Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kiteyttää asian oivallisesti: "'Siinä paha missä mainitaan' kuvaa hyvin meissä syvällä olevaa pelkoa sanoa vaarallisiksi koettuja asioita ääneen." Tässä on taustalla arvatenkin taikauskoinen ajatus siitä, että jostakin asiasta puhuminen saattaa saada sen toteutumaan, niin kuin englannin kielen vastaavassa sanonnassa "Speak of the devil and he shall appear" ('Puhu paholaisesta niin hän ilmaantuu').
Kyseisen kappaleen sanat löytyvät osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/hhl/koti/lyrics/song_yksinkertaista.htm
Jos linkki ei toimi, kirjoita hakupalvelun www.google.com
hakulaatikkoon seuraavasti: pauli hanhiniemi niin yksinkertaista
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta löytyy ainoastaan yksi murreruno - äänite. Laaksonen, Heli: Jänes pussis, korvallissi runoi. Äänite sisältää tunnetun murteiden puolestapuhujan Heli Laaksosen runoja, jotka kirjailija itse tulkitsee. Valitettavasti äänite odottaa vielä käsittelyä kaupunginkirjaston hankintaosastolla. Kun äänite on käsitelty ja valmis lainattavaksi löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muita murreäänitteitä voisit tiedustella Suomalaisen kirjallisuuden seurasta http://www.finlit.fi/index.htm
Helmet-aineistohausta löytyy runsaasti Suomi-aiheista materiaalia: kirjoja, videoita, musiikkia. Esimerkiksi videoita voisit hakea näin: Sanahaku -> Suomi, matkailu ->...
Netissä on vapaasti käytettävissä Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta, josta löydät tiedot Suomessa kautta aikain julkaistuista kirjoista http://finna.fi . Myös verkkokirjoja on jonkin verran saatavilla suomeksikin, mutta ennen kaikkea englanniksi, sekä ilmaiseksi että maksullisesti. Saat luetteloita niistä esiin esim. tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ )käyttämällä hakusanana jotain seuraavista: ekirjat, elektroniset kirjat, sähköiset kirjat, ebooks. Ohessa linkkejä joihinkin luetteloihin: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/ekirjat.jsp?conte…
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=207&navig=true&hidetit…
http://www.celialib.fi/ellink1.html
http://www.gutenberg.net/...
Koska kyseisiä lehtiä ei ole saatavilla Suomesta, kannattaa kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. He pystyvät paikantamaan aineistoa myös ulkomailta. Esim. kopioita lehtiartikkeleista voi tilata kaukopalvelun kautta.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteet, tilaushinnat, yhteystiedot ja tilauslomake löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 .
Kaukopalvelupyynnön voi myös tehdä tieteellisten kirjastojen, esim. Helsingin yliopiston Terveystieteiden keskuskirjaston TERKON kautta. Lisätietoja sivulta http://www.terkko.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm .
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen...
Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin teoksessa "Ulkomaisia kauhukirjailijoita" (2005) esitellään Arthur Conan Doylen kirjailijanuraa ja tuotantoa (s. 92-109). Perusteellisessa teosluettelossa mainitaan "The Doings of Raffles Haw" (1891). Se on suomennettu nimellä "Kullan voima" (Hämeenlinna: Karisto, 1907).
J. David Pawsonin teos "Unlocking the Bible" on ilmestynyt suomeksi kahtena osana:
Raamattu avautuu. [1], [Vanha testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2007. (604 s.)
Raamattu avautuu. 2, [Uusi testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2008. (457 s.)
Psykiatrinen kuntoutus on käytetty asiasana Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa. Kun etsii Fennicasta asiasanalla saa yli 70 viitettä jotka ovat ilmestyneet 2000-luvulla.
Vuonna 2009 on painettu mm. Integratiivinen hypnoterapia / toim. Martti Tenkku ja Mielenterveyskuntoutujien klubitalot /toim. Outi Hietela-Paalasmaa.
Kysymyksessä ei ole tarkennettu painovuotta minkä asiakas katsoo uutuudeksi
Allergiaa on sanottu 2000-luvun vitsaukseksi, sillä taipumus allergiaan on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Allergia ei kuitenkaan ole uusi sairaus, tunnetuilla historiallisilla henkilöillä tiedetään olleen allergioita. Esimerkiksi Rooman keisari Claudiuksen poika Britannicus kärsi hevosallergiasta, joka arvatenkin oli aikamoinen ongelma, aikana, jolloin hevonen oli yleisin kulkupeli! Ruoka-aineallergioista taas yksi tunnettu historiallinen tapaus on Englannin kuningas Richard III, joka kärsi mansikka-allergiasta.
Länsimaisen lääketieteen isäksi tituleerattu Hippokrateskin (460-377 eKr) kirjoitti jo yli 2000 vuotta sitten että ruoka voi aiheuttaa sairauksia ja terveysongelmia joillekin ihmisille. Hippokrates oli muun muassa...
Tällaista runoutta kutsutaan lehtirunoudeksi. Siinä runoilija tekee lehdistä löydetyista teksteistä runoja, joita on tarkoitus paitsi lukea, myös katsella. Lehtirunoudesta on kirjoitettu 31.3.2012 ja 20.5.2012 Helsingin Sanomissa.
Myös verkko-Hesarista löytyy artikkeli:
http://www.hs.fi/kulttuuri/Lehtiruno+on+verkkoajan+kansantaidetta/a1305…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kielikahvilassa on 22.10.2012 klo 18-19.30 yhtenä keskustelukielenä ruotsi. Tilaisuus on Hämeenlinnan pääkirjaston kahvila Novellissa (Lukiokatu 2). Sen järjestävät Hämeenlinnan pääkirjasto, Vanajaveden Opisto ja Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelut. Kielikahvilassa keskustellaan eri kieliryhmissä alkuperäispuhujien johdolla. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa
Kysymyksen henkilögalleria viittaa vahvasti Matti Rossin salanimellä Olavi Kokko kirjoittamiin dekkareihin, joiden kertojana ja päähenkilönä on entinen päätoimittaja, kirjailija Juuso Rinne. Yksinäinen mies Rinne tosin ei ole, sillä hänen rikoksia ratkaisevaan seurueeseensa kuuluu nimismies Rauno Kettusen ohella myös naisystävä Paula Kiviluoto. Kettusen kaksostytöt Sari ja Mari laulavat innokkaasti isänsä opettamia pohjalaisia kansanlauluja; kysymyksessä mainitut löytyvät järjestyksessä kolmannesta (ja viimeisestä) Rinne-dekkarista Varo valhetta, matkamies.
Jani Erolan toimittamassa kirjassa Luokaton Suomi? (2010) esitellään yksi tapa jakaa ammatit eri yhteiskuntaluokkiin. Erolan mukaan tämä Eriksonin-Goldthorpen luokittelu (EG) on eniten käytetty luokkaluokittelu kansainvälisessä yhteiskuntatutkimuksessa nykyisin. EG-luokittelu löytyy kirjan sivulta 31. Opettajat kuuluvat tässä luokittelussa ns. alempiin professioammatteihin, jotka yleisessä kielenkäytössä tarkoittavat keskiluokkia. EG-jaottelu esitellään myös Tiede-lehdessä osoitteessa http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/luokkayhteiskunnan_paluu_
Viime vuosina on Suomessa ilmestynyt muitakin kirjoja, joissa pohditaan yhteiskuntaluokkia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:
Järvinen, Katriina & Kolbe, Laura: Luokkaretkellä...
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet–kirjan mukaan sukunimestä Lajunen on vanhimmat tiedot 1600-luvulta Karjalasta, Jääskestä, Tohmajärveltä (1647 Lars Lajunen) ja Parikkalasta (1631 Suni Lajuinen, 1642 Madz Lajuinen). Nimi on Suomalaisen sukunimikartaston mukaan kaakkoissuomalainen nimi. Vuonna 2016 Suomessa oli 691 Lajusta. Nimi on suojattu sukunimi, joten ulkopuolinen ei voi Suomessa ottaa nimekseen sitä ilman hyväksyttävää syytä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Etymologisen sanakirjan mukaan sana laju on mukana Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874. Se esiintyy pohjoishämäläisissä kaakkoismurteissa. Sana tarkoittaa roskaa, jätettä, esimerkiksi heinän jätteet pellolla (kun karhe on pääosin nostettu...
Keskisuomalaisessa 23.5.1991 alleen artikkelin mukaan Harjun ajot ajettiin ensimmäisen kerran vuonna1952 ja ne lopetettiin 20 vuotta myöhemmin, v.1972.
Ksml on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta tiedon käsitteestä luokasta 16.1, esim.
Ilkka Niiniluodon "Informaatio, tieto ja yhteiskunta" tai Mikko Yrjönsuuren "Tiedon rajat". Luokassa
07 (Joukkotiedotus) ja sen alaluokissa on mediaa käsittelevää kirjallisuutta, joita myös voi hakea
asiasanoilla "medialukutaito", "mediakasvatus", "viestintäkasvatus". Saat esim. teoksia kuten
Masterman:"Medioita oppimassa" ja "Media-analyysi : tekstistä tulkintaan". Vastuukysymystä
valaistaan esim. teoksessa Ari Heinonen "Vahtikoiran omatunto : journalismin itsesäätely ja toimittajat".
Tiedon vastuulliseen käyttöön liittyy myös oikeustieteellisiä näkökohtia ja luokassa 33.2 on esim.
Maija Kleemolan "Tietosuoja : vaatimukset verkottuvassa...
Äänitetietokannasta http://www.fono.fi/ pystyy helposti hakemaan kappaleita esimerkiksi niiden nimen tai esittäjän mukaan:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot,...
