tilata hakulomakkeella postiennakolla, johon sisältyy toimitusmaksu ja postituskulut.
Ohessa näytelmän saatavuustiedot:
: Havel, Václav
Nimeke: Tiedotus : näytelmä / Václav Havel ; Eva Berkmannin saksalaisen ja Vera Blackwellin englantilaisen käännöksen pohjalta suom. Eeva-Liisa Manner
Aineisto: kirja
Julkaistu: Helsinki : TNL , [s.a...
"Matkalla" tarkoittaa, että varaamasi kirja on matkalla noutopisteeseen. Kun varaus on noudettavissa varauksen kohdalla lukee tiedoissasi "odottaa noutoa". Varaus 10/17 tarkoittaa, että olet varausjonossa kymmenes ja teoksesta on 17 varausta.
Haanojan kirjastossa on runsaasti kirjallisuutta masennuksesta, tässä poimintoja uusimmista tietokirjoista:
Christophe Andre, Pienet ahdistukset ja suuret surut; Mieli keinussa; Pirjo Alajoki, Masennus elämän voimavarana; Kun läheisen mieli murtuu; David Servan-Schreiber, Anna mielesi toipua; Bev Cobain, Apu-a: selviytymisopas masentuneelle nuorelle.
SFS-standardit kuuluvat Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kaikkia standardeja pääsee lukemaan PDF-muodossa Suomen Standardoimisliiton verkkopalvelussa kirjaston asiakaspäätteillä, lisäksi vanhempia standardeja on säilytetty myös paperimuotoisena.
Kysymäänne standardia EN 779 ei meiltä löydy paperimuodossa, eli se on luettavissa ainoastaan PDF-muotoisena tietokoneella. Valitettavasti verkkopalvelun käyttöehdot kieltävät standardin kopioimisen, edes omaan käyttöön. Käyttöehtojen mukaan henkilökuntaa voi pyytää tulostamaan "lyhyitä otteita" standardeista.
Koiramme-lehti on ilmestynyt v:sta 1896. Ensin nimenä oli Finska Kennelklubbens Tidskrift. V. 1915 nimi muuttui Suomen Kennelklubin aikakauskirjaksi, joka toinen lehti oli ruotsinkielinen ja joka toinen suomenkielinen. Suomenkielisten kennelihmisten perustettua v. 1935 Suomen Kennel-Liiton alkoi ilmestyä suomenkielinen lehti Suomen Kennel-Liiton julkaisu. V. 1959 julkaisu sai nimekseen Koiramme.
Lisää tietoja Koiramme-lehden historiasta on Koiramme-lehden vuoden 1996 numerossa 5.
Kysymykseesi löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta 24.7.2006.
"Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969)."
Kyse on siis siitä, että DVD-formaatissa olevilla Palmu-elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, vaan ne ovat vain yksityiskäyttöön tarkoitettuja.
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Tarkoittanet sanahakukoneita kuten Google, Bing, Altavista ym. Hakukoneet eivät löydä kaikkea verkossa olevaa materiaalia, puhutaan ns. syvästä webista tai näkymättömästä webistä. Ongelmaksi voi myös tulla oikeiden hakusanojen valinta ja muotoilu. Toisinaan tuloksia tulee liikaa tai sitten ei löydy mitään.
Suuri osa syvän webin materiaalista onkin tietokantoja (Haasio, 2005).
Aihehakemistot taas ovat valmiiksi toimitettuja, ts. niihin on jo valikoitu keskeiset linkit. Voidaankin sanoa, että ne ovat luotettavampia kuin monet verkkosivustot.
Netissä on esimerkiksi Raahen tekniikan ja talouden yksikön kurssi Tiedonhaku Internetistä, josta voi katsoa lisää sana- ja aihehakemistojen eroista http://www.ratol.fi/opensource/tiedonhaku
Myös...
Urdineasta Italiasta Kobaridiin Sloveniaan on matkaa alle 50 kilometriä. Autolla ajaen matka kestää noin tunnin. Junayhteyttä kaupunkien välillä ei ole eikä ilmeisesti bussiyhteyttäkään. Ainoiksi matkustustavoiksi jää joko taksikyyti tai auton vuokraus.
Caporetton taistelua on käyty Sočan laaksossa. Taistelun kuvaukseen ja rintamakarttaan voi perehtyä joko englanninkielisillä tai saksankielisillä Wikipedia-sivustoilla. Ks. seuraavat linkit:
http://de.wikipedia.org/wiki/Zw%C3%B6lfte_Isonzoschlacht
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Caporetto
Kobaridissa lienee useitakin sotamuistomerkkejä. Seuraavassa joitain linkkejä:
- Soca-joen ylittävällä sillalla ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden muistomerkki
http://www.realtravelmag.com/...
Olisiko kyseessä Raimo Karhilan (oikealta nimeltään Eero J. Tikka) henkilöhahmo Pesonen, joka esiintyi kahdessa romaanissa: Pesonen (1981) sekä Pesonen ja pankkimiehet (1982). Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
Pesonen : jännitysromaani / Raimo Karhila
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1331286?lang=fin
Pesonen ja pankkimiehet / Raimo Karhila
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1331308?lang=fin
Kirjasammosta löytyy kuvaukset teoksista. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176021588934
Löysin kaksi mielenkiintoista nettisivua aiheesta. Toisessa esitetään taulukkomuodossa, miten eri EU-maissa käytetään hevosenlihaa
(http://www.mhr-viandes.com/en/docu/docu/d0000698.htm) ja toisilla sivuilla on monenlaista mielenkiintoista hevosenlihaa ravintona käsittelevää infoa sekä tuotteita ja reseptejä: http://members.aol.com/pferdeflsh/index.htm
Ilmeisesti et tarkoita koululaisharjottelua etkä muuhunkaan opiskeluun sisältyvää harjoittelua, vaan tavallista työntekoa. Kaupunginkirjaston erilaisten harjoittelijoiden työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa Pirkko Saarinen puh. 310 85508, osoite on Rautatieläisenkatu 8, 00520 Helsinki. Messukeskusta vastapäätä. Häneltä voit tiedustella tarkemmin mahdollisia työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja.
Työ on asiakaspalvelutyötä, johon kuuluu lainauksesta ja palautuksesta huolehtiminen ja kirjastoaineiston järjestäminen. Lainausrutiinit hoidetaan atk-pohjaisella kirjastojärjestelmällä.
Työhöntulijat ovat yleensä yli 18 vuotiaita.
Kivikkopuutarhasta löydät tietoa kirjoista, esim. Anttiroiko, Irmeli: Kivikkopuutarha. 1985, Puupponen, Esko: Kivikkotarha. 1973, Kasterinne, Riku: Kivikkoistutukset. 1953. Myös useissa yleisissä puutarhakirjoissa on oma lukunsa kivikkopuutarhalle: Otavan puutarhakirja, Riikonen: Suomalainen puutarhakirja, Suomalainen piha ja puutarha, Suuri puutarhakirja, Unelmien kotipuutarha.
Myös internetistä löytyy puutarha-aiheisia linkkejä, esim. Makupalat.fi:n kautta pääset useille puutarha-aiheisille sivuille, https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=….
Jos jotakin julkaisua ei löydy omasta kirjastostasi, voit pyytää sitä kaukolainaksi.
Tarkoittanet Sveriges Radion ja Ylen yhdessä tuottamaa animaatiosarjaa nimeltä Satuja vallasta. Se on alun perin tullut televisiosta jo vuonna 1973, mutta lähetetty myös välillä 17.1.-11.4.1990 Lasten tv puoli kuudessa. Yhden jakson nimi on Metsästäjä, ja vuonna 1990 tämän jakson lähetyspäivä oli 14. helmikuuta.
Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.
Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.
Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja:...
Encyclopedia mythologicasta löytyy tieto, että mystinen Ing mainitaan anglosaksisessa riimurunossa (Old English Rune Poem, https://anglosaxonpoetry.camden.rutgers.edu/the-rune-poem/) 700-800 luvulta. Ing on mieshahmo, joka matkaa itään meren yli.
https://pantheon.org/articles/i/ing2.html
Ing-riimu ja hahmo on yhdistetty Yngvi (muin.norja) Inguin (muin.germ.) Ingwine (muin.engl.) -jumaluuteen https://infogalactic.com/info/Yngvi, joka yhdistetään jumalaan nimeltä Freyr. Yngvistä sanotaan, että hän on Odinin poika, https://pantheon.org/articles/y/yngvi.html Freyr on hedelmällisyyden, maanviljelyksen ja sään jumala https://pantheon.org/articles/f/freyr.html
Muotoa Ign ei löydy ...
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivustonsa Trombit Suomessa-teemaosiossa, että voimakkain Suomessa havaittu trombi on F4-luokkaa. Tuossa koosteessa ei kuitenkaan mainita milloin ja missä tämä trombi on ilmennyt, mutta Ylen artikkelissa Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain vuodelta 2012 puhuttaneen juuri tästä "voimakkaimmasta tunnetusta trombista", joka nähtiin siis Kiuruvedellä heinäkuussa 1934. Tarkempia tietoja trombeista voit kysyä Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
