Suomen yleisistä kirjastoista ei löydy haluamaasi videota. Syynä tähän voi olla se, että kirjastot eivät saa läheskään kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia. Kannattaa tiedustella Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, part 1) videovuokraamoista.
Löydät tiedon helposti Internetin hakupalvelujen kautta, joihin pääset esimerkiksi osoitteesta http://www.kirjastot.fi. Suomalaisten hakupalvelujen sivulla on esimerkiksi Ihmemaa-haku. Hakusanoilla Pirkamaan helmi löytyy osoite http://www.info.uta.fi/helmi/. Se on Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen käynnistämä "Digitaalinen tietopalvelu". Projektin etusivulta löytyy myös linkki "tietoa projektista".
Kuvia Helsingistä löydät seuraavilta Internet-sivuilta:
http://www.hel.fi/kaumuseo/kuvark/index.html
http://www.hel.fi/kuvat/pictures.html
http://www.lasipalatsi.fi/
Nora Robertsista löytyi valitettavasti hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Kustannusosakeyhtiö Gummeruksen kirjailijasivuilla
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/Kaankauno.htm on kerrottu hieman hänestä.
Kirjassa Twentieth-century romance and historical writers (1990), joka on Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa, kerrotaan, että Nora Roberts on amerikkalainen salanimellä kirjoittava kirjailija. Hän on syntynyt Washington D-C.:ssä ja saanut koulutuksensa Montgomery Blair High Schoolissa Silver Springsissä Marylandissa. Hän on avioitunut v. 1968 Ronald Aufdem-Brinken kanssa ja v. 1985 Bruce Wilderin kanssa ja hänellä on kaksi poikaa. Ammatiltaan hän on sihteeri.
Englanninkielistä tietoa kirjailijasta voit hakea internetistä...
Simpsonien tunnusmusiikki löytyy cd-levyiltä: Gatton, Danny: 88 Elmira St. 1991. ja The Simpsons : songs in the Springfield : original music from the television series. 1997. Hakusanalla simpsons löydät kirjastojen monihausta internetistä muitakin levyjä, joilta kappale löytyy, sivulta: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247. Jollei omasta kirjastostasi löydy, voit saada levyn sinne kaukolainaksi.
Turun kaupunginkirjaston siirtokokoelma sijaitsee pääkirjaston kellarissa. Siitä saa kirjoja lainaksi pyytämällä haluamaansa teosta neuvonnasta. Siirtokoelma sisältää vieraskielistä kaunokirjallisuutta (englanti, ranska, saksa). Alkujaan kokoelma on perustettu aluekirjastoja varten, jotta ne voisivat valita itselleen tästä kokoelmasta vaihtuvaa vieraskielistä kirjallisuutta.
Luulen, että seuraavistakin kirjoista voi olla hyötyä: 1) 500 liikekirjettä-yrityksen mallikirjeet 2)Kylänpää Esa, liike-elämän kirjallinen viestintä. Nämä kirjat ja lisääkin löydät lähikirjastosi, esim. Leppävaaran kirjaston kautta.
Intialaisesta pukeutumisesta ei näyttäisi olevan varsinaisia kirjoja. Internet on tässä asiassa paras lähde. Laitan tähän muutamien englanninkielisien Internet-sivujen osoitteita. Sari ei ole puku vaan kangas, joka kiedotaan tietyllä tavalla, joten varsinaisia kaavoja ei ole. Ohjeita kankaan kietomiseen sen sijaan löytyy.
Kannattaa vierailla jos mahdollista esim. Intian Basaari -myymälöissä, joita on ainakin suurimmissa kaupungeissa esim. Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä (asematunneli).
ohjeita sarin käyttämiseen & kuvia
http://www.indianselections.com/category/general.howtowearasari
tietoa intialaisesta pukeutumisesta
http://www.devi.net/saribook.html
kuvia sareista
http://www.sarimagic.com/textiles/Sarees/ (hyvä!)
http://www....
Nykysuomen sanakirjan mukaan vaatturinliitu on talkista tehty, ohueksi levyksi muovailtu liitu. Talkki on pehmeä, väritön, vihertävä tai kellertävä, kiillemäisesti lohkeava, käteen rasvaiselta tuntuva mineraali, joka on koostumukseltaan vesipitoista magnesiumsilikaattia.
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Ko. novelli löytyy Image-lehdestä vuodelta 1994 numerosta 5.
Meillä ei ole tätä lehden numeroa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää kaukopalvelukopiot novellista.
Haluatko kopiot Porvoon kaupunginkirjaston kautta?
Karonkasta eli tohtorinväitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä akateemisesta juhlasta on tietoa käytös- ja tapaoppaissa, esimerkiksi seuraavissa:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Väittelijälle tarkoitettuja ohjeita löydät yliopistojen nettisivuilta, esim. Oulun yliopisto:
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
ja Helsingin yliopisto:
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Kiinan kieltä kirjoitetaan kirjoitusmerkeillä, jotka ovat itsenäisiä, tietyn käsitteen ilmaisevia yksiköitä. Varsinaisia kirjaimia siinä ei ole. Kiinan kielestä on tässä palvelussa kysytty usein ennenkin, aiemmat vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun kiinan kieli. Mm. näistä linkeistä löydät lisätietoa:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Pääkapunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi en valitettavasti löytänyt mitään juuri kulmahiomakoneisiin ja niiden historiaan liittyvää kirjallisuutta.
Hain sitten yleisemmin aineistoa liittyen metalli-alan historiaan ja löysin seuraavan julkaisun:
Ruukin avain : 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta / Niklas Herlin.
[Helsinki] : Teknologiateollisuus, 2003 .
Yritin etsiä tietoa myös Googlella sekä lehtiartikkelitietokanta Aleksista, mutta tuloksetta.
Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsee kylläkin Tekniikan museo, josta kannattaisi vielä kysyä. Museon yhteystiedot ovat:
Viikintie 1
Toimisto: (09) 7288 440
avoinna: 1.8.2006 - 31.5.2007 keskiviikko - sunnuntai kello 12 - 16.
Mahtaisikohan kyseessä olla halogeenivalolla sisältä päin valaistu ilmapallo, johon virta valoon saadaan palloon syötettyä sähköjohtoa pitkin. Kyseisiä palloja on tosiaan käytetty rakennus- ja tietyömaiden valaisemiseen sekä esim. sotilaskäytössä ja filmiteollisuudessa kuvauspaikoilla ja urheilukisoja kuvattaessa. Ilmapallo sinänsä on hyvä valaisin, koska valo sirottuu pallon sisällä tasaisesti joka suuntaan eikä aiheuta varjoja. Tiettävästi on olemassa myös led-valolla varustettu pienempi ilmapallo, jonka virtalähteenä toimii paristo.
Kotimaisia halogeenipallojen valmistajia ja myyjiä ei tuntunut Internetin kautta löytyvän, ulkomaisia useitakin.
http://www.aga.fi/International/Web/LG/FI/likelgagafi.nsf/repositorybya…
http://kuvablogi.com...
Kouvolan kansalaisopiston (Salpausselänkatu 38) nuorisoteatteriryhmä 10-12 vuotiaille on jo alkanut tammikuussa, syksyllä alkaa mahdollisesti uusi kurssi. http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Kouvolan nuorisoseura vastaa Kouvolan kesäteatterista. Esityksestä riippuen myös lapsia otetaan mukaan. Sielläkin on varmaan jo harjoittelu kesää varten alkanut, mutta aina voi tietysti kysyä.
Haanojan Haalin nuorisotilojen kerhojen sisällöistä ei kaupungin nettisivuilta kerrota kovin tarkasti, joten niistäkin voi kysyä.
http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/p.html
