Tietoa löytyy Opetushallituksen Edu.fi-palvelusta http://www.edu.fi > Erityisopetus > Ammatillinen erityisopetus http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6981
Katso myös sivun kohtaa Linkkejä.
Opintoluotsissa on kerrottu vammaisten opiskelijoiden tukipalveluista http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/erityinen_tuki/palvelut/
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa, julkaisija Lastensuojelun keskusliitto v. 2002
Esteetön korkeakouluopiskelu ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Opetushallitus v. 2004
Kirjojen saatavuus selviää Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Ilmari Kiannon loppuelämästä ja kuolemasta löytyy aika vähän tietoja. Jalo Heikkisen kirjasta Turjanlinna (1986) on kappale Iki mutta ei ikuinen. Uolevi Kiannon kirjassa Tervetuloa kotiin, Iki(1978) on s. 157 alkaen kappale: Kaksi aihetta melkein sekaisin: tanssiminen ja vanheneminen. Kirjassa Nälkämaan keisari(1986) on loppuosassa muutamia kuvia Ilmari Kiannon elämän loppuvaiheista.
Internetistä löytyy Google-haulla sekalaista tietoa Maria Augusta Trappista, suhteellisen hyvin elämäkertatiedot on kirjattu englanninkielisen Wikipedian sivulle
http://en.wikipedia.org/wiki/Maria_von_Trapp
Maria Trappin kirjoittama Trappin perhe (joissakin painoksissa Laulava Trappin perhe) mainitaan useissa yhteyksissä elämäkertana, vaikka se joissakin kirjastoissa luokitetaankin kaunokirjallisuuteen. Hyvä kirjallinen lähde Marian ja Trappin perheen elämästä on myös Kotiliesi-lehdessä vuonna 2003 numerossa 23-24 julkaistu artikkeli Trappin perhe: rakkaudesta musiikkiin. Kyseisessä artikkelissa on paljon kuvia ja tietoa Trappin perheen myöhemmistä vaiheista, sekä katsaus suvun lastenlasten elämään.
'Sini' ei voi olla japanilainen sana, sillä japanissa ei ole äänettä 'si'. Sen voisi korvata äänteillä 'shi' tai 'zi' eli nimen voisi kirjoittaa muodoissa 'shini' tai 'zini'. Nämä eivät ole kuitenkaan merkitse mitään. 'Shini' voisi olla keinotekoinen yhdyssana, jonka alkuosan 'shi' viittaisi esim. kuolemaan.
Ragnar Ölanderin "Krig och censur"-teosta ei ole julkaistu suomeksi käännettynä.
Häneltä on ilmestynyt kaksi kirjaa suomeksi eli "Amerikka valokeilassa : vaikutelmia matkalta nykypäivien U.S.A:ssa" (Otava, 1946) ja "Radiokuuntelijan kirja : uutta mikrofonin maailmasta koti- ja ulkomailta" (Yleisradio, 1947). Jälkimmäisessä Ölander on yksi teoksen toimittajista.
Suomeksi ilmestyneet teokset löytyvät Fennicasta - Suomen kansallisbibliografiasta, https://finna.fi .
Kirja on tilattu ja ihan lähiaikoina tulossa Helmet-kirjastoihin. Sen voi varata heti, kun kirjan ja kirjastojen tiedot näkyvät verkkokirjastossa:
www.helmet.fi
Anna Tarchan (Anna Taurialan) kirjoja ”Penni ja Topo hoidossa” ja ”Penni ja Topo neuvolassa” (Kirjalito, 1982) ei ole lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla kirjat löytyvät ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta sieltä niitä ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan lukusalikäyttöön. Penni ja Topo –kirjoja löytyy Kuopion Varastokirjastosta sekä joistakin yleisistä kirjastoista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Voit tiedustella lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirjat kaukolainaksi tai voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Linkissä on myös kaukolainahinnasto.
Frank-monihausta (ks. linkki alla) voit tarkistaa, mistä kirjastoista muualta Suomesta Penni ja Topo -kirjat...
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Etsimäsi kirja on Ruth Craftin teos Talvinalle. Muistit siis kirjan nimen aivan oikein. Alkuteos The winter bear ilmestyi vuonna 1974 ja Marjatta Kurenniemen suomennos teoksesta julkaistiin jo seuraavana vuonna WSOY:n kustantamana. Kirjassa on Erik Blegvadin kuvitus.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa on kuvaus kirjasta ja kuva kirjan kannesta löytyy helposti Googlen kuvahaulla.
Kirjaa ei näytä löytyvän omasta lähikirjastostasi tai kirjastoverkkoalueeltasi, mutta monesta Suomen kirjastosta se onneksi vielä on lainattavissa, joten voit tilata kirjan kaukolainaan.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.lounakirjastot.fi/
http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2013/02/tarkkailkaa-puiden-ja...
Hangon museosta kerrottiin, että Koskenniemen huvila sijaitsi Hangon Långbodauddenilla, Långbodantiellä. He uskovat huvilan olevan yhä olemassa. Varmuutta tähän tai tietoa omistajasta ei löytynyt.
Kirjassa Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II (Birgitta Ekström Söderlund, Marketta Wall) on artikkeli (s. 210-227) Koskenniemestä. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1825768__SHangossa%20kuin%…
VTS eli Vessel Traffic Service tarkoittaa alusten ohjaus- ja tukipalvelua meriliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi. Tässä muutama nettiosoite:
http://www.fma.fi/vts/index.html,
http://www.uscg.mil/d1/units/actny/wwm/vts.html, http://www.worldvtsguide.org/. Seuraavat kirjaviitteet löytyivät Linda-tietokannasta: Koburger, Charles W.: Vessel traffic systems cop. 1986 (Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa), Norrbin, Nils H: Vessel traffic systems, ship handling and ship manoeuvring capabilities,1982 (Teknillisen korkeakoulun kirjasto), Vessel traffic management and information systems / European Commission, Directorate-General Transport, 1996 (Turun kauppakorkeakoulun kirjasto). Arto-artikkelitietokannasta löytyi useampia...
Nykysarjakuvassa on vahvasti esillä seksuaalisuus ja sen eri muodot, joskus myös sadomasokismi. Jos sadomasokismia sisältäviä sarjakuvia kirjastoon hankitaan, ovat ne aina aikuisten aineistoa, eikä niitä kukaan kirjastoihminen tahallaan laita lasten hyllyyn. Niitä ei myöskään lainata lapsille. Jos lastenhyllystä kuitenkin löytää lapsille sopimatonta aineistoa, siitä voi ilmoittaa virkailijalle.
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf
Kyseessä on Valto Laitisen säveltämä kappale Sydämeni on yksinäinen saari. Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa.
Valitettavasti sanoja ei ole yhdessäkään nuottijulkaisussa, johon kappaleen nuotti sisältyy.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Duodcim aikakauskirejan artikkeli (2005;121(5):477-8) kertoo näin:
"Poikien ympärileikkaus lienee ollut tavallisin leikkaus maailmassa. Maailmanlaajuinen prevalenssi pojilla on arvioitu 20–30 %:ksi" sekä
"Poikien uskonnollisella ympärileikkauksella on ikivanha historia, joka juontuu ainakin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan seemiläisiin kulttuureihin. Lääketieteen historioitsijat ovat nähneet ympärileikkauksessa varhaisen kansanterveydellisen toimen hiekkaisilla alueilla uhkaavia toistuvia balaniitteja vastaan. Sittemmin poikien ympärileikkausten arvellaan tulleen osaksi paikallisia uskontoja, erityisesti islamissa, juutalaisuudessa ja eräissä Afrikan kulttuureissa. Niitä ei tehdä Etelä-Aasian ja Kaukoidän suurissa uskonnoissa (hinduismi,...
Löysin STH:lle useita merkitystä.
-Englannin kielen something sanan lyhenne
-Etäännyttää englannin kielestä suomeksi
-Wärtsilän uusi Sustainable Technology Hub (STH) -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus
-Savon Talohoito, tuttavien kesken STH, kiinteistöhoidon yritys Mikkelissä
-Lisäksi muita STH-alkavia nimiä
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/sth#google_vignette
https://www.sanakirja.org/search.php?q=sth&l=3&l2=17
https://www.sustainabletechnologyhub.com/fi/sth/
https://savontalohoito.fi/
https://tinyurl.com/STH-tarkoittaa
Nokkahuilu on satoja vuosia vanha soitin, jonka suosio alkoi kuitenkin hiipua 1700-luvun lopulla, kun poikkihuilu syrjäytti sen. 1900-luvun alussa vanhasta musiikista ja vanhoista soittimista kiinnostuttiin uudelleen. Myös Arnold Dolmetsch kiinnostui vanhoista soittimista ja rakensi vuonna 1919 ensimmäisen kopion vanhasta nokkahuilusta.
Saksassa vaikutti 1920-1930-luvuilla nuorisoliike, joka pyrki edistämään musiikin harrastamista kodeissa ja kouluissa. Säveltäjä ja musiikkipedagogi Carl Orff (1895-1982) kehitti koulusoittimiston, jota käytetään suomalaisissakin kouluissa. Hän otti nokkahuilun soittimistoonsa ystävänsä Curt Sachsin suosituksesta.
Suomeen nokkahuiluinnostus tuli Saksan ja Ruotsin kautta. Suomessa nokkahuilua on käytetty...
Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin...
Maiju Lassilasta (oik. Algot tai Algoth Tietäväinen, sittemmin Untola, käytti mm. salanimiä Irmari Rantamala ja J. I. Vatanen) löydät tietoa lähimmästä kirjastostasi. Esim. Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset sisältää hänestä laajan artikkelin. Samoin Suomen kirjallisuushistoria 2 käsittelee myös Lassilaa. Lassilasta löytyy monia elämäkerrallisia teoksia, kaikkia niitä et löydä omasta (Aura?) kirjastostasi, mutta apua niiden etsimiseen saat kaikista kirjastoista, samoin näytelmien etsimiseen.
Maiju Lassilan kotisivut eivät toimi, Tohmajärven kunta osaa ehkä kertoa niistä enemmän.
Osoitteesta http://kirjasto.sci.fi/lassila.htm löydät tietoa kirjailijasta englanniksi.
