Valitettavasti tuollaista CD:tä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sen sijaan esim. Helsingistä ja Espoosta niitä löytyy ja voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi.
Kaukolainasta joutuu asiakas maksamaan ilmoituskulut, mikäli kaukolaina tulee sellaisesta kirjastosta, joka ei peri kaukolainamaksua. Mikäli perii, asiakas maksaa kirjaston hinnaston mukaisen kaukolainamaksun. Tämä kannattaa tarkistaa meidän virkailijamme kanssa erikseen, ja joko antaa lupa maksullisesta paikasta tilaamiseen tai sitten ei. Jätä kaukolainapyyntö esim. sähköpostitse, osoitteella http://kasi.kirjasto@vaasa.fi .
Mukana viestissä täytyy olla aineiston tiedot:
Teos Route 66 : route Deutschland 2003
Julktiedot Ede : Route 66, c2002
CDROM
Voit...
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www....
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nuo kolme Kirsti Porraksen jännitysromaania. Ateljee-murha on vapaasti lainattavissa, mutta teokset Winter ei saavu aamiaiselle ja Laiva huusi yössä kuuluvat Kallion kirjaston dekkarikokoelmaan eikä niitä lainata kotiin. Muut Kirsti Porraksen teokset - Harmaa postitalo, Kuka on se mies, Kymmenen päivän loma, Pekka kertoo kesästään ja Susisaarelaiset - löytyvät Pasilan pääkirjaston varastosta ja niitä voi vapaasti lainata.
Todennäköisesti kyse on lehdestä nimeltä Film quarterly. Se tuli tosiaan Pasilaan ennen remonttia. Pasilassa on säilytyksessä vuoden -06 lehdet. Viimeinen näistä on talvinumero 2006-07. Valitettavasti tätä lehteä ei tule enää pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjaston lehtivalikoimaa voit halutessasi tarkastella esim osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse kohdassa Sanahaku kohdan Aineisto pudotusvalikosta Lehdet. Hakukenttään voit kirjoittaa esim aiheen, josta haluat tietoa. Lisäksi mainitsen, että elokuva-alan lehdet Hohto ja Episodi ovat yhdistyneet ja uusi nimi on Episodi.
Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa:
MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html
ja Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa:
MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Aiheesta löytyy runsaastikin tietoa.
Pukeutumishistorian kannalta erityisiä ranskalaisia piirteitä on havaittavissa vasta keskiajan alettua 400-luvulla. Roomalaisten valloittaman Gallian asukkaat olivat omaksuneet roomalaisten kulttuurin piirteitä, joten tuolta ajalta ei ole mielekästä tarkastella pukeutumishistoriaa erityisesti ranskalaiselta kantilta.
Hakemalla HelMet-verkkokirjastosta sanoilla "pukeutuminen Ranska" viitteiksi tulee mm. seuraavat teokset:
Giafferri, Paul Louis de: Costumes - French female 1037-1870, Rooma : Belvedere, cop. 1981.
Ribeiro, Aileen: The art of dress - fashion in England and France 1750 to 1820, New Haven : Yale University, 1997.
Aiheesta löytyy tietoa myös seuraavista teoksista:
Laver, James: Costume and...
Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Kyselimme asiaa tutulta helsinkiläispapilta. Hänen mukaansa kyseessä ei ole valtakunnallinen käytäntö, vaan kyseisen papin henkilökohtainen näkemys. Ainakaan Helsingissä kirkkoon kuulumattomuus ei millään tavalla estä osallistumasta kyseisiin tehtäviin/ohjelmanumeroihin!
Taiteilija Hanna Vainio kertoo itse ympäristötaiteestaan ja myös Malminkartanon huipulla sijaitsevasta Tuulet ja suunnat -teoksestaan sivulla http://www.environmentalart.net/vainio/ . Teos on kolmiosainen, siihen kuuluvat huipulle johtavat raidat, jotka muodostavat pyramidin, huipulla sijaitsevat 8 tuulipussia, jotka on sijoitettu joka ilmansuuntaan, kivinen kompassi, joka näyttää ilmansuunnat sekä kolmantena osana istutukset ja ulkoilutiet. Täyttömäen huippu on 90 metrin korkeudella merenpinnasta. Ainakin taiteilijan näkemyksen mukaan suuntien pitäisi olla ilmansuunnat. Taideteos on ollut pohjana myös elokuvalle nimeltä Sulka, http://www.elonet.fi/fi/elokuva/744163 . Teos mainitaan myös seuraavassa ympärisötaiteen merkitystä analysoivassa...
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Voisiko kyseessä olla Wallin, Marie-Louise, Takku, WSOY 1976, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab085e2-4771-4209-9856-9…? Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578434__Stakku__Orightre…
Auringonkukka (Helianthus annuus) ei Suomessa kasva luonnonvaraisena, joten kasvitieteellisesti sen yleisyydestä meillä ei varsinaisesti voida puhua. Yleisesti sitä kuitenkin Suomessakin kasvatetaan hyöty- ja koristekasvina. Muualla maailmassa (esim. Pohjois-Amerikassa) luonnonvaraisena kasvavat ja meillä hyöty- ja maisemointikasveina viljellyt auringonkukat ovat enimmäkseen keltasävyisiä: niiden laitakukat ovat useimmiten keltaiset ja kehräkukat ruskehtavat - auringonkukan "kukkahan" ei ole yksittäinen kukka, vaan lukuisista kehrä- ja laitakukista koostuva mykerö.
Punakukintoisia auringonkukkia on kuitenkin jalostettu koristekasveiksi. Tunnettuja punaisia lajikkeita ovat esim. 'Velvet Queen' (tummanpunainen, tumma keskus), 'Evening Sun' (...
Kiven alla tuntuu olevan sellaisen levyn löytyminen, jossa Parra itse laulaisi "Gracias a la vidan". Turun kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan LP-levy, jonka esittäjäksi on merkitty Violeta Parra, levyn nimi on "Gracias a la vida" ja levy näyttää myös sisältävän tuon nimikappaleen. Luettelointiteknisistä syistä johtuen ei voi kuitenkaan täysin varmasti sanoa, että Parra nimenomaan laulaa siinä itse. Voit käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa kaukolainapyynnön kyseisestä levystä.
Seuraavista teoksista voit löytää kysymääsi aiheeseen liittyvää tietoa:
- Fasoúlas, Elina; Sijoittajan verokirja, Verotieto, 2000
- Puttonen, Vesa ; Sijoituskirja, WSOY, 2001
- Puronen, Pertti, Varainsiirtoverotus, Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Helminen, Marjaana, Kansainvälinen verotus, 2001
- Arvopaperimarkkinalaki ja muuta lainsäädäntöä, Edita, 2000
Julkaisujen saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
Voit etsiä lisäaineistoa asiasanoilla arvopaperit ja verotus, sijoitukset, kansainvälinen vero-oikeus.
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta. Muutamia esimerkkejä, valitettavasti eivät kovin uusia:
- Vapaavuori, Ahti:...
Olet Helmet-haun kautta varannut Aino Suholan Yksi näistä -kirjan ja sen pitäisi olla Pukinmäen kirjastosta noudettavissa parin päivän kuluessa. Kirjaston aineistoa voi varata joko juuri niin kuin olet tehnyt Helmet-tietokannan kautta tai sitten käymällä kirjastossa tai soittamalla, jolloin henkilökunta tekee varauksen.
