Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen...
1) There was 4569900 people in Finland in the end of the year 1965, of which males 2207300. 2016000 of the population lived in urban communities and 2553900 in rural communes. (Suomen taloushistoria 3.1983)
2)The median income in the year 1965 in all industries was 4700 mk. Agriculture and related activities 2860 mk, industry and handicraft 6280 mk, commerce 4190 mk, transport and communication 7460 mk, services 6020 mk, industry unknown, no profession 1730 mk. (Suomen tilastollinen vuosikirja 1968)
3)There was 30000 unemployed persons in 1965. The unemployment rate was 1,4 %. (Suomen taloushistoria 3. 1983)
Kattava tietopaketti Anna-Leena Härkösestä löytyy hänen kustantajansa
Otavan sivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/ylkir/tuotteet/2a1e.htm
Kirjallisuusarvostelut kerätään suurimmista lehdistä Kirjallisuusarvosteluja -julkaisuun,
joka ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa. Voit kysellä sen saatavuutta lähikirjastostasi.
Mogulivaltakunta on Intiaa hallinnut muslimidynastia (1526-1857)
Tietoa Mogulivaltakunnasta löytyy esim. teoksesta
Tammita-Delgoda, SinhaRaja. Matkaopas historiaan:Intia
ja nettisivuilta
http://www.sscnet.ucla.edu/southasia/History/Mughals/mughals.html
http://www.wsu.edu:8080/~dee/MUGHAL/MUGHAL.HTM
http://www.islamicart.com/library/empires/india/
http://www.smcm.edu/academics/aldiv/art/webcourses/arth100/empire/Mugha…
http://www.historyofindia.com/mughal.html
http://sunsite.ust.hk/edweb/india/mughals.html
http://www.umdnj.edu/~humayun/mughals.html
Monika Fagerholmista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Tammi, 2000; ISBN 951-31-1770-7
Kotimaisia nykykertojia 2; Btj Kirjastopalvelu Oy, 1998,; ISBN 951-692-421-2
Tietoa myös Internetin kautta mm. seuraavilta www-sivuilta:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijatietokanta ( http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… )
Psykiatrisista sairaaloista löytyy todella runsaasti aineistoa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmatietokantaa pääset selaamaan osoitteesta: http://www.libplussa.fi . Jos käytät asiasanaa "psykiatriset sairaalat" löydät useita teoksia, joista tässä muutama esimerkki:
1)"Arki mielisairaalassa : selvitys psykiatrisen potilaan arjesta" / toim. Jussi Särkelä. 1995. ISBN 951-96932-1-1
2) Salo, Markku: "Sietämisestä solidaarisuuteen--mielisairaalareformit Italiassa ja Suomessa", 1996. ISBN 951-768-008-2
3) "Psykoosi--uuteen hoitokäytäntöön" / toim. Kauko Haarakangas ja Jaakko Seikkula. 1999. ISBN 951-26-4409-6
4)Alan klassikkohan on alunperin 1969 suomeksi ilmestynyt Goffman, Erving:"Minuuden riistäjät--tutkielma totaalisista...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan William Heinesenilta on suomennettu vain Musta pata (Den sorte Gryde) ja kuunnelmaksi dramatisoitu Runoilija Lin Pe ja hänen kesy kurkensa (Digteren Lin Pe og hans tamme trane).
Katso tarkemmin http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet aineistohausta http://www.helmet.fi luettelo saadaan esille sanahaun puolelta seuraavasti: ** and not lastenelokuvat ja aineistorajaukseksi pudotusvalikosta dvd-levyt. Näin saadaan viitetiedot 1145 dvd-levystä, joukkoon voi tosin kuulua jonkin verran muitakin kuin elokuvia, lähinnä musiikki dvd-levyjä.
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Beth Kincaid on salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen kirjailija K. A. Applegate.
K. A. Applegaten koko nimi on Katherine Alice Applegate. Kirjailija käyttää myös salanimiä Katherine Kendall ja Francine Pascal. Mervi Kosken kirja ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Btj 2001) kertoo kirjailijasta lisäksi, että hän on nähnyt paljon vaivaa pysyäkseen tuntemattomana. Hän ei välitä julkisuudesta, minkä vuoksi hänen henkilöstään on syntynyt monenlaisia arvailuja. On jopa uskottu, että tuotteliaan kirjailijan taakse kätkeytyy kokonainen joukko haamukirjailijoita.
K. A. Applegaten perheeseen kuuluvat av(i)omies ja Jake-poika.
Lisätietoja kirjailijasta saat mainitsemastani teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 sekä esimerkiksi seuraavilta...
Ehkä jokin seuraavista teoksista on kysytty teos:
Bagge, Paula : Sisustus luo kodin, 2007
ISBN: 9789510332047
Elmquist, Dorrit ; Wolfgang, Birgitta ; Kivelä, Päivi [kääntäjä] : Viihtyisiä ja valoisia koteja, 2006
ISBN: 9789510315842
Wilson, Judith
Viihdytään kotona : kodikkaita ja toimivia sisustusratkaisuja, 2006
Katajavuori, Riina, Mennään jo kotiin. Kuvittanut Salla Savolainen. Helsinki : Tammi, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino).
Porin kaupunginkirjaston tuottaman Roma - kirjallisuustietokannan mukaan kysessä näyttäisi olevan Pertti Hemanuksen rikosromaani Kuka halusi murhata luokkatoverinsa; 1995, asiasanat: murha luokkakokoukset yhteiskunta, paikka: suomi salo
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/roma_tiedot.php?id=6549
Helsingin Sanomien 14.4.1995 mukaan teemoja kirjassa ovat mm. terapia ja psykoanalyysi.
Turun maakuntamuseon 1999 julkaisemassa kirjassa Turun linna (ISBN 951-595-055-4) on artikkeli linnan vankilan historiasta. Henrik Liliuksen teoksesta Fängelsearkitektur i Finland ca 1635-1845 löytyy myös tietoa Turun linnan vankilan historiasta. Vankilassa tosin tehtiin uudistuksia 1790-luvulla ja kirjassa on melko vähän tietoa Turun linnasta tätä edeltävältä ajalta. Vankiloiden oloista yleensä 1700-luvulla löytyy tietoa teoksesta Suomen vankeinhoidon historia (osa 1).
Googlellakin löytyy:lLaita tarkennettuun hakuun hakusanoiksi philips ja artikel sekä valitse kieleksi hollanti. Suosittelen kuitenkin siirtymistä kirjastoon ja kokeilemaan siellä tuhtia lehtitietokantaa PressDisplay. Tein haun siellä seuraavin kriteerein: philips, hollannin kieli (Dutch) ilman aikarajoitteita ja lehtiartikkeleita löytyi 2247 kpl.
Tässä tietoa tietokannasta:
http://www.lib.hel.fi/Page/f5dc7862-aba8-4f8b-84f4-16b13a316f98.aspx
J. Lind -nimistä taiteilijaa ei löytynyt taiteilijamatrikkeleista. Jos sinulla on taulu, jossa on tämä signeeraus, voit yrittää saada taulusi arvioitavaksi. On kuitenkin mahdollista, että taulu ei ole kovinkaan arvokas, koska taitelijasta ei löydy tietoja. Alla joitakin taidearviontia järjestäviä tahoja:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
http://www.bukowskismarket.com/
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
http://www.gloria.fi/artikkeli/lehdet/glorian_antiikki/glorian_antiikin…
Kivoja kirjoja ovat esimerkiksi:
Kerstin Gier: Rubiininpuna ja sen jatko-osa Safiirinsini
Tuija Lehtinen: Rebekka-sarja
Salla Simukka: Punainen kuin veri sekä Valkea kuin lumi
Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet
Maria Turtschaninoff: Anaché sekä Helsingin alla
Lisää lukuvinkkejä löydät myös esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston
kotisivuilta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/nuoret1 sekä Sivupiiri-nuorten kirjallisuussivuilta http://www.sivupiiri.fi/
Vanhoja Avotakka-lehtiä voit käydä lukemassa Pasilan kirjaston lehtialueella. Pasilan kirjastossa on säilytetty Avotakan vanhat numerot vuodesta 1968. Saat tarvitsemasi numerot tai vuosikerrat luettaviksi odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
