Mahdollisia kanavia ovat divarit, mutta ne saattavat olla aika nihkeitä ottamaan tällaista aineistoa. Jos aikaa ja harrastusta riittää, voisi ajatella että omatoimikirpputorit vetävät sellaisia asiakkaita joita lehdet kiinnostavat. Onko mahdollista että puutarhamessujen yhteydessä on jokin kirppis? Sitä on syytä kysyä messujen ja vastaavien tilaisuuksien järjestäjiltä. Netissä on myyntipalstoja (mm. Huuto.net), siellä voi ensin katsoa, millaiset markkinat lehdillä on.
http://www.huuto.net/fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www....
Suuren toivelaulukirja –sarjan 1. osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1976. Osasta 1 on tähän mennessä ilmestynyt 24 painosta (24. p. vuonna 1993). Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 18 osaa (numero 18 vuonna 2005), ja niiden lisäksi tietynaiheisia lauluja, mm. lasten- ja joululauluja. Tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta:
https://finna.fi
Viron ruokakulttuurista ja –perinteestä saa tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Roosme, Ellen: Virolainen keittokirja; suom. Ritva Lehmusoksa. Jyväskylä; Hki: Gummerus, 1986, Herkkuja virolaiseen tapaan: Olli Vuori, Jorma Puusa, Porvoo, SR-julkaisut, 1993 (Kansiylänimike: Ruokasilta yli Suomenlahden), Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta, Hki, Wsoy, 2005, Makuja laajentuvasta unionista, koonnut Laura Mauno, Hki: Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-.tiedotus, 2002. Kannattaa tutustua myös artikkeliin ”Tallinnan keskiaikainen Olde Hansa” julkaisussa Kotitalous 8-9, 2000, s. 44-45.
Aiheesta löytyy paljonkin teoksia, alla muutamia:
- Ympäristövaikutusten seuranta tiehankkeissa / Anne-Mari Haakana (2008)
- Ympäristö ja oikeus / Erkki J. Hollo (2009)
- Environmental integration in the implementation of structural funds programmes in Finland / Tuomas Kallio (2009)
- Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla / Jyri Seppälä ... [et al.] (2009)
- Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristöarviointi / Mikael Hildén ... [et al.] (2008)
- Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä / Pekka Hokkanen (2008)
Osa kirjoista löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta, osa on tutkimuksia ja oppilaitosten lopputöitä, joita voi tilata kirjastoon...
Anniina on venäläinen muunnos nimestä Anna. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean armoa merkitsevästä sanasta "hannah", aivan niin kuin arvelet. Hyvä lähde nimien merkityksen etsimisessä on tällainen kirja: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja.
Runo varpaat kuuluu kokonaisuudessaan
Katsopas vauvan jalkoja:
vaaleanpunaisia palkoja
kasvaa niissä kaks.
Ja paloissa papuja somia
yks
yks ja kaks
yks ja kaks ja kol
yks ja kaks ja kol ja nel
yks ja kaks ja kol ja nel ja viis,
kummasakin viis.
Sinko, Sinkko, Sinkkonen -sukunimiä on esiintynyt Saimaan länsi- ja eteläpuolella. Siirtolaisina heitä on tullut mm. Räisälästä. Kirjallisia mainintoja on mm. Lohtajalla Lauri Sinko 1554 ja Tuomas Sinko 1795.
Nimiin voi sisältyä ortodoksinen ristimänimi Sinkko (Sina, Zina, Zinko ym.) alkuaan kreikan Zenobios ja venäjän Senka, Seko, Simko, alkuaan Simeon.
Sukunimet voivat palautua myös Sigfridiin, sillä Mäntyharjulla on tavattu Sigfridistä asut Sipi ja Sinkko.
Esimerkkejä nimistä: Sinko Gregorieff 1640 eli Simcko Gregorieff 1642 Suistamo, Wlassia Sinckonen 1592 Polvijärvi.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sukunimet uud. laitos 2000.
Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori , filosofian tohtori Jaakko Hämeen-Anttila on Suomen johtava islamintuntija, jolla on syvällinen arabikulttuurien tuntemus. Hän on julkaissut useita tietokirjoja Lähi-Idän kultuureista ja niiden historiasta. Professori Hämeen-Anttila on käsitellyt alla olevissa teoksissaan mm. seuraavia teemoja: uskontoa, kirjallisuutta ja runoutta sekä rakkauttaja erotiikkaa.
Uskonto:
Islamin käsikirja, Otava, 2004.
Johdatus Koraaniin, Gaudeamus, 1997.
Konfliktien historia:
Islamin miekka, Otava, 2012. Teoksessa kuvataan Mekan valloitusta, profeetta Muhammadin kuolemaa v. 632 ja Arabian niemimaan yhdistymistä löyhäksi valtioliitoksi. Teos yltää arabimaiden kevääseen asti....
Kirjastosi aineistorekisteristä tai Frank-haun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ kautta hakemalla asiasanalla 'muodot' tai 'muoto' löytyy paljon lasten kuvakirjoja, joissa on aiheena muodot. Myös yksi CD-ROM löytyi:
Leikkilä : Lemmikkiystävät, c2003. Sarja: Alkupolku.
Kun asiasanat yhdistää asiasanoihin 'lorut' tai 'lastenrunot' tai 'leikit' saadaan tulokseksi seuraavia lastenkirjoja:
Nalle Puhin leikkikoulu. 2002.
Niska, Heikki: Yrren avaruusmuodot. 2010.
Parker-Rees: Tomi ja Milla etsivät aarretta. 2012.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Zaidan päivä on 11.10. Nimipäivä perustuu siihen, että ”Zaida” ja sen rinnakkaismuoto ”Saida” lienevät lyhentymiä kreikkalaisesta nimestä ”Zenaida”, josta Venäjällä käytetään muotoa ”Zinaida” ja Suomessa ”Sinaida” Ortodoksisessa almanakassa niiden nimien nimipäivät ovat tuolloin 11.10.
Yleisradion tietopalvelusta vastattiin näin:
Yleisradion radioarkiston tietokannasta löytyy useita kuunnelmia, joissa Tauno Palon on näytellyt: sekä yksiosaisia noin tunnin mittaisia kuunnelmia, että pitkiä kuunnelmasarjoja, kuten Seitsemän veljestä, jossa hän näytteli Juhania. Ylen arkistossa olevat kuunnelmat on tehty pääasiassa 50-luvulla (varhaisimmat 1938) ja joitakin niistä on uusittu 70- ja 90-luvuilla.
Vuonna 1938 esitetyssä kuunnelmassa "Kaksintaistelu ateljeessa" Tauno Palo näyttelee yhdessä Ansa Ikosen kanssa: Palo on taidemaalari Vilho Arjala ja Ikonen hänen vaimonsa, kirjailija Laila Arjala.
Suomisen perhe -kuunnelmassa (v. 1938) Tauno Palo esittää Lassea. Jääkärit-kuunnelmassa (1938) hän on esiintynyt Jussin roolissa....
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Valitettavasti vastaus kysymykseesi on viipynyt, enkä minäkään pysty vastaamaan siihen kovin tyhjentävästi. Käytettävissä olevista tietokannoista ei löydy materiaalia kun yhdistää asiasanoiksi itseohjautuvuus/sosiaalinen käyttätytyminen ja bändit, bänditoiminta tai musiikki. Itseohjautuvuudesta ja ryhmässä toimimisesta kyllä löytyy teoksia, joita voit todennäköisesti soveltaa tutkimuksessasi. Voit hakea em. kirjoja esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tai maakuntakirjastojen monihausta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm asiasanoilla itseohjautuvuus tai sosiaalinen käyttäytyminen. Ainoat löytämäni kirjat, jotka littyvät jollain tavoin kysymykseesi ovat Risto Heikkisen "Ruma bändinpoikanen", Päivi...
Seuraavista teoksista on varmaankin apua :
HELSINGIN kaupungin historia : osat 3 - 5.
HELSINGIN historia vuodesta 1945. 1997.
Nämä ovat laajoja ja perusteellisia tutkimuksia. Suppeampia Helsingin historiaa käsitteleviä teoksia ovat mm.: KLINGE, Matti : Helsinki, Itämeren tytär : lyhyt historia. 1999.
ZILLIACUS, Ville : Kaikkien aikojen Helsinki. 1998.
LÖNNQVIST, Bo : Helsinki : Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. 1988.
HELSINKI tilastoina 1800-luvulta nykypäivään. 2000.
Näiden kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät Plussa-tietokannasta :http://www.libplussa.fi/
Helsingin pääkirjastossa sijaitsee Helsinki-kokoelma, johon kuuluvia teoksia ei voi lainata, mutta joihin voi tutustua paikan päällä. Helsingin...
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
Viimeinen löytämäni viittaus lentolehtisten pudottamiseen taivaalta Suomessa on tämä Yleisradion julkaisema uutinen vuodelta 2013. Sen mukaan Forssassa aiottiin pudottaa 10 000 lentolehtistä ilmasta siivouspäivänä toukokuun 10.päivä. Tapahtuman järjestivät kaupunki ja keskustan yrittäjät. Lehtisissä tarjottiin erilaisia palkintoja ja etuja. Tarkoituksena oli innostaa ihmisiä siivoamaan paikkoja lentolehtisten poimimisen yhteydessä.
https://yle.fi/uutiset/3-6591834
Tämän blogin mukaan saman vuoden elokuussa Rovaniemen Wanhoja Markkinoita olisi mainostettu samalla tavalla.
https://www.veikkovasama.fi/blogi/?p=2245
Lait löydät Internetistä osoitteesta: http://www.finlex.fi/lains/index.html Kirjoita hakukenttään esim. säädöksen nimi tai numero: Laki Kansaneläkelaitoksesta (731/2001) ja Asetus työvoimatoimistoista (567/1997), ks. myös Laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista (23/1997), jonka nojalla em. asetus on annettu. Lait löytyvät tietysti myös kirjastosta painetuista lakikirjoista. Työministeriön hallinnon alaan liittyvää muuta lainsäädäntöä on koottu myös Työministeriön sivuille osoitteeseen: http://www.mol.fi/tyoministerio/lait.html ja Kelan hoitamiin asioihin läheisesti liittyvää lainsäädäntöä löytyy lisää osoitteesta: http://193.209.217.5/in/internet/suomi.nsf/NET/070503132528EH?openDocum…
Ulkomailla työskentelystä löytyy satoja kirjoja ja...
Voisiko kyseessä olla lontoolaisen Think Incin kehittämä The Animal Oscars-palkinto? Lisää tietoa on nettisivulla
http://www.think-inc.co.uk/clients_itv.asp
Ote nettisivulta:"Think Inc created the idea for 'The Animal Oscars', a showbusiness awards ceremony modelled on the human Oscars.
Originally planned as a live event, it was taken up by Michael Hurll Television (producers of Blind Date, the ITV comedy awards, etc) and premiered on the ITV network as The All-Star Animal Awards."
Muuta: Eläinmaailma-lehden numerossa 6/2006 on sivuilla 21-22 Asko alasen artikkeli Eläimet elokuvatähtinä.
