Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1...
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan Vaasan kaupunginkirjaston. Voit saada sen kaukolainaksi Laihin kaupunginkirjaston kautta. Referoitua kopiota siitä ei kirjastoilla ole. Tekijänoikeuslain mukaan ”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”, mutta kirjastojen kokoelmissa kopioita ei saa olla. Referoituja teoksia kirjastoilla ei myöskään ole.
Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirjastakaan (1990)ei löytynyt selitystä kakku-sanan kohdalta. Kirjan alussa, Lukijalle-nimisessä luvussa mainitaan, että kakku-sanaan liittyy mielikuva pitkäaikaisesta leivänsaannista, ...evään, limpun, paakelsin, pullan haukkaamisesta, järsimisestä, nokkimisesta tai syömisestä.
Samantapaisia merkityksiä kakulle löytyy Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -kirjasta (2000). Termiä purra, syödä,heittää kakkua on käytetty kirjan mukaan jo 1940-luvulla.
Meillä on vanhempia Ylioppilastutkintolautakunnan A-tason ylioppilaskuuntelukokeita vuosilta 1990-1992, mitkä ovat kasettimuotoisina. Uudempia kursseja kuullunymmärtämisen harjoituksineen löytyy muun muassa Riitta Silkin Abi englanti (ylin taso) vuodelta 2007 sekä Stephanie Sinclairin Yo-englannin valmennusopas (ylin/A-taso) (2002, 2004 ja 2008 painokset). Näissä 2000-luvun kursseissa on kirjan tai kysymysvihkosen lisäksi cd-levyt liitteenä.
Löydätte nämä myös tietokannastamme hakemalla käyttäen kahta asiasanaa: englannin kieli ja kuullun ymmärtäminen.
Hei!
Etsimänne paikka on luultavammin Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto,
http://www.vantaa.fi/fi/kulttuuri/museot/_kaupunginmuseo/kokoelmat. Kuva-arkisto palvelee ma-pe klo 9-15, käynneistä on sovittava etukäteen joko puhelimitse 09 8392 5042 tai sähköpostitse kuva-arkisto@vantaa.fi.
Voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/) Omat tietoni -linkin kautta. Omiin tietoihin päästäksesi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin eli tunnusluvun. Omissa tiedoissasi tulevat näkyviin lainasi ja niiden eräpäivät. Ruksaa haluamasi lainat, ja klikkaa kohtaa Uusi merkityt lainat, ja sen jälkeen vastaa vielä Jatkatko-kysymykseen Kyllä.
Lainaa ei voi uusia, jos siihen on varauksia, ja uusia voi enintään kolme kertaa.
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa uusimaan lainasi.
Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita.
Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/radion_valiaikamerkki_32015.html#…
Voisikohan kyse olla pienestä väärinkäsityksestä? Yhdysvaltalainen radioverkko NPR (http://www.npr.org/) haastatteli tämän vuoden syksyllä harmonikansoittaja Kimmo Pohjosta, joka on yhdessä professori Heikki Laitisen kanssa julkaissut levyllisen murhaballadeja: Murhaballadeja = Murder ballads / Heikki Laitinen & Kimmo Pohjonen.
Haastattelussa Kimmo Pohjonen kertoo, että Kalevalassa on noin 23 000 säettä tai säkeistöä, ja että entisaikaan Suomessa laulettiin paljon, ja siksi laulutkin ovat pitkiä. Hän kertoo, että alkuperäisissä balladeissa saattoi olla satoja säkeitä. Haastattelu löytyy kirjoitettuna täältä:
http://m.npr.org/news/NPR+Music+Mobile/164801005
Kuvauksesi tuntuu sopivan Jeremy Lucasin teokseen "Valtameren yksinäinen" (alkup. teos "Whale", suom. Erkki Hakala, WSOY, 1982). Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon löydät kuvauksen kirjasta sekä kuvan kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2689
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Suomennos löytyy Kadonnutta kahvilaa etsimässä -kokoomateoksesta, jonka ovat toimittaneet Eero Balk ja Tapani Kärkkäinen (Otava, 2000, 951-1-15972-0).
Tästä suomennoksesta kuitenkin puuttuu pieni pätkä tekstiä, toinen resitatiivi, joka saksaksi alkaa sanoilla "Du böses Kind, du loses Mädchen...". Vapasti suomennettuna (ilman runomittaa) se kuuluisi: Ilkeä lapsi, huonotapainen tyttö; milloin saan tahtoni läpi: luovu kahvista! - Voi isä, älkää olko niin ankara. Jos en saa juoda kolmea kupillista kahvia päivässä, kärsin tuskasta kuin vuohi paistinvartaassa.
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
Espanjan matkaoppaiden lisäksi - niitä ei tässä yhteydessä kannata ruveta luettelemaan - suosittelisin teosta Maailman nähtävyydet, osa 1, s. 189-220 (WSOY 1979). Hyödyllinen olisi varmaan myös amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin jo v. 1832 julkaisema matkakirja Alhambra, joka on viimeksi ilmestynyt suomeksi v. 1990.
Kivikkopuutarhasta löydät tietoa kirjoista, esim. Anttiroiko, Irmeli: Kivikkopuutarha. 1985, Puupponen, Esko: Kivikkotarha. 1973, Kasterinne, Riku: Kivikkoistutukset. 1953. Myös useissa yleisissä puutarhakirjoissa on oma lukunsa kivikkopuutarhalle: Otavan puutarhakirja, Riikonen: Suomalainen puutarhakirja, Suomalainen piha ja puutarha, Suuri puutarhakirja, Unelmien kotipuutarha.
Myös internetistä löytyy puutarha-aiheisia linkkejä, esim. Makupalat.fi:n kautta pääset useille puutarha-aiheisille sivuille, https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=….
Jos jotakin julkaisua ei löydy omasta kirjastostasi, voit pyytää sitä kaukolainaksi.
Osakkaan ja taloyhtiön välisestä vastuunjaosta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain pohjalta on laadittu taloyhtiön vastuunjakotaulukoita, joissa on täsmennetty ja konkretisoitu vastuukysymyksiä. Vastuunjakotaulukossa (2014) todetaan, että ulkoilmaa vasten oleva tuuletusluukun säleikkö kuuluu taloyhtiölle, mutta säleikön sisäpuolinen hyttysverkko taas osakkaalle.
On mahdollista, että taloyhtiössä on päätetty poiketa ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesta vastuunjaosta. Vastuunsiirtopäätös voidaan tehdä yhtiökokouksessa, mutta se ei suoraan koske niitä osakkeenomistajia, jotka eivät ole olleet päätöstä tekemässä. Siis uusia asukkaita.
Taloyhtiöiden osakkaita ja asukkaita neuvovat ainakin seuraavat tahot:...
Käyttöohjeen laatimista käsitellään Jukka Korpelan asiakirjoittamisen oppaassa:
http://mirror.subotnik.net/jkorpela/kirj/
sekä Netti-Neuwosessa:
http://www.docutech.fi/neuwonen2/
Esimerkiksi Seinäjoen kirjastoon lehdet hankitaan kaupungin hankintatoimiston kautta. Eli kun olemme päättäneet seuraavan vuoden lehtitilaukset, lähetämme listan niin aikuisten kuin lasten ja nuortenkin lehdistä hankintatoimistoon, joka taas käyttää kanavana lehtiagentuureja, kuten Lehtimarketia tai Suomalaista kirjakauppaa. Lehtiagentuuri taas vuorostaan tilaa lehdet kustantajilta. Hankintatavat saattavat toki vaihdella kirjastoissa.
Lasten- ja nuortenlehdillä on monia kustantajia ja mainitsen tässä nyt muutamia esimerkkejä. Nimien perässä on internet-osoitteet joista löydät kustantajista tietoa.
Aku Ankkaa, Lemmikit ja eläinmaailmaa ja Nalle Puhia kustantaa Helsinki Media Oy http://www.helsinkimedia.fi/helsinkimedia/
Hevoshullua Egmont...
