Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta löytyy Turun Sanomat mikrofilminä kyseiseltä päivältä (v. 1905 alkaen). Voitte pyytää kyseisen filmin varastosta ja varata ajan mikrofilminlukulaitteelle (puh. 2620 629). Laitteesta saa myös maksullisia kopioita.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti Albert Edelfeltin taiteesta kertovia kirjoja, joista ehkä merkittävin on Bertil Hintzen kirjoittama "Albert Edelfelt"-elämäkerta. Kirjan liitteenä on Edelfeltin taiteesta kertova teosluettelo, joka käsittää kaikkiaan 1104 taideteosta. Silmäilin teoslutteloa, mutta en löytänyt mitään viitteitä Kumpulan kartanosta. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja säilyttää kokoelmia, jotka kertovat Helsingistä ja helsinkiläisistä ennen ja nyt. Yhteystiedot löytyvät seuraavilta sivuilta: http://www.hel2.fi/kaumuseo
Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa, viimeisin, viides osa on Luolien suojatit. Valitettavasti seuraavan osan ilmestymisestä ei ole tietoa. Asiaa on tiedusteltu aiemminkin etätietopalvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7536… .
Lisää linkkejä aihetta koskeville sivulle on Wikipediassahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa:
MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html
ja Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa:
MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Heikki Hyytiäisen kirjassa Pientalon tulisijat (Rakennustieto 2000)kerrotaan erilaisista tulisijatyypeistä ja myös puuliedestä.
www.helmet.fi
Eldan Tulisijaoppaassa on myös tietoa puuliedestä ja savupellin käytöstä.
http://www.elda.fi/tulisijaopas.htm
Etsitty kirja lienee Joulukuun ryhmä -kollektiivin tuotos Matka Neuvosto-Suomessa (Lehtimiehet, 1984). Punaisessa kannessa on värivalokuva eduskuntatalosta, jonka katolla on punatähti ja edustalla Leninin patsas.
Takakannen kuvaus kirjan sisällöstä:
Millainen on - miltä näyttää
NEUVOSTO-SUOMI?
Suomessa on vallinnut neuvostojärjestelmä 12 vuotta. Vallanvaihto tapahtui helposti, lähes huomaamatta. Suomi liitettiin osaksi Neuvostoliittoa.
Millaiseksi kaikki muuttui? Mitä tapahtui entisille johtajille? Miltä näyttää Helsinki ja mikä on suomalaisten mielestä heidän todellinen pääkaupunkinsa? Miten ihmiset asuvat ja elävät Neuvosto-Suomessa? Tämä kirja kertoo kaikesta tästä.
Se on hyvin todentuntuinen matka maassa, jota ei ole olemassakaan....
Vähennyslaskutaulu lienee yksi "laskuopillisista havaintotauluista", joita tehtiin kansakoululaisia varten. Sen avulla harjoiteltiin laskutehtäviä.
Itse taulusta en onnistunut löytämään tietoa, mutta vuonna 1904 ilmestyi kirja nimeltä Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset (Otto Hjalmar Hultin, Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin soviteltu), jota opettaja lienee käyttänyt taulun rinnalla. Julkaisija oli Valistus:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=hultin+hj+kertaustaulu&type…
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
Näköispainos Suomi Kartastosta vuodelta 1897-1915 löytyy pääkaupunkiseudulla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta ja Helsingin yliopiston kirjaston eri toimipisteistä. Kartastoa ei voi lainata. Skannaamisesta voitte kysyä ao. kirjastoista, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteista http://hul.helsinki.fi/hyk/tervetuloa/auki.html (Helsingin yliopiston kirjasto) ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Yhteystiedot/ (Teknillinen korkeakoulu).
Kyllä haluamasi karttoja löytyy, esim. Pohjasta, Hangosta, Ekenäsistä (jostain syystä Tammisaari on kirjattu tällä ruotsinkielisellä nimellä), Tenalasta jne., mutta maastokartat ovat mittakaavassa 1:20.000.
Voit selata niitä itsekin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta(http://www.libplussa.fi/). Valitse tarkennettu haku, asiasana ja kirjoita siihen maastokartat. Saat tulokseksi 500 karttaa, eikä niitä kaikkia kannata selata, mutta voit tarkentaa hakua paikkakuntien nimien mukaan seuraavasti: valikosta "Hae vain ensimmäisellä ehdolla" valitset julkaisun nimen ja kirjoitat siihen paikkakunnan (esim. Pohja, Hanko, Ekenäs jne.). Kerralla voit etsiä vain yhtä paikkakuntaa.
Koska haku on näinkin hankala, voin kertoa sinulle, että karttoja...
Kaikki yleiset kirjastot käyttävät Suomessa Microsoftin ohjelmia, koska muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut viime aikoihin asti. Asiakastyöasemilla voidaan tarjota vain yleisimpiä ohjelmia ja sama on aika pitkälle pätenyt myös henkilökunnan työasemiin. Kirjakaapelissa on kokeiluluonteisesti ollut Linux-asiakastyöasemia jo vuodesta 1994 lähtien ja parhaillaan siitä kehitetään uutta versiota. Kirjastojen www-palvelinten käyttöjärjestelmänä on pääasiassa Linux. Helsingin kaupunginkirjaston keskeisin tietojärjestelmä eli kirjastojärjestelmä ei ole Microsoftin tekemä ja esim. kirjaston postijärjestelmänä on Tiimi. Myöskään hallinnon tietojärjestelmät eivät perustu Microsoftin tuotteille. Sen sijaan Kirjastot.fi-palveluissa käytetään...
Televisiota käsitteleviä kirjoja on runsaasti; tv-toimittajan työtä käsitteleviä ei ihan niin runsaasti. Helsingin kaupunginkirjastossa (internet-osoite http://www.lib.hel.fi) on mm. seuraavat kirjat (kustantajat sulkeissa): Esko Salminen: Oivaltava toimittaja (Ajatus 1998); Jorma Miettinen: Toimitustyö (Yliopistopaino 1988); Radion ja television ohjelmatyön perusteet (Weilin+Göös 1986); Saanko haastattelun (Radio- ja televisioinstituutti 1994); Freelancerin opas (Suomen journalistiliitto 1995); Kuutti: Tutkiva journalismi (Atena 1995); Pietilä: Kertomuksia uutisista, uutisia kertomuksista (Tampereen yliopisto 1995); Isotalus: Toimittaja kuvaruudussa (Jyväskylän yliopisto 1996).
Mainitsemastasi osoitteesta löytyneen tehtäväkuvauksen perusteella luulisin, että indeksointitehtävillä tarkoitetaan tietojen, tässä tapauksessa arvatenkin skannattujen dokumenttien tallentamista johonkin tiettyyn tietokantaan (hakemistoon / indeksiin). Itse indeksoinnilla tarkoitetaan ainakin kirjastomaailmassa sitä, että kirjoille ym. materiaalille (dokumenteille)annetaan sen sisältöä kuvaavia sanoja eli asiasanoja. Tietojen indeksointi helpottaa huomattavasti tiedon etsimistä ja löytämistä tietokannasta; sama pätee varmaankin myös skannattuihin dokumentteihin.
Kirjailija Annie Dalton on syntynyt vuonna 1948. Hän asuu nykyään Suffolkissa, Englannissa. Hänellä on kolme lasta. Nuorempana hän on opiskellut Warwickin yliopistossa ja työskennellyt mm. tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä.
Annie Daltonista on kysytty myös aiemmin tässä palvelussa. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Kirjoita Etsi arkistosta -ruutuun Annie Dalton.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Samoja tietoja Annie Daltonista löydät mm. seuraavilta englanninkielisiltä sivuilta:
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13…
http://www.agentangel.co.uk/author/default.aspx
Kirjastoista löytyy kiinan kielen oppimateriaaleja, kirjoja, äänitteitä, videoita, cd-romeja jne. Alkeisoppikirjoissa tai kielen perusoppikirjoissa lähdetään ihan alkeista, opetuskielenä voi olla kiina, suomi, englanti jne. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy myös lapsille tarkoitettuja kiinan kielen oppikirjoja (aapisia ja lukemistoja). Ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon, joka voi välittää niitä käyttöösi kaukolainana.
Historiallisesti, ihmiset jotka eivät suostuneet maksamaan veroja keisarille joutuivat kulkemaan ympäri kaupunkia hirttosilmukka kaulassa. Tästä syystä Genttiläisten humoristinen kutsunamini on ”de Stropkes” (hirttosilmukka).
http://members.virtualtourist.com/m/2ad26/56d0b/
Yleistä tietoa hirttämisestä löytyy seuraavilta verkkosivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hirtt%C3%A4minen
http://en.wikipedia.org/wiki/Hanging
http://en.wikipedia.org/wiki/Hangman's_knot
http://www.globosapiens.net/travel-information/Gent-2088.html
Muuttoaiheisia teoksia löytää kirjaston aineistotietokannan kautta asiasanalla "muutto". Oulun kaupunginkirjaston tietokanta löytyy osoitteesta
www.ouka.fi/kirjasto/intro
Hakua voi rajata koskemaan pelkästään aikuisten kaunokirjallisuutta tai nuorten- ja lasten kaunokirjallisuutta. Teosten korttinäytön saa hakutuloksissa esille klikkaamalla teoksen nimeä. Asiasanoja tarkastelemalla voi hieman päätellä, millä tavalla muutto liittyy teoksen juoneen.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on muuttaminen aiheena:
Tiitinen, Esko-Pekka, Elämänkirja. Helsinki : Tammi, 2006 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino).
Rask, Regina, Puhtaalta pöydältä. Helsingissä : Otava, 2006 (Keuruu).
Hietala, Mirjami, Korkeat huoneet. Helsinki : Tammi, 1999 (Hämeenlinna :...
