Aristoteles tarkoittaa parasta ja tulee kreikan kielen sanoista "aristos totalis". Englanninkielisissä maissa on käytössä yleensä muoto Aristotle.
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Samuel tulee heprean sanasta "schemuel", "Jumalan nimeen" tai "hänen nimensä on Jumala", kansanomainen tulkinta "jumalalta pyydetty".
Sofia on kreikkaa ja tarkoittaa viisautta - filosofia-sanan alkuperäinen merkitys onkin "viisauden rakastaminen".
Ida on etenkin Saksassa ja Ranskassa suosittu pyhimysnimi, joka on ilmeisesti lyhentymä Id(a)berga-, Iduberga- ja Edburga -pyhimysten nimistä.
Maria on alkujaan heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa: on arveltu, että...
Sauna on ollut suomalaisille aina tärkeä paikka, mutta paloriskin takia se on yleensä rakennettu pihapiirin laidalle. Kun on haluttu teurastaa syötävät eläimet, sitä ei ole haluttu tehdä kaikkien näkyvillä vaan menty saunan taakse, pois silmistä, hoitamaan homma. Joissain tapauksissa lihan käsittelyä on sitten jatkettu saunassa, siinä myös on ollut vettä helposti saatavilla. Tästä on syntynyt sanonta "viedä saunan taakse", kun halutaan teurastaa, murhata tai vain pelotella jotakuta. Saunan takana on tunnettu syrjäinen teurastuspaikka. "Saunan takana on tilaa" on tästä samasta aiheesta väännetty uusi sanonta, jolla halutaan uhkailla saunan taakse viemisellä ja tappamisella.
viedä saunan taakse | Urbaani Sanakirja
5 saunasanontaa,...
Hyväkuntoisia kirjoja voi tarjota lahjoituksena paikalliselle kunnankirjastolle. Ensiksi kannattaa kuitenkin puhelimitse varmistaa, että he ottavat lahjoituksen vastaan.
Kirjastot yleensä katsovat, mitä kirjoja he tarvitsevat kokoelmaansa ja ottavat kokoelmaansa vain ne. Loput lahjoitetut kirjat saatetaan sijoittaa asiakkaille ilmaiseksi tarjottavien lahjoituskirjojen hyllyyn tai, jos ei sellaista ole, suoraan poistoon.
Lahjoittaja voi myös, mikäli näin sovitaan, noutaa takaisin itselleen ne kirjat, joita kirjasto ei pysty sijoittamaan kokoelmaansa.
Janika ja sen monet rinnakkaismuodot (Janiika, Jannika, Janica, Jannica, Jannike ja Janice) ovat Johanneksesta johdettujen miehennimien Jan ja Jani sisarnimiä. Janica merkitsee siis samaa kuin Johanna: 'Jumala on armollinen', 'Jahve on osoittanut armonsa'. Toisaalta Janikaa on pidetty myös muunnoksena vanhasta kreikkalaisperäisestä pyhimysnimestä Eunike ('kaunis voitto').
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Vuoden 1739 palkollissääntö oli voimassa vuoteen 1805, sen mukaan piialle maksettiin 16 äyriä pestinä ja palkkana kuusi kuparitalaria. Pesti otettiin yleensä vuodeksi. Venäjän vallan alkuaikoina maksettiin piialle tarpeellisten vaatteiden lisäksi rahapalkkaa viidestä kymmeneen ruplaan. Vuonna 1833 piika sai pestinä kahdeksan riksiä ja palkkana toisen mokoman. Vesilahdella maksettiin vuonna 1839 piialle palkkaa 13 riksiä, kappa ruista, kaksi naulaa villoja ja kahdet kengät. Vuonna 1850 piika sai 3 ruplaa, 15 kappaa ruista, palttinaisen kaulaliinan, kaksi kenkäparia ja kaksi naulaa villoja. Vuonna 1851 piika sai palkkaa 6 ruplaa, 15 kappaa ruista, kaksi naulaa villoja ja yhden parin kenkiä. Piian palkan suuruus riippui tietenkin isäntäväen...
Maamailin pituus on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Alunperin se juontuu roomalaisesta mailista (mille passus), joka oli n. 1480 metriä. Vuonna 1592 kuningatar Elisabet I määräsi mailin pituudeksi 8 furlongia eli 1 609 metriä. Nykyisen brittiläisen yksikköjärjestelmän mukaan maili on 1609,344 metriä.
Merimaili on merellä ja ilmailussa käytettävä pituusmitta, joka on yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. Kansainvälinen merimaili eli meripeninkulma on täsmälleen 1852 metriä. Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kuudeskymmenesosaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin. Koska maantieteellinen leveyspiiri (...
Kappale Pieni salaisuus näyttää löytyvän ainakin cd-levyltä "Laululaari: Lauluja alle kouluikäisille" ja nuottina Eeva Alhon kirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja".
Levy löytyy tällä hetkellä Kaarinan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Nuottikirja on samasta kirjastosta lainassa eräpäivällä 9.12. eli voit sen esimerkiksi varata tai kaukolainata muualta Suomesta.
Tässä vielä linkit Kaarinan kaupunginkirjaston kyseisten niteiden sijaintitietoihin.
Ensin cd-levy:
http://kaarina.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DC489AB6E%252…
Ja tässä nuotti:
http://kaarina.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0000F032%252…
Raija on Raisan rinnakkaisnimi, Raisa taas tulee kreikan kevyttää merkitsevästä sanasta. Raisa on tullut Suomeen Venäjältä ja ollut yhdessä Raisan kanssa almanakassa vuodesta 1950 lähtien.
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Lumikki-sadun seitsemän kääpiötä ovat japaniksi Sensei (Viisas), Okorinbo tai nNgamushi (Jörö), Nobosuke tai Nemuriya (Unelias), Teresuke (Ujo), Gokigen tai Nonkiya (Lystikäs), Kushami (Nuhanenä) ja Otoboke tai Nukesaku (Vilkas). Joillakin kääpiöillä on siis Japanissa kaksikin nimeä.
Venäläiset seitsemän kääpiön nimet ovat Professor, Vorčun, Zasonja, Skromnik, Vesel´chak, Čixun ja Prostak. Nimet on translitteroitu englannin kielen käytännön mukaan.
Kääpiöiden nimet ovat viroksi Doktor (Viisas), Toriseja (Jörö), Ninatark (Lystikäs), Unimuts (Unelias), Häbelik (Ujo), Aevastaja (Nuhanenä) ja Onneseen (Vilkas).
Alla olevasta linkistä löydät nimien japanin- ja venäjänkieliset kirjoitusasut sekä kääpiöiden nimet myös 22 muulla kielellä.
http://...
"mediakortti. Yleensä yhden sivun esite, jossa on lehden ilmoitusten ja aineiston jättöaikataulut, ilmoitusten hinnat ja yhteystiedot. Mediakortti on tarkoitettu mainostajille, mainostoimistoille ym. ilmoituksia tuottaville yhteistyökumppaneille."
Määritelmä löytyi sivulta http://www.helsinki.fi/~arovasal/Tiedelehti/Termeja.html
Varausten tekeminen ja niiden hallinnointi onnistuu kätevimmin verkkokirjastossa (https://vaski.finna.fi/). Tee ensin tiedonhaku. Voit tehdä varauksen joko suoraan hakutuloksista tai klikkaamalla teoksen nimeä ja siirtymällä teostiedot -sivulle. Klikkaa Varaa -painiketta ja valitse, mistä kirjastosta haluat noutaa teoksen. Voit määritellä Omat tiedot -välilehdellä myös ensisijaisen noutopaikan, jolloin palvelu valitsee tämän kirjaston oletuksena. Ensisijaisen noutopaikan voi kuitenkin aina ohittaa ja valita noutopaikan itse.
Jos et vielä ollut kirjautunut sisään, pyytää järjestelmä sinua kirjautumaan tässä vaiheessa.
Varaus on maksuton. Noutamattomasta varauksesta peritään maksu. Varattu teos voi tulla mistä tahansa Vaski-kirjastosta....
Seteleitä voi periaatteessa suoristaa silitysraudalla, kunhan lämpö ei ole kovin korkea. Rahoja voi laittaa myös painon alle, jotta ne suoristuisivat. Linkki Oulun numismaattisen kerhon artikkeliin "Rahojen puhdistaminen": http://www.oulunnumismaatikot.fi/rahojen_puhdistus.htm
Suosittelemme jännityskirjoista Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarjaa, jossa päähenkilönä on 11-vuotias poliisin poika Emil, joka itsekin kokeilee etsivän uraa.
Musta kaista -sarjassa on useiden suomalaisten kirjailijoiden jännityskirjoja.
Nemo Rossin kirjat yhdistävät arkeologian ja seikkailun.
Eoin Colferin Artemis Fowl on mukaansatempaava jännityssarja, jossa on myös fantasiaelementtejä.
Louis Sacharin Paahde on erinomainen nuortenkirja sekin.
Derek Landyn jännityskirjasarjassa Keplo Leutokalma päähenkilönä on luurankoetsivä.
Huumori on pääosassa Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarjassa, jossa tarina etenee sarjakuvamaisesti.
Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarjassa päähenkilönä arkipäivän komiikkaa kohtaa kuudesluokkalainen poika....
Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä.
Näytelmiä:
Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä
Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä.
Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi.
Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta.
Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan...
Käsiohjelmien tekeminen on sinänsä vapaan luovuuden aluetta, mutta kun kyseessä on kuulijoille tarkoitettu informaatio, tavoitteena voidaan pitää ainakin kahta asiaa: (1) informaatiota on riittävästi ja olennaisista asioista ja (2) että informaatio on tutkittua tietoa, ei omasta päästä otettua. Tekijänoikeuslakikin edellyttää, että tekijät ja heidän teoksensa ilmaistaan asianmukaisella tavalla.
Tietojen esittämistapa on typografinen kysymys, kun puhutaan paperille painetusta käsiohjelmasta. Esimerkiksi seuraava malli on aika yleinen:
Sibelius, Jean [säveltäjän nimi]
Surusoitto, op. 111b (1931) [Sävellyksen mahdollisimman tarkka nimi ja mahdollinen lisätieto, tässä tapauksessa sävellysvuosi]
Kalevi Kiviniemi, urut [esittäjän nimi ja...
Kelanauhurin lainaaminen tai kelanauhojen kuuntelupaikan löytäminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Ainakin soittokierros pääkaupunkiseudun äänitearkistoihin ja joihinkin äänitealan yrityksiin osoittautui tuloksettomaksi sikäli, ettei ainakaan näissä paikoissa ollut mahdollista kuunnella omia kelanauhoja eikä henkilökunta myöskään tiennyt missä tällainen mahdollisuus olisi tarjolla.
Soittaessani Yleisradion äänitearkistoon minut ohjattiin edelleen tv-arkistoon, jonne otin yhteyttä sähköpostitse kyskymyksenne tiimoilta. Vastauksen saatuani otan teihin sähköpostitse yhteyttä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Diginord -niminen yritys digitoi kelanauhoja uudenaikaisempaan formaattiin, jolloin niitä olisi mahdollisuus kuunnella. Maksutonta tämä...
Kirjastokortti on henkilökohtainen, mutta varauksia voi kyllä noutaa toisen puolesta. Helsingin kaupunginkirjaston käytäntöjen mukaan on kaksi vaihtoehtoista tapaa toimia:
1)Varausten noutaja lainaa varaukset omalle kirjastokortilleen. Noutajan ei siis välttämättä tarvitse ottaa mukaansa sen henkilön kirjastokorttia, joka alkujaan on varaukset tehnyt. Paperisia tai sähköpostitse tulleita noutoilmoituksiakaan ei tarvita. Hakijan pitää vain muistaa kenen nimellä varaukset hyllyssä odottavat. Lainatut varaukset poistetaan sitten varaajan tiedoista, jotta ne eivät palautuksen jälkeen lähde tulemaan samalle ihmiselle uudestaan.
2)Jos hakija lainaa varaukset varaajan kortille, tarvitsee hän mukaansa päivätyn ja allekirjoitetun valtakirjan....
Asiaa voisi lähestyä laskemalla lukunopeutta. Jos lukunopeus on yksi sivu minuutissa – mikä on ainakin itselleni melko rauhallinen lukutahti –, tunnissa ehtisi lukea 60 sivua. Silloin 1050-sivuisen kirjan lukemiseen menisi 17,5 tuntia. Vuorokauden tuntimäärä siis riittäisi, vaikka lukuaikaan pitäisikin lisätä pakollisia taukoja. Unelle ei silloin toki jäisi paljon aikaa.
Lukemiseen kuluvaan aikaan vaikuttavat monet tekijät kuten tekstin määrä sivulla, kirjan sivun koko, tekstin koko, fonttityyppi ja tekstin hankaluuden taso. Harry Potter -kirjat eivät liene vaativimmasta päästä, joten hyvä lukija voi varmasti selvitä yhdestä sivusta minuuttia nopeammin. Lisäksi jos tekstiä ei syvenny suuremmin pohtimaan vaan lukea paahtaa eteenpäin,...
