Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
Suomen kansallisbibliografian mukaan "Nainen ja elämä" on Suomen nuorten kristillisen liiton julkaisema naisten lehti. Se on ilmestynyt vuosina 1946-1967 ja kustannettu Helsingissä Suomen nuorten kristillisen liiton toimesta. Lehden edeltäjä oli nimeltään "Kenttäviesti", joka ilmestyi Helsingissä vuosina 1937-1945. Voit tehdä esim. Rovaniemen kaupunginkirjaston kautta kaukopalvelupyynnön lehdestä, se on olemassa Kuopion varastokirjastossa.
Suomen yleisistä kirjastoista ei löydy haluamaasi videota. Syynä tähän voi olla se, että kirjastot eivät saa läheskään kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia. Kannattaa tiedustella Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, part 1) videovuokraamoista.
Kuvia Helsingistä löydät seuraavilta Internet-sivuilta:
http://www.hel.fi/kaumuseo/kuvark/index.html
http://www.hel.fi/kuvat/pictures.html
http://www.lasipalatsi.fi/
Michael Coleman kirjoittaa edelleen. Hän on syntynyt Lontoossa 1946. Vaimon nimi on Theresa ja he avioituivat 1968. Lapsia heillä on neljä, nimeltään Jennifer, Stephen, Catherine, Matthew. Uskonnoltaan he ovat katolilaisia. Lisätietoja (tosin englanniksi)Colemanin elämästä ja kirjoista saat osoitteesta http://www.michael-coleman.com/.
Äänikirjojen listoja kannattaakin etsiä internetistä ja etenkin eri kirjastojen sivuilta. Esimerkiksi Celia - näkövammaisten kirjasto on koonnut suomenkielisiä äänikirjoja. Äänikirjat on luokiteltu. Lista löytyy internetin osoitteesta
http://www.celialib.fi
Yleiset kirjastot ovat listanneet runsaasti kokoelmiensa äänikirjoja. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy suomenkielisten äänikirjojen lista. Osoite on http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/aanikirjat.html#suomi
Kustantajien sivuiltakin voi etsiä niiden julkaisemia äänikirjoja. Äänikirjakaupan sivuilla on eri kustantajien äänikirjoja, osoitteessa http://www.aanikirja.fi/
Suomi-englanti perushevossanasto ja hienoja linkkejä muihin hevossanastoihin löytyy osoitteesta
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoaj.html .
Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi voi etsiä projetityöhön liittyvää kirjallisuutta esim. sanahaulla.
Hakulausekkeella "projektit and (dokumentointi or raportointi)" ei kylläkään saada tuloksia. Jos hakusanat katkaistaan **-merkillä, tuloksia saadaan taas melko runsaasti, jopa liikaa:
esim. projekti** and (dokument** or raport**) kohdistettuna suomenkielisiin kirjoihin antaa 106 viitettä.
Varsin moni näistä viitteistä on lisäksi jonkin projektin valmistunut raportti eikä niinkään raportin kirjoittajan opas.
Mutta jos raportoinnilla tarkoitetaan projektin arviointia ja sen dokumentointia, voidaan kokeilla esim. seuraavanlaista sanahakua:
projektit and (arviointi or dokumentointi)
Tulokseksi saadaan 22 viitettä....
Näyttää tosiaan olevan niin, että tästä Järnefeltin Onnellisista löytyy Helmet-kirjastoista vain kuoropartituureja. Monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/ )mukaan maakuntakirjastoistakaan ei löydy kuin kuoronuotinnoksia. Ehdottaisin, että otat yhteyttä Sibelius-akatemian kirjastoon, http://lib.siba.fi/fin/ . Heidän aineistotietokantansa on Internetissäkin, mutta tällä hetkellä poissa käytöstä (http://finna.fi ).
Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Islannin Ilmatieteen laitokseen
Iceland Meteorological Office, yhteyslomake löytyy sivulta http://en.vedur.is/about-imo/contact/
Laitoksella on seikkaperäiset sivut mm. tulevista alueellisista tuulioloista, mutta sivuilta ei löytynyt tietoja menneistä säätilanteista. Mutta ne saa varmasti kysymällä.
http://en.vedur.is/weather/forecasts/elements/
Helsingin kaupunginkirjastolla on kyllä käytettävissä lehtitietokanta PressDisplay, josta löytyy Morgunbladid, mutta vain kaksi kuukautta taaksepäin, lisäksi lehtien säätiedot ovat jokseenkin ylimalkaisia.
Mahtaisikohan kyseessä olla halogeenivalolla sisältä päin valaistu ilmapallo, johon virta valoon saadaan palloon syötettyä sähköjohtoa pitkin. Kyseisiä palloja on tosiaan käytetty rakennus- ja tietyömaiden valaisemiseen sekä esim. sotilaskäytössä ja filmiteollisuudessa kuvauspaikoilla ja urheilukisoja kuvattaessa. Ilmapallo sinänsä on hyvä valaisin, koska valo sirottuu pallon sisällä tasaisesti joka suuntaan eikä aiheuta varjoja. Tiettävästi on olemassa myös led-valolla varustettu pienempi ilmapallo, jonka virtalähteenä toimii paristo.
Kotimaisia halogeenipallojen valmistajia ja myyjiä ei tuntunut Internetin kautta löytyvän, ulkomaisia useitakin.
http://www.aga.fi/International/Web/LG/FI/likelgagafi.nsf/repositorybya…
http://kuvablogi.com...
Kouvolan kansalaisopiston (Salpausselänkatu 38) nuorisoteatteriryhmä 10-12 vuotiaille on jo alkanut tammikuussa, syksyllä alkaa mahdollisesti uusi kurssi. http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Kouvolan nuorisoseura vastaa Kouvolan kesäteatterista. Esityksestä riippuen myös lapsia otetaan mukaan. Sielläkin on varmaan jo harjoittelu kesää varten alkanut, mutta aina voi tietysti kysyä.
Haanojan Haalin nuorisotilojen kerhojen sisällöistä ei kaupungin nettisivuilta kerrota kovin tarkasti, joten niistäkin voi kysyä.
http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/p.html
En ole aivan varma tarkoitatko luetteloiden suomennoksien nimeä vai luetteloiden sisältämien orkideojen nimiä.
Kaikki suomennetut kirjat löytyvät Kansallisbibliografiasta (https://finna.fi ), mutta näitä ei siellä ole. Näyttää siltä, ettei noita julkaisuja ole suomennettu.
Viljeltyjen kasvien viralliset suomenkieliset nimet löytyvät Puutarhaliiton julkaisusta Viljelykasvien nimistö (http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=10 ). Sitä saa monista kirjastoista kautta koko Suomen (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a… ).
Apua saattaa löytyä myös Suomen Orkideayhdistyksestä (http://www.suomenorkideayhdistys.fi/index.php ).
CITES-sopimuksesta löytyy tietoja muutamalta suomalaiselta sivustolta, mutta...
Hei!
En löydä antamillasi tiedoilla mistään Suomen kirjastosta kyseistä kirjalaatikkoa tai sen sisältöä. Voit kysyä lisätietoja vielä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista Tampereelta. Sinne voi lähettää sähköpostia osoitteella: sni@sci.fi. Instituutilla on myös kotisivut
osoitteessa: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kirjalaatikon tietoja ei ollut Instituutin Onnet-tietokannassa, mutta läheskään kaikki SNI:n kirjat eivät vielä ole tietokannassa.
Yleensä tekijänoikeus on teoksen tekijällä ja usein kustantaja liittyy asiaan myös. Löysin tällaiset tiedot
Nordisk kaninstandard : gällande från 1 oktober 1998 / utgiven av Nordiska standardkommittén Sveriges kaninavelsföreningars riksförbund (contributor).
Näistä voisi päätellä, että teidän kannattaa ottaa yhteyttä Nordiska standardkommittén Sveriges kaninavelsföreningars riksförbund'iin, joiden sivut ovat osoitteessa http://www.come.to/kaf . Yhteystiedot löytyvät sivulta
Sveriges Kaninavelsföreningars Riksförbund
Box 177
293 23 Olofström
Postgiro 92 31 51-5
Telefon 0454-999 73
E-post: siv.bromster@skaf.info
Hei!
Täältäpä löytyvät Kuopion kaupunginkirjastoon hankitut mikrokortti- ja mikrofilmiluettelot:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/050407095326310/$File/sukutu…
Nettiosoite löytyy myös kirjastomme kotisivun kautta, kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista ja sieltä kohta Sukututkimus.
Mikrofilmejä voi lukea pääkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Mikrofilmien lukulaite on hyvä varata etukäteen,
ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/110806120441050?OpenDocument
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt aivan etsimäsi kaltaisia kirjoja. Tässä kuitenkin muutama uskonnollisista yhteisöistä kertova kirja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua:
Jackson, Dave ja Neta: Kasvupaikkana yhteisö (julk. Kirjapaja v. 1988). Amerikkalaispariskunta kertoo kokemuksistaan kristillisistä yhteisöistä.
Guest, Tim: Oranssi poika (Otava v. 2005). Kirjoittaja kertoo lapsuudestaan englantilaisessa hinduyhteisössä, myös jonkin verran amerikkalaisesta yhteisöstä.
Picoult, Jodi: Koruton totuus (Karisto v. 2007). Romaani joka sijoittuu amish-yhteisöön.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
