Kysymykseen on hankala vastata, kun näillä sanoilla alkavia lauluja on Viola-tietokannan mukaan useampiakin. Listaan tähän jotain mahdollisia:
Jenni Vartiainen: Minä ja hän - Alkusanat "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut" (teksti Maria Rahikainen)
Laineen Kasperi: Sitten kun - alkusanat "Sit ku pääsen pois"
Ilona Korhonen: Sitten kun - alkusanat "Sitten kun surullinen sydämeni metsässä mustikkaa kantaa"
Pasi Kaunisto & Markku Aro: Sitten kun mä pääsen siviiliin (sävellys Toivo Kärki, sanat Vexi Salmi)
Cheek: Pelkkää puhetta - alkusanat "Sitten kun ollaan puhelimet kii-kii-kiinni"
Tuollaista eläkkeellepääsemislaulua Viola ei valitettavasti tunne lainkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
ARTO-artikkeliviitetietokannasta löytyi 26 ja tieteellisten kirjastojen LINDA-tietokannasta n. 10 viitettä asiasanoilla pelot - hammashuolto, pelot - hampaidenhoito, dental anxiety. Artikkelit olivat lähinnä Suomen hammaslääkärilehdestä useiden vuosien ajalta, myös julkaisusta Organon dentale.
Uusin teos aiheesta on Dental fear / Heikki Murtomaa (ed.), 1999.
ALEKSI-artikkelitietokannasta löysin 26 viitettä eri julkaisuista. Internetissä osoitteessa http://www.hammasll.fi/hamhoipelko.htm ja http://www.kolumbus.fi/sepankad/pelkopois.htm oli potilaille suunnattua hammaslääkäripelkotietoutta. Suosittelen pistäytymistä lähimmässä kirjastossa, jossa tiedonhaku voidaan tehdä yllämainituista tietokannoista.
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että sanoittaja olisi Michael Rosing. Ainakin yhdessä viittauksessa sanoittajaksi mainitaan Rosingin ohella Heikki Klemetti, joten hän on saattanut suomentaa sanat. Mainittu Rosing on ehkä tanskalainen runoilija, josta löytyy artikkeli ruotsinkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://sv.wikipedia.org/wiki/Michael_Rosing_(diktare).
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin (ravinto, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus, puhelimen ja tietoliikenteen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta ja muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot). Perusosan määrän eri tilanteissa näet KELA:n sivuilta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara. Esimerkiksi yksin asuvalla lapsettomalla henkilöllä se on 504,06 €/kk.
Lisätietoa toimeentulotuesta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat nähtävissä internetissä osoitteessa http://www.libplussa.fi > paina jotakin painiketta, jossa on kaupungin nimi (haku kohdistuu aina kaikkien neljän kaupungin kirjastojen kokoelmiin).
Jos haet jotakin tiettyä videota, anna valinnan olla kohdassa nimeke. Kirjoita hakulokeroon videon nimi ja paina hae. Voit myös etsiä videoita ylipäätään: siirrä valinta hiirellä kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon sana videokasetti (kokonaan!) ja paina hae. Saat 9700 viitettä.
Voit rajata hakua esim. kielellä. Videoissa kieli määräytyy tekstityksen kielen mukaan, ei elokuvassa puhutun kielen. Jos tekstitystä ei ole, kieli määräytyy elokuvassa puhutun kielen...
Internetistä ei löydy paljoa Linnan kuvia, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa kyllä. Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupalvelusta http://www.northernlight.com voit etsiä esim. seuraavasti: kirjoita hakukenttään 1)Väinö Linna tai 2)Väinö Linna picture
Näistä hauista saat joitain vinkkejä.
Osoitteessa http://www.sci.fi/~vanhalao/vainolinna.htm on mm. pienimuotoinen lähdeluettelo, jossa teoksia, joista voit saada lisätietoa. Osa teoksista on varmasti saatavissa myös Ruotsissa.
ätän tähän lopuksi vielä linkin sivuille, joilta löytyy Väinö Linnan seuran yhteystiedot. Sieltä voit varmasti saada lisätietoa ja mahdollisesti myös kuvia:
http://www.finlit.fi/kia/luettelo/nseura.htm
Työn iloa!
Maija Asunta-Johnston on kirjoittanut kaksi kirjaa, joissa hän kertoo talon ostamisesta ja asumisestaan
Unkarissa.
Punapukuisen naisen talo,WSOY,2000.
Onnellisen naisen vuosi,WSOY,2000.
Listoja eri alojen lehdistä voi etsiä Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan tiedot kaikista kotimaisista julkaisuista (kansallisbibliografia). Tietokanta on käytettävissä Internetin kautta. Tässä linkki verkkosivulle:
http://finna.fi
Aihehaku tehdään UDK-luokan avulla. Löydät listan UDK-luokista tietokannan opasteista.
Kaikki tekniikan alan kausijulkaisut löytää UDK-luokalla 62. Tulos on kuitenkin yli 3000 julkaisua. Pelkästään auto- ja moottorialan julkaisut voi hakea suppeammalla UDK-luokalla 629, joka tarkoittaa "liikennevälineet". Tässä ohje:
1. Valitse pääsivulta kohta haku.
2. Klikkaa hakusivun oikeasta reunasta Haun rajaus -painiketta
3. Valitse aineistotyypiksi kausijulkaisu ja aseta rajaukset.
4. Kirjoita hakusanakenttään udk:...
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Merja Jalosta voit kysyä lisätietoja myös kustantaja Kariston nettisivuilta osoitteesta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=348&….
Hänestä löytyy hyvä esittely teosluetteloineen hakuteoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 s. 89-94. Kirja löytyy tietokirjaluokasta 86.1 meidän kirjastossamme.
Päivi Oikkonen/Lappeenrannan maakuntakirjaston lasten- ja nuortenosasto
Ulkomaisia elämäkertoja sisältävän LRC-tietokannan (asiakkaiden vapaasti käytettävissä mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhakukoneilta) mukaan Doris Lund on syntynyt 14.1.1919 Indianapolisissa Yhdysvalloissa. Hän on siis yhdysvaltalainen. Hän on kirjoittanut seuraavat:
* Did You Ever?, Parents' Magazine Press, 1965.
Attic of the Wind (verse), Parents' Magazine Press, 1966.
* (Self-illustrated) Hello Baby!, C. R. Gibson, 1968.
* Did You Ever Dream?, (juvenile), Parents' Magazine Press, 1969.
* I Wonder What's Under (juvenile), Parents' Magazine Press, 1972.
* The Paint-Box Sea (juvenile), McGraw, 1973.
* You Ought to See Herbert's House, F. Watts, 1974.
* Eric, Lippincott, 1974.
* Patchwork Clan: How the Sweeney Family Grew, Little,...
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Elävä kirjasto toteutettiin ensimmäisen kerran Suomessa Helsingin Maailma kylässä-festivaaleilla vuonna 2006. Tapahtuman järjesti Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin "Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia" (KEKS) -kampanja yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Tapahtuma järjestettiin myöhemmin samana vuonna eduskunnassa ja jälleen tänä vuonna Maailma kylässä-festivaaleilla.
Elävä kirjasto on pohjoismaisten nuorten kehittämä idea, jota kokeiltiin ensimmäisen kerran Tanskassa vuoden 2000 Roskilden festivaaleilla.
Keskeisin lähdeteos elävästä kirjastosta on Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema "Elävä kirjasto - järjestäjän käsikirja", joka ilmestyi vuonna 2005 kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Kirja on maksutta ladattavissa...
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Pohjois-Karjalan alueella tai joiden tausta ja tuotanto liittyvät Pohjois-Karjalaan jollakin tavalla.
Lähetä esittely ja mahdollisesti muuta materiaalia kirjasta ja itsestäsi sekä hinta- ja yhteystiedot sähköpostitse Joensuun pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajalle. Jos haluat tarjota kirjaa myös Joensuun seutukirjaston muiden kuntien kirjastoille, kirjastonjohtajien yhteystiedot löytyvät seutukirjaston sivuilta http://seutukirjasto.jns.fi
Kysymyksiin omakustanteiden saannista kirjastojen kokoelmiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin ja kerrottu, että Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia...
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Lapinjärven kirjastossa ei Barry Sisters -duon tai Conny Francisin musiikkia ole. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on yksi Barry Sistersin levy: Side by side; We belong together (1998) sekä muutamia Conny (tai kirjoitettuna muotoon Connie) Francisin levyjä, ei kuitenkaan kysymiäsi (www.helmet.fi).
Lapinjärven kirjastosta ei löydy juutalaista kansanmusiikkia, mutta Loviisan kirjastossa on muutama levyllinen:
- Secrets, Feldman, Mark, Caine, Uri (2009)
- Klezmatics (esitt.), Jews with horns (1994)
- Galante, Inessa, Eighteen Jewish folk songs (1995)
Tiedot löytyvät alueen yhteisen Web-Origo-tietokannan kautta:
http://weborigo.loviisa.fi/
Monista Suomen kirjastoista löytyy runsaasti juutalaista perinnemusiikkia. Voit saada musiikkia...
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Mihail (Mikhail) Mininstä, viitataan The Times -lehden 25.tammikuuta vuonna 2008 julkaisemaan artikkeliin
http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article3246463.ece
Siinä kerrotaan, että Mikhail Petrovitsh Minin oli Neuvostoliiton sotilas, jonka joukkue valtasi vuonna 1945 Berliininvaltiopäivätalon. Mihail Minin suoritti artikkelin mukaan yhden viimeisistä toisen maailmansodan toimista; sen,joka symboloi puna-armeijan voittoa Wehrmachtista. Muutama tunti sen jälkeen, kun Hitler oli tehnyt itsemurhan lähistöllä sijaitsevassa bunkkerissaan, Minin taisteli neuvostoliittolaisen jalkaväkijoukkueensa kanssa tiensä valtiopäivätalolle yöllä 30. huhtikuuta 1945, ja vähän ennen kello yhtätoista (...
