Yritin etsiä tietoa Sturmin konoidista eri tietokannoistamme: Helmet, Helka, Linda ja Medic, mutta tuloksetta. Google-hakukoneella löytyi suomenkielisiltä sivuilta vain sivu "VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU Kysymykset 2000 - SILMÄTAUDIT", josta sain vihiä, että aihe liittynee silmätauteihin.
Etsin vielä lehtiartikkelitietoja Arto- ja PubMed-tietokannoista.
Lääketieteellisestä PubMed:istä löytyivät seuraavat 5 artikkeliviitettä hakulausekkeella "the conoid of sturm" (suomenkielistä aineistoa en valitettavasti löytänyt hakulausekkeella "sturmin konoidi"):
Koch DD.: Revisiting the conoid of sturm.
Lehdessä J Cataract Refract Surg. 2006 Jul;32(7):1071-2.
Novis C.: Astigmatism and toric intraocular lenses.
Curr Opin Ophthalmol....
Hei!
En löydä antamillasi tiedoilla mistään Suomen kirjastosta kyseistä kirjalaatikkoa tai sen sisältöä. Voit kysyä lisätietoja vielä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista Tampereelta. Sinne voi lähettää sähköpostia osoitteella: sni@sci.fi. Instituutilla on myös kotisivut
osoitteessa: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kirjalaatikon tietoja ei ollut Instituutin Onnet-tietokannassa, mutta läheskään kaikki SNI:n kirjat eivät vielä ole tietokannassa.
Tätä kirjaa ei kirjastostamme löytynyt, mutta ilmeisesti oikean mietelmän käännös löytyy kirjasta Riku Rukan almanakka. Se kuuluu näin: Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan (s. 58).
Riku Rukan almanakkaan on koottu Franklinin mietteitä, ja ne ovat Eila T. Öhrmarkin ja Pirkko Lahden kääntämiä. Kirjan on julkaissut Tiennäyttäjä Oy vuonna 1996. Kirjan takakannessa kerrotaan, että alkuperäistä almanakkaa julkaistiin vuosina 1732-58 nimellä Poor Richard's Almanack. Käännöksessä on siis kaiketi vain osa alkuperäisistä mietelmistä.
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt aivan etsimäsi kaltaisia kirjoja. Tässä kuitenkin muutama uskonnollisista yhteisöistä kertova kirja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua:
Jackson, Dave ja Neta: Kasvupaikkana yhteisö (julk. Kirjapaja v. 1988). Amerikkalaispariskunta kertoo kokemuksistaan kristillisistä yhteisöistä.
Guest, Tim: Oranssi poika (Otava v. 2005). Kirjoittaja kertoo lapsuudestaan englantilaisessa hinduyhteisössä, myös jonkin verran amerikkalaisesta yhteisöstä.
Picoult, Jodi: Koruton totuus (Karisto v. 2007). Romaani joka sijoittuu amish-yhteisöön.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/
Nimestä Huxley tulee ensimmäisenä mieleen brittikirjailija Aldous Huxley, Uljas uusi maailma -kirjan kirjoittaja. Islantilaiskirjailijoiden joukosta ei aivan tämännimistä löydy. Tavallaan lähimmäs mennee - tuon nimen keskellä olevan x-kirjaimen vuoksi - Halldór Kiljan Laxness, jonka tunnetuin suomennettu teos lienee Salka Valka. H-kirjaimella alkavista islantilaiskirjailijanimistä suomalaislukijakunnalle tutuksi on tullut ainakin Hallgrímur Helgason, elokuvaksikin tehdyn Reykjavik 101 -romaanin kirjoittaja.
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Sinko, Sinkko, Sinkkonen -sukunimiä on esiintynyt Saimaan länsi- ja eteläpuolella. Siirtolaisina heitä on tullut mm. Räisälästä. Kirjallisia mainintoja on mm. Lohtajalla Lauri Sinko 1554 ja Tuomas Sinko 1795.
Nimiin voi sisältyä ortodoksinen ristimänimi Sinkko (Sina, Zina, Zinko ym.) alkuaan kreikan Zenobios ja venäjän Senka, Seko, Simko, alkuaan Simeon.
Sukunimet voivat palautua myös Sigfridiin, sillä Mäntyharjulla on tavattu Sigfridistä asut Sipi ja Sinkko.
Esimerkkejä nimistä: Sinko Gregorieff 1640 eli Simcko Gregorieff 1642 Suistamo, Wlassia Sinckonen 1592 Polvijärvi.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sukunimet uud. laitos 2000.
Pennin sekä 5- ja 10 pennisen raaka-aineena käytetty kupari korvattiin vuosina 1969, 1977 ja 1983 alumiinilla. Oululainen Numismatics Coins arvioi sen hinnaksi 0,60 €, jos se on leimakiiltoinen, kuntoluokitukseltaan 9. Suomen rahat arviohintoineen 2008 ei anna tästä arviota.
Kysymyksessä lienee Lecin teos "Vastakarvaan". Jos se on poistettu käyttämästäsi kirjastosta, on syynä kuluminen, onhan se ollut jo 30 vuotta käytössä. Poistettu tai siirretty keskusvarastoon.
HelMet-kirjastolla on Stanislaw Jerzy Lecin kirjoja kahdella kielellä kuusi nimikettä, yhteensä 41 nidettä. Myös muuta totalitarismia yleisesti tai Neuvostoliittoa erityisesti kritisoivaa kirjallisuutta on tarjolla. Oletko lukenut Slawomir Mrozekia?
ePress on sähköinen palvelu, jonka kautta voi lukea useiden kymmenien kotimaisten sanomalehtien näköisversioita. ePressin sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston työasemilta. Vaski-kirjastoissa ePress-palvelua voi käyttää Kaarinan, Laitilan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Taivassalon, Turun ja Uudenkaupungin kirjastoissa.
Oheisessa linkissä näkyvät ne tietokannat, joita voi käyttää etänä https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/tietokannat
Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa.
Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan.
http://www.intervisio.fi/
Jos Raamatun teksteihin suhtautuu historiallisina tosiasioina, joutunee yksinkertaisesti toteamaan, että maailman kaikkien eliölajien lastaaminen isompaankin laivaan olisi haastava tehtävä sekä logistisesti että ajallisesti. Pelkästään maailman eri valaslajien mahduttaminen mukaan edellyttäisi jo melkoista tankkeria (tosin vedessä elävät Nooa saattoi jättää arkista pois, koska vedenpaisumus ei niitä suoraan uhannut). Raamatun kokoamisen aikoina ihmiskunnan tietämys eliöiden lukumäärästä oli varsin rajallinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi Amerikan mantereen tai Australian eläimistöä. Mitään uskottavaa selitystä kysymykseen, miten kaikki nykyisin tunnetut noin 1,7 miljoonaa eliölajia olisi saatu edes kiinni, ei ole olemassa. Tosin noin 80...
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
En löytänut yleisesitystä Internetistä ko. maiden kirjastoista. Paloittain tietoja löytyy
ainakin osoitteesta http://www.kb.nl/index-en.html . Belgian kansalliskirjaston sivut ovat hollannin ja ranskan kieliset, http://www.kbr.be/ .
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakusanalla Pariisi löytyy esim. seuraavia kirjoja, haku kannattaa rajata siten että hakee vain kirjoja. Kysymys on niin laaja ja sitä olisi tarkennettava, joten kannatta käydä kirjaston tietopalvelussa. Tervetuloa !
Kirjat:
Kunnas, Tarmo
Elämäniloa Pariisissa
Helsinki, WSOY, 2001
Kurjensaari, Matti
Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa
Helsinki, Lasipalatsi, 2000
Liehu, Heidi
Rakkaus Pariisissa romaani
Sphinx, 2000, Juva, WS Bookwell
A Paris! pohjoismainen taiteilijasiirtokunta
Pariisissa 1800-luvun lopussa
Gallen-Kallelan museo, 1996, Helsinki, Erikoispaino
Petäistö, Helena
Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa
Helsinki, Tammi, 1999
Aho,...
"Häiden, kuten muidenkin juhlien edellä suomalaiset ovat käyneet saunassa. Etenkin morsiamen ja sulhasen on ollut tärkeää olla puhdas, kaunis ja terve astuessaan uuteen elämänvaiheeseen." (Lainaus kirjasta Kahden kauppa, juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, Toimittanut Terttu Kaivola)
Morsiussaunasta samainen teos kirjoittaa mm. näin: "Varsinkin morsiamen kylvetykseen kuului monenlaisia rituaaleja... morsianta kylvetti ystävätärjoukko tai tehtävään erityisesti pyydetty vanhempi nainen. Sauna koristeltiin lehvin ja oljin, talvella havunoksin, ja lauteille levitettiin puhtaat lakanat. Saunan eteiseen vietiin pieni pöytä, johon óli katettu kahvia, viinaa tai olutta... Saunan ulkopuolelle kokoontui nuorisoa metelöimään ja...
