Normaalien kirjojen laina-aika on neljä viikkoa, joten se jo lisää odotusaikaa huomattavasti. Osa kirjan 225 kappaleesta on myös laitettu bestseller-niteiksi, jolloin ne eivät liiku lainkaan varausjonossa vaan niitä voi lainata kirjastossa se, joka kirjan ensimmäisenä huomaa. Bestsellereissä on kyllä viikon laina-aika, mutta ne eivät siis varausjonon etenemiseen vaikuta lainkaan, jollei sitten joku kirjaa jonottava asiakas peru varausta saatuaan kirjan bestsellerinä.
Jos varauksen saapumisaikaa haluaa arvioida, kannattaa ottaa huomioon se, että jo nyt lainassa olevan kirjan eräpäivä saattaa olla vielä viikkojen päässä. On myös mahdollista, että osa asiakkaista pitää lainaa yliaikaa tai palauttaa sen jo ennen eräpäivää. Siksi varausten...
Vaalilain 7. luvussa (90 §) on säädetty, että jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ehdokkaiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Ks. Finlex, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=pi…
Kortepohjan kirjastossa näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ainakin sellaiset puuhakirjat kuin "Leikitään myyrän kanssa" ja "Hirmuhommeleita". Kannattaa kysyä kirjaston henkilökunnalta, että mistä löytäsit nämä kirjat.
Puuhakirjoja kirjaston kokoelmissa ei ole kovinkaan paljon, mutta erilaisia aapisia tehtäväkirjoineen sekä askartelu- ja pelikirjoja löytyy kokoelmista. Kysy rohkeasti henkilökunnalta, he kyllä auttavat etsimään niitä!
Kyseessä on varmaankin tanskalaisen Christian Jungersenin teos "Poikkeus säännöstä". Teos on ilmestynyt suomeksi vuonna 2006 Otavan kustantamana. Alla olevista linkeistä löydät teoksen kansikuvan sekä lisää tietoa kirjasta ja sen juonesta. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-linkistä.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8947
http://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
http://helmet.fi/
Tämä E. A. Karlfeldtin runo on suomennettu nimellä Fridolin tanssii. Suomentaja on R.R. Ryynänen. Laulun säveltäjä on Aksel Törnudd, ei siis Carl Michael Bellman.
Lähteet:
https://finna.fi
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
http://www.doria.fi/handle/10024/66475
Vaikuttaa siltä, että suomennos löytyy ainoastaan vuonna 1970 levytetyltä levyltä "Heikki Klemetti 1876 - 1953". Kappale on äänitetty 19.06.1939. Levyä ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Heikki Klemetti 1876 - 1953: Törnudd, Aksel, Fridolin tanssii
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
Kirjoittamisoppaita on julkaistu monia. Tässä jonkinlaista listaa tuoreista, erityisesti nuorille suunnatuista tai tiettyjä kirjallisuuslajeja käsittelevistä kirjoittamisoppaista:
Kirjoita kosmos : opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat : Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti, 2012)
Kirjoita nuorille / Terhi Rannela (BTJ, 2010)
Kirjoita runo! : opas aloittelevalle runoilijalle / Tommi Parkko (Avain, 2011)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson, Katarina Kuick ja Sara Lundberg (Karisto, 2010)
Kummallisen kirjoittajat : opas fiktiivisen maailman luomiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2014)
Minusta tulee kirjailija / Taija Tuominen (Kansanvalistusseura...
Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla. Myös yritys voi saada kirjastokortin näillä samoilla edellytyksillä. http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Ilmoittatuminen kirjaston käyttäjäksi käy yleisellä kirjastokorttihakemuksella, sivulla:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjasto…
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi.
Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Erityisesti ruotsalaisia kirjoja ja kirjailijoita löytyy paljon. Tässä muutamia ehdotuksia:
Sara Stridsberg: Beckomberga
Eija Hetekivi Olsson: Ingenbarnsland
Marjaneh Bakhtiari: Kalla det vad fan du vill / Kan du saga schibbolet?
Jonas Hassen Khemiri: Allt jag inte minns / Jag ringer mina bröder
Johannes Anyuru: En storm kom från paradise
Ruotsalaisista voisin myös vinkata muutaman muun, jotka tosin ovat syntyneet jo -60-luvulla, mutta kirjoittavat vastaavanlaisista ajankohtaisista aiheista tällä hetkelle:
Susanna Alakoski: esim. Sikalat (myös muut)
Kristian Lundberg: esim. Yarden
Norjalaisista kirjailijoista esimerkkejä on hieman vähemmän ja näistäkin kaikki ovat hieman vanhempia kirjailijoita:
Torbjörn Flygt: Underdog
Viveca Lärn:...
Katariina Suuresta löytyy tietoa mm. teoksissa Troyat, Henri, Katariina Suuri; Oldenburg, Zoe, Katariina Suuri; Katariina II Aleksejevna (Suuri), Katariina Suuren muistelmat.
Voit etsiä lisää materiaalia pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohausta Plussasta (http://www.libplussa.fi/) asiasanalla Katariina Suuri, samalla voit tarkistaa aineiston saatavuuden. Tietoa löytyy myös hakuteoksista, esim. Facta tai Otavan suuri ensyklopedia sekä historian yleisteoksista ja hakuteoksista, esim. Neville, Peter, Matkaopas historiaan: Venäjä ja Grimberg, Carl, Kansojen historia, osa 17.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta tiedon käsitteestä luokasta 16.1, esim.
Ilkka Niiniluodon "Informaatio, tieto ja yhteiskunta" tai Mikko Yrjönsuuren "Tiedon rajat". Luokassa
07 (Joukkotiedotus) ja sen alaluokissa on mediaa käsittelevää kirjallisuutta, joita myös voi hakea
asiasanoilla "medialukutaito", "mediakasvatus", "viestintäkasvatus". Saat esim. teoksia kuten
Masterman:"Medioita oppimassa" ja "Media-analyysi : tekstistä tulkintaan". Vastuukysymystä
valaistaan esim. teoksessa Ari Heinonen "Vahtikoiran omatunto : journalismin itsesäätely ja toimittajat".
Tiedon vastuulliseen käyttöön liittyy myös oikeustieteellisiä näkökohtia ja luokassa 33.2 on esim.
Maija Kleemolan "Tietosuoja : vaatimukset verkottuvassa...
Jouko Vahtolan Suomen historia (Otava, 2017) kertoo Suomen poliittisesta, taloudellisesta, väestöllisestä ja kulttuurisesta kehityksestä aina kivikaudelta nykypäivään asti. Se voisi olla hyvä perusteos, jonka avulla saa kokonaiskuvan aiheesta.
Neliosainen Suomalaisen arjen historia (Weilin+Göös, 2006-2008) koostuu eri kirjoittajien artikkeleista, joista voi myös poimia kiinnostavimmat aiheet luettaviksi. Osien nimet ovat Savupirttien Suomi, Säätyjen Suomi, Modernin Suomen synty ja Hyvinvoinnin Suomi.
Ulla Koskisen Suomessa selviytymisen historiaa (Into, 2018) on kiinnostavasti kuvitettu ja sujuvalukuinen kirja, joka kertoo, miten Suomessa on asuttu, syöty, liikuttu, työskennelty, hoidettu terveyttä ja kasvatettu perheitä eri...
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Uusi tieliikennelaki ei puhu mitään äänenvoimakkuuksista, mutta se kieltää "Tarpeettoman ja häiritsevän ajoneuvoilla ajamisen" Tieliikennelaki 54 §
Valitineuvoston päätös melutason ohjearvoista kuuluu näin: "2 § Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien...
Suuressa osassa kirjoja, jotka käsittelevät markkinointia tai myyntiä yleensä, on luku myös aiheesta myynninedistäminen, menekinedistäminen tai sales promotion. Jos teet pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Plussa-aineistotietokantaan http://www.libplussa.fi haun asiasanalla myynninedistäminen löydät yli kuusikymmentä tällaista kirjaa.
Lehteilin kirjoja, joita oli paikalla täällä Helsingin pääkirjastosssa. Kotimaiset kirjat näyttävät omistavan aiheelle keskimäärin kymmenkunta sivua. Joitakin esimerkkejä: Rope, Nykyaikainen markkinointi; Anttila, Markkinointi; Siukosaari, Markkinointiviestinnän johtaminen; Nykyaikainen markkinointiviestintä (Idman et al); Vuokko, Markkinointiviestintä.
Ulkomaalaiset kirjat ovat usein laajempia, joten...
Kyseessä lienee paketti nimeltä Metodo practico di canto italiano--high voice / hohe Stimme.Se sisältää 39-sivuisen laulunoppaan ja CD-levyn (tunniste M577081984). Se on julkaistu vuonna 2000, eikä kuulu vielä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan. Espoon kaupunginkirjastossa se sen sijaan jo on Leppävaarassa ja Tapiolassa, joista sen voi tilata Helsingin kaupungikirjastoon. Ajantasaisen saatavuustiedon voitte tarkastaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/).
Analogisesta muodosta saadaan ääni tietokoneen ymmärtämään muotoon analogi-digitaali muuntimella eli A/D muuntimella. Google-haulla (www.google.com) löytyi runsaasti linkkejä hakusanoilla ad/da muuntimet. Yksi aiheeseen liittyvä linkki on http://www.helsinki.fi/~tsmalmbe/TiMe/
Töölön kirjastossa on maanantaisin klo 17.00-19.30 asianajajien maksuton asianajapäivystys. Kevätkauden viimeinen neuvontatilaisuus on 18.6.2001. Toiminta jatkuu taas syksyllä. Näillä näkymin ensimmäinen kerta on 3.9.2001.
Päivystyksessä neuvotaan kansalaisia lakiasioissa ja tarvittaessa ohjataan oikean viranomaisen luokse. Asiakirjoja tai toimeksiantoja ei päivystyksessä kuitenkaan tehdä.
Aikavarauksia ei oteta, vaan kahdellekymmenelle ensimmäiselle paikalle tulleelle, annetaan neuvontaa. Asianajajien vastaanotto on Töölön kirjaston pohjakerroksessa.
Neuvonnasta vastaa Helsingin asianajajayhdistys ja Suomen Asianajajaliitto.
