Anne Koponen on väitöskirjassaan "Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten elinympäristö ja kehitys" (Julkaisija Kehitysvammaliitto, 2006) tutkinut Helsinkiläisten FAS- ja FAE -lasten ja -nuorten elinoloja.
Myös Kaisu Viittalan väitöskirjaan "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" (Jyväskylän yliopisto, 2001) kannattaa tutustua.
Kirjoja on saatavissa Kehitysvammaliiton kirjastossa.
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Amerikkalaisissa resepteissä "large can of chicken broth" yleensä tarkoittaa 48-49 unssin tölkkikokoa (sama mitta vastaa myös paikallista mittayksikköä 6 cups). Meikäläisissä mitoissa 1 iso tölkki olisi siis n. 1,4 litraa.
Tuo kaksi isoa tölkkiä olisi näin osapuilleen 2,8 litraa.
Esimerkkiresepti:
http://www.bestdarnfoods.com/cgi-script/csArticles/articles/000001/0001…
Urdineasta Italiasta Kobaridiin Sloveniaan on matkaa alle 50 kilometriä. Autolla ajaen matka kestää noin tunnin. Junayhteyttä kaupunkien välillä ei ole eikä ilmeisesti bussiyhteyttäkään. Ainoiksi matkustustavoiksi jää joko taksikyyti tai auton vuokraus.
Caporetton taistelua on käyty Sočan laaksossa. Taistelun kuvaukseen ja rintamakarttaan voi perehtyä joko englanninkielisillä tai saksankielisillä Wikipedia-sivustoilla. Ks. seuraavat linkit:
http://de.wikipedia.org/wiki/Zw%C3%B6lfte_Isonzoschlacht
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Caporetto
Kobaridissa lienee useitakin sotamuistomerkkejä. Seuraavassa joitain linkkejä:
- Soca-joen ylittävällä sillalla ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden muistomerkki
http://www.realtravelmag.com/...
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
Vuoden 2009 23.p. (sidottu) ja vuoden 2010 24.p. (nidottu) ovat samoja opuksia, vaikkakin eri ISBN:llä (sidosasun vuoksi eri ISBN). 24.p. on mainittu 23.p.:n lisäpainokseksi.Tämän vuoksi kukaan ei ole hankkinut vuoden 2010 painosta, koska heillä on jo 2009 painos.
Terveisin Jukka Sipiläinen / Kangasalan kirjasto
Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Systole-ensihoidon erikoislehti on Suomen Hätäensiapu r.y:n julkaisu ja sitä voi lukea ainakin Helsingin yliopiston Terveystieteiden Keskuskirjastossa Meilahdessa Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, p. 09-19126643. Avoinna kesäaikaan ma-to 8.30-19.00 ja pe 8-17.00.
Jane Goodallin teos Through a window : 30 years with the chimpanzees of Gombe (ISBN 951-30-9662-9) on suomennettu nimellä Simpanssien valtakunta. Kirjan on suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen.
Unkarin yritykset henkilökunnan suuruusluokan mukaan vuonna 2000:
O tai tuntematon: 558867
1-9: 258411
10-19: 15126
20-49: 8679
50-259: 4835
250 tai enemmän: 1106
Yrityksiä yhteensä: 847024.
Lähde: Statistical Yearbook of Hungary 2000, table 14.1 (Budapest: Hungarian Central Statistical Office, 2001).
EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (96/280/EY, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 107/4) määrittelee PK-yritykset seuraavasti: " Pienet ja keskisuuret yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden joko vuosiliikevaihto on enint. 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 27...
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Linda:sta löytyy Tourism for all in Europe-sarja, jonka julkaisuja ovat John H. Penton: Providing accessible accommodation for all, 1990; Bob Donaldson: Providing accessible visitor attractions, 1994; Jon Thedham: Providing service for in education ja Maundy Todd: Providing service for all the training guide. Kirjat kuuluvat Joensuun yliopiston kokoelmaan ja ovat lainattavissa kaukopalvelun kautta.
Hakusanoilla liikuntaesteiset ja matkailu Linda:sta löytyi muutama lisäviite. Googlen haulla ”tourism disabled” saat lisää asiaan liittyviä linkkejä. Makupalat-hakemistosta linkeistä ”järjestöt” http://www.makupalat.fi/ ja ”matkailu” löydät matkailuyritysten ja vammaisjärjestöjen yhteystietoja, joista...
Kaarina Kaurinkoski on kirjoittanut seuraavat Pietaria käsittelevät kirjat: Pietarin kaupunki, Pietarin kultainen katu ja Pietarin sydämessä. Varmaankin perusteellisin suomenkielinen Pietarin kulttuurihistoriaa käsittelevä teos on Solomon Volkovin Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Muita aiheeseen liittyviä ovat:
Abraham Rask Pietari: Pietarhovi, Tsarskoje Selo, Pavlovsk
Matti Klinge Euroopassa, Pietarissa
Jarmo Nironen Suomalainen Pietari
Lisäksi Pekka Pesosen kirjassa Venäjän kulttuurihistoria on oma lukunsa Pietarista.
Rumasta ankanpoikasesta löytyy hakemistojen mukaan näytelmäversioita ainakin Suomen Teatteriliitolta http://www.teatteriliitto.fi/ ja Työväen Näyttämöiden Liitolta http://www.tnl.fi/
Heiltä voi hankkia sekä näytelmiä että niiden esitysoikeuksia. Yhteystiedot löytyvät heidän kotisivuiltaan. Teatterin tiedotuskeskuksen kotisivuista http://www.teatteri.org/ voi myös olla hyötyä.
Kyseessä lienee Kenneth Birdin Minäpoika-kirja, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana 1975. Jatkoa kirja sai 1977, osan nimi on Minäpoika ja kitupiikin aarre. Kirjassa seikkailevat kattilanpaikkaaja Timothy ja hänen puhuva koiransa Minäpoika. Kirjat sijoittuvat Irlantiin.
Lähikuva-lehti tulee Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjastoon. Siellä säilytetään lehteä kuitenkin vain kuluva ja viisi edellistä vuotta, eli vuoden 1995 lehtiä kaupunginkirjastossa ei enää ole. Lehti löytyy kuitenkin seuraavista kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Helsingin yliopiston valtiotieteelisen tiedekunnan kirjasto.
Aiheestasi on kirjoitettu paljonkin. Esimerkiksi seuraavista kirjoista löydät tietoa:
- Ikääntyviä tietoyhteiskunnassa : kulttuuriset ajattelutavat ja sosiaalinen tila / Anne Sankari
- Ikääntyvien viestintävalmiudet ja digitaalinen epätasa-arvo / Vesa Mäensivu
- Hyve-projektista pysyvään kehittämiskumppanuuteen / Riitta Särkelä ja Pirjo Tiippana (toim.)
- Voiko tietoyhteiskunnasta syrjäytyä? / Markus Jokela
- Informaatioyhteiskunnan vanavedessä - syrjäytymisen vastainen politiikka 2000-luvun Euroopassa [Elektroninen aineisto] / Marianne Huttunen
Viimeksi mainittu on suoraan verkosta luettavissa Suomen yliopistojen Linda-tietokannan kautta. Lindaa voi käyttää mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kunnankirjastojen verkoissa....
Eipä löydy. Joistakin kirjastoista on elokuva lainattavissa DVD-levynä ja sen musiikki cd-levynä, mutta nuottia ei ole kirjastojen kokoelmissa.
Tieto löytyy kirjastojen Frank-monihaun kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/
