Runo on Einari Vuorelan Musta orvokki. Runo löytyy mm. kokoelmasta
Einari Vuorela : Korpirastas : Einari Vuorelan runoja. Koonnut Toni Edelman, Like 2001
Laulun nuotinnos löytyy tosiaan Suuri toivelaulukirja -sarjan joululauluja sisältävästä teoksesta Suuri toivelaulukirja: joululauluja (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1998). Esittelytekstin mukaan se tunnetaan englanninkielisessä maailmassa nimellä Cranham tai In the Bleak Midwinter. Suomenkieliset sanat laati Martti Haapakoski.
Lisäksi se sisältyy esimerkiksi seuraaviin laulukirjoihin: Kultainen joululaulukirja ( Otava, 2016), Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007) ja Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Chappell Music Finland/Sulasol, 1998)
Icon of the Seas lasketaan maailman suurimmaksi risteilyalukseksi bruttovetoisuutensa perusteella. Se on ilmoituksen mukaan 250 800. Lisäksi on ilmoitettu, että aluksen pituus on 365 metriä ja että se pystyy ottamaan enimmillään 7 600 matkustajaa. Tätä ennen suurimmaksi lasketun matkustaja-aluksen Wonder of the Seasin kohdalla samat luvut ovat 235 687, 362 ja 7 084.
Laivan korkeudesta ei löydy tarkkaa tietoa. Wonder of the Seasin korkeus vesirajan yläpuolella on 72 metriä. Sillä on 18 kantta, kun Icon of the Seasilla niitä on 20.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Icon_of_the_Seas
https://en.wikipedia.org/wiki/Oasis-class_cruise_ship
https://www.royalcaribbeanpresscenter.com/fact-sheet/35/icon-of-the-...
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,...
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan...
Wikipediasta löytyy todennäköisesti hyvin kattava luettelo Juice Leskisen sävellyksistä ja teksteistä. Sivustohaulla (ctrl+f) "suomennos" saa luettelosta poimittua 115 Juicen tekemää suomennosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Juice_Leskisen_s%C3%A4vellyksist…
On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa:
"Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."
Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi:
"Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta...
Kirjastoihin kyllä otetaan TET-harjoittelijoita. Ota suoraan yhteys kirjastoon, mihin haluaisit mennä työharjoittelusi tekemään. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät netistä https://www.helmet.fi/fi-FI.
Peru.info-sivuston mukaan http://www.peru.info/e_ftociudadeseng.asp?ids=1305&ic=2&pdr=658&jrq=3.14
Liman asukasluku on yli 8 miljoonaa yllämainitun (v. 2008). 1999 The Statesman's Yearbook 1998-1999 antaa luvun 5 706 127 asukasta. Kirjamuodossa lyhyttä tietoa siis parhaiten mainitusta teoksesta.
Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteys suoraan Matkahuoltoon ja pyytää heiltä kortin teknisen suunnittelijan tai järjestelmän yleisen suunnittelijan yhteystiedot - kummasta olet kiinnostunut?
Matkahuollon kotisivulla kortti on esitelty hyvin lyhyesti (http://www.matkahuolto.fi/frameset_3a.htm).
Älykorteista julkisen liikenteen käytössä löytyy tietoa seuraavista kirjoista: Korte, Sirpa: Julkisen liikenteen älykorttijärjestelmät. Liikenneministeriö, Helsinki, 1997.
Korte, Sirpa: Katsaus kotimaisiin joukkoliikenteen älykorttijärjestelmiin. Liikenneministeriö, [Helsinki], 1996.
Espoon kaupunkikorttiselvitys/ Espoon kaupunki, Unicom Consulting. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo, 1995.
Nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista,...
Kouluopetuksen vaiheita -kirjaa on kyllä runsaasti kirjastojen kokoelmissa, mutta saatavuus vaihtelee. Keuruulla sitä on sekä Haapamäellä että pääkirjastossa mutta kaikki 5 kpl ovat lainassa. Myös Vilppulasta kirja on nyt lainassa. Esimerkiksi Helsingissä sitä taas on runsaasti vapaana. Lähikuntien tilannetta voi katsoa internetistä osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi
YSA--yleinen suomalainen asiasanasto heter Allärs--allmän tesaurus på svenska, och finns i referenssamlingar på större bibliotek. Den har utkommit år 1996. I VESA verkkosanasto finns i Internet i finsk version http://vesa.lib.helsinki.fi/.
Tampereen kaakelitehtaan luettelo löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelmasta, mutta sieltä sitä ei saa lainaksi. Todennäköisesti se löytyy myös joko Suomen rakennustaiteen museon kokoelmista tai Helsingin yliopiston kirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston laitoskirjastosta kerrottiin että lasten sairaalan kirjasto toimii Helsingin kaupungin määrärahaleikkausten vuoksi tällä hetkellä sponsorirahoituksella. Valitettavasti kirjastotoiminnan jatkuvuudesta ei ole takeita, tällä hetkellä sponsorisopimus on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Lasten sairaalan kirjastoa ei voi siis ottaa lahjoitustasi vastaan, koska säilytystila on rajallinen ja kirjaston lakkautusuhka on olemassa.
Niin halutessasi voitkin tarjota kirjakokoelmaasi suoraan lasten sairaalalle.
Listoja eri alojen lehdistä voi etsiä Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan tiedot kaikista kotimaisista julkaisuista (kansallisbibliografia). Tietokanta on käytettävissä Internetin kautta. Tässä linkki verkkosivulle:
http://finna.fi
Aihehaku tehdään UDK-luokan avulla. Löydät listan UDK-luokista tietokannan opasteista.
Kaikki tekniikan alan kausijulkaisut löytää UDK-luokalla 62. Tulos on kuitenkin yli 3000 julkaisua. Pelkästään auto- ja moottorialan julkaisut voi hakea suppeammalla UDK-luokalla 629, joka tarkoittaa "liikennevälineet". Tässä ohje:
1. Valitse pääsivulta kohta haku.
2. Klikkaa hakusivun oikeasta reunasta Haun rajaus -painiketta
3. Valitse aineistotyypiksi kausijulkaisu ja aseta rajaukset.
4. Kirjoita hakusanakenttään udk:...
Sailor Moonista löytyy mm. tällaisia sivuja: http://www.geocities.com/Tokyo/5976/
http://www.projectanime.com/sailormoon (mm. episodilista.
Näillä sivuilla sarjan henkilöistä on tietoja myös suomeksi:http://hrst.serveftp.net/phoo/sailor_moon/henkilot/moon2.html
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet 4.uud.laitos v. 2005:
Vaikka nimi tässä muodossa on ollut almanakassa viimeksi vuonna 1852, Luulajan horisontin mukaan laaditussa vielä 1901-18, on sitä käytetty Suomessa koko 1900-luvunkin. Nimi palautettiiin almanakkaan 1950 samalle päivälle 29.4. suomalaistetussa muodossa TEIJO, joka on nimen yleisin kansanomainen muoto. Tanskassa on tunnettu muoto Tyge, meilläkin almanakassa 1788-96 Tyke. Nimi on saatu kreikan sanasta tykios 'onnellinen' (kreikkalainen Tyche 'sattuma', 'kohtalo' oli onnen jumala), jonka nimestä latinalaistettu muoto on Tychicus. Almanakkaan nimi on otettu Amathusin piispan mukaan, joka eli 300-400-lukujen vaihteessa. Nimeä teki tunnetuksi tanskalainen tähtitietilijä Tycho Brahe (1546-...
Eino Leinon patsaista tai muistolaatioista, jotka olisivat ulkomailla, löytyy niukasti tietoa hakuteoksista. Sen sijan KANSALLISBIOGRAFIA, verkossa oleva suomalaisten merkkihenkilöiden elämänkertakokoelma, kertoo seuraavaa Eino Leinosta kertovan artikkelin lopussa:
"JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Veistokset: L. Leppänen. 1953, Helsinki; A. N. Sailo. 1980, Kajaani. Muistolaatta Divina Commedian käännöstyöstä. 1908 - 1909, Rooma. Muotokuvat: A. Faven. 1922, Valtion Taidemuseo/Ateneum. Mitalit: A. Aaltonen."
Kansallisbiografia on maksullinen tietokanta, mutta sitä voi lukea ilmaiseksi esim. Jyväskylän kaupunginkirjastossa asiakasmikroilla.
Googlen kuvahaulla tuli hakutulokseksi useita kuvia Eino Leinosta, mutta kyseistä muistolaattaa...
Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi Elina ja etunimet saat aiemmin annetut vastaukset, joissa kerrotaan myös nimen alkuperästä.
Kyseessä lienee Sergei Kozlovin satukirja "Makea porkkanametsä: satuja" (WSOY, 1989). Kirjan sivulla 76 on satu "Afrikan reuna", jossa jänis lähtee purjehtimaan kookospähkinällä ja purjeena on banaaninlehti. Purjehtivasta jänöstä on pieni kuvakin!
