Kirjastosta voi lainata lapsille sopivia kielenoppimismateriaaleja, esimerkiksi nämä
- Kultavuoren salaisuus : harjoittele englantia 2010
- Mysteeri Lontoossa (ikäsuositus 6-12-vuotiaille)
- Lasten oma kuvasanakirja englanti-suomi 2008
- Pronunciation Poems for Tots : englantia pienille oppijoille, Kallio Candy, 2011
- Smurffit : suomi-englanti kuvasanakirja
- Eka englanti Kallioniemi Tuula 2013
Makupalat.fi:n hausta löytyy englannin verkkokursseja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/englannin%20kieli%20AND%20oppim…
Lapsille soveltuvaa materiaalia ovat
Land Ahoy!-oppimateriaalit, https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/kielitaito-kuuluu-kaikille…
British Council Learn English Kids, https://learnenglishkids.britishcouncil.org/...
Ari -nimen tarkoitusta ja alkuperää on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Aiemmissa vastauksissa on mainittu Arin olevan suomalainen muunnelma ja lyhennelmä nimestä Adrianus, latinaksi Hadrianus, kreikaksi Adrianos. Se tarkoittaa alun perin Venetsian lähellä sijaitsevan Adrian satamakaupungin asukasta. Kalenteriin nimi on kuitenkin tullut Adrian (Adrianus)-nimisten pyhimysten mukaan. Arin nimipäivä on 4.3 (vuodesta 1950) ja ortodoksisessa kalenterissa se viittaa erityisesti Aristarkos ja Aristion –nimisiin marttyyreihin.
Lähteenä käytetty : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 2001.
Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
Syntymäpäiville voidaan kutsua eri tavoin, joko henkilökohtaisilla kutsukorteilla tai (etenkin isomman vastaanoton kohdalla) ilmoittamalla lehdessä. Lehti-ilmoitus on avoin kutsu, jolloin erillisiä kutsuja ei tarvita. Ilmoituksessa voidaan mainita paitsi päivänmäärä ja paikka, myös aikaraja, ellei vastaanottoa pidetä koko päivän. Lehdessä voi ilmoittaa myös, mikäli ei halua juhlia syntymäpäiväänsä tai on sen aikana matkoilla.
Lähteet: Kämäräinen, Eija: Hyvä käytös, hyvät tavat (WSOY 2005), http://www.kaikkijuhlista.fi/syntymapaivat/
Alkuperäisellä tekijällä tai hänen oikeuksiensa haltijalla (kuten Disney-yhtiöllä) on oikeus tiettyyn taiteelliseen lopputulokseen, joka ilmenee kaikkien tunnistettavissa olevana muumina tai mikkihiirenä. Rajanveto on hankalaa, mutta esimerkiksi Kaj Stenvall on Suomessa tehnyt suuren määrän itsenäisiä maalauksia, joiden hahmossa joku voi nähdä Aku Ankan. Hän on käyttänyt ideaa, mutta ei kopioinut sellaisenaan. Se on sallittua, vaikka usein tulkinnanvaraista.
Suuret kansainväliset viihdeyhtiöt valvovat oikeuksiaan tiukasti, joten en suosittele kokeilemaan rajoja. Ainakin Yhdysvalloissa Disney & Co suojelevat näitä asioita tekijänoikeuden lisäksi myös tavaramerkkioikeudella, joka saattaa kattaa fontteja ja hahmoja.
Olennaista on myös se...
Varauksen saapumisen kesto riippuu ensiksikin tietysti siitä, onko kirja lainassa ja onko siitä ennestään varauksia alueen kirjastoissa. Jos kirjaa on saatavilla jossakin alueen kirjastossa, on varauduttava noin kolmen päivän toimitusaikaan, jona aikana kirjan pitäisi saapua siihen kirjastoon, jonne se on tilattu - joskus varaus voi saapua nopeamminkin.
Varauksen saapumisesta ilmoitetaan asiakkaalle joko kirjeitse tai sähköpostilla, sen mukaan kuin asiakastietoihin on merkitty. Jos haluaa vaihtaa kirjaston ilmoitusten saapumistavaksi sähköpostin tai kirjepostin, voi sen tehdä itsekin helmet.fi -palvelussa verkossa valitsemalla ilmoitustavan kohdassa "Muuta tietojasi".
Aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna 8 päivän ajan.
Lisätietoja...
Noora on lyhentymä Eleonorasta, Suomen almanakassa vuodesta 1973, juhlapäivä on 11.7. Eleonoora monine muunnelmineen (esim. Eleanor, Nora jne.) on hyvin tavallinen etunimi kaikkialla läntisessä Euroopassa sekä myös Amerikassa. Alkuperältään se ei kuitenkaan ole eurooppalainen, vaan sen arvellaan tulleen tänne Espanjan kautta 1000-luvun alussa Mauritaniassa Luoteis-Afrikassa asuneiden, islamilaisesta uskonkiihkostaan tunnettujen maurien välityksellä. He taas olivat saaneet sen kuten uskontonsakin arabialaisilta.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja kerrotaan sanonnan olevan lastenkieltä, mutta tarkempaa tietoa tai alkuperää ei sille löytynyt.
Rooman viimeinen keisari oli vuonna 476 vallasta syösty Romulus Augustulus. Triumfi oli Rooman senaatin voittoisalle sotapäällikölle myöntämä voittojuhla, riemujuhla. Joskus tapausta juhlistettiin rakentamalla erityinen riemukaari eli triumfikaari menestyksekkään päällikön kunniaksi.
Hyvä johdatus Rooman historiaan suomeksi löytyy osoitteesta:
http://www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/rooma/ .
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Laura oli Petrarcan käännös kreikan nimestä Daphne. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879. Laurasta on eri maissa paljon muunnoksia, kuten englannin Laurel, italian Lauretta, ranskan Laurette ja Laurine sekä venäjän Larissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastossa on lukumäärä
http://tilastokeskus.fi/til/asyta/2009/asyta_2009_2010-09-24_fi.pdf sivulla kolme 79 149 yhtiötä.
Isännöintiliiton sivuilta saa vielä nämä tiedot http://www.isannointiliitto.fi/medialle/isannointialasuomessa. Isännöintiliiton arvion tarkempaa tasoa ei ole saatavissa.
Vastaus löytyy Tilastokeskuksen sivulta http://www.tilastokeskus.fi Klikkaa Maailma numeroina, jolta sivulta klikkaat hakemistot ja hakemistosta kotieläimet.
Vuonna 2001 on maailmassa ollut eniten
kanoja 14 662 miljoonaa
nautakarjaa 1360137 tuhatta
lampaita 1059107 tuhatta
sikoja 927692 tuhatta
vuohia 693457 tuhatta
hevosia 58295 tuhatta
aaseja 42684 tuhatta
muuleja 13517 tuhatta
"Oi kallis kotimaa" -laulusta on laulukirjoissa tietona, että se on vanha sotilaslaulu tai kansanlaulu/-sävelmä ilman säveltäjän ja sanoittajan nimeä.
Tämä laulu kulkee kahdella eri nimellä, "Oi kallis kotimaa" ja "Suomen kaartin paluulaulu", säkeistöjen järjestys vain on eri.
Suuri toivelaulukirja 3 sisältää "Suomen kaartin paluulaulun", jonka yhteydessä on seuraava laulun alkuperään liittyvä teksti:
"Turkin sodasta palaava Suomen Kaarti otettiin vastaan mm. laulutervehdyksin Ylioppilastalon portailla, joiden ohi kaarti marssi 5.5.1878. Samana vuonna G.W. Gustafsson sepitti runon "Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta" sekä kustansi sen ja painatti Hämäläisen kirjapainossa Hämeenlinnassa. Ohjeen mukaan runo oli...
Jalo on 1860-luvulla käyttöön tullut nimi, joka tuli almanakkaan vuonna 1908. Alkavalla suomalaisuuskaudella annettiin mielellään jotakin hyvää luonteenominaisuutta kuvaavia nimiä. - Ensimmäiset kirkonkirjoihin merkityt Jalot olivat Jalo Aatos Viini Vilhelm Schildt (s.1864) ja Jalo Villiam Järnefelt (s.1865). - Jalon tuttavallisia puhuttelunimiä ovat Jallu tai Jali.
Kappale Pieni salaisuus näyttää löytyvän ainakin cd-levyltä "Laululaari: Lauluja alle kouluikäisille" ja nuottina Eeva Alhon kirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja".
Levy löytyy tällä hetkellä Kaarinan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Nuottikirja on samasta kirjastosta lainassa eräpäivällä 9.12. eli voit sen esimerkiksi varata tai kaukolainata muualta Suomesta.
Tässä vielä linkit Kaarinan kaupunginkirjaston kyseisten niteiden sijaintitietoihin.
Ensin cd-levy:
http://kaarina.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DC489AB6E%252…
Ja tässä nuotti:
http://kaarina.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0000F032%252…
"Suomen kielen perussanakirjan" (v. 1994) mukaan 'toimipaikka' on 1) toimintapaikka; virka-, työpaikka, esim. suurlähettilään toimipaikka 2)toimisto, toimitilat, esim. pankin toimipaikat, postitoimipaikat.
"Suuressa suomen kielen sanakirjassa" (v. 2004, toim. Timo Nurmi) 'toimipaikka' määritellään näin: 1) työpaikka, esim. Olen matkalla toimipaikkaani. 2) toimintapaikka, esim. Tarkastajan toimipaikkana on Jyväskylän talousalue. 3) laitoksen, liikkeen tms. toimisto, konttori, myymälä jne.; esim. Liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata.
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Matot rullautuvat tai niiden reunat käpristyvät usein siksi, että maton reunaan osuu tai sitä jatkuvasti hankaa jokin. Maton materiaali vaikuttaa myös rullautuvuuteen. Jos nämä syyt puuttuvat, on vaikea keksiä syytä ilmiön yhtäkkiseen ilmaantumiseen.
Mattoja voi yrittää suoristaa kääntämällä ne pidemmäksi aikaa toisinpäin, teippaamalla mattoteipillä lattiaan, kostuttamalla (jos materiaali sallii) ennen painon päälle asettamista, silttämällä (jos materiaali sallii) höyrysilitysraudalla tai ompelemalla alapuolelle kovikkeen. Nämä vinkit löytyvät mattotalo Helman ja Kysy mammalta -blogista:
https://blog.helma.fi/2014/06/03/apua-matonreuna-kapristyy/
http://kysymammalta.blogspot.fi/2010/02/matto-puhdistus-hoito-ja-pesu.h…
Aristoteles tarkoittaa parasta ja tulee kreikan kielen sanoista "aristos totalis". Englanninkielisissä maissa on käytössä yleensä muoto Aristotle.
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Samuel tulee heprean sanasta "schemuel", "Jumalan nimeen" tai "hänen nimensä on Jumala", kansanomainen tulkinta "jumalalta pyydetty".
Sofia on kreikkaa ja tarkoittaa viisautta - filosofia-sanan alkuperäinen merkitys onkin "viisauden rakastaminen".
Ida on etenkin Saksassa ja Ranskassa suosittu pyhimysnimi, joka on ilmeisesti lyhentymä Id(a)berga-, Iduberga- ja Edburga -pyhimysten nimistä.
Maria on alkujaan heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa: on arveltu, että...
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa taiteilija E. Suomelasta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa olevissa taiteilijamatrikkeleissa ei ole mainittu E. Suomelaa muuten, kuin että on viitattu Matti Vuolanteen teokseen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto vuodelta 1980. Siinä taas E.Suomelan kohdalla on merkintä Sotamus., eli siis ilmeisesti viittaus taiteilijan teoksiin Sotamuseon kokoelmissa. Kannattaa ottaa yhteyttä Sotamuseoon, ehkäpä heillä on enemmän tietoa taiteilijasta. Museon yhteystiedot sivulla http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21125
(www.museot.fi >Museohaku > Museot aakkosittain > Sotamuseo)
