Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila
Laulun tekijäksi on mainittu Carl Borenius. Alkuperäinen teksti alkaa "Vinden drar, skeppet far"; Sauvo Puhtilan suomennos "Tuulen tie, laivaa vie".
Laulusta on saatavissa kuoronuotti korkeille äänille kahtena eri sovituksena teoksissa Nuori kuoro 1 (Fazer, 1974) sekä Nuori kuoro 4 (Fazer, 1979/1981). Laulukirjatyyppinen sovitus löytyy ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 3 sekä 113 kitaralaulua. Kaikkia näitä on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Äänitys Tuulen tiestä on mm. Kamut-kuoro cd:llä Josta olen kotoisin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1525
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.564965
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3545022#componentparts
Hieman hankala on löytää kirjallisuutta PL/SQL -ohjelmoinnista meiltä Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Asiasanalla SQL tulee kyllä useita viitteitä: Hovi Ari: SQL-ohjelmointi, Laiho Martti: SQL. Yksi teos meiltä löytyi, jossa oli käytetty myös asiasanaa PL/SQL ja se oli SQL tietokantaohjelmointi : trainer/ Ryan K. Stephens...et al. Linda-tietokannasta: Trezzo, Joseph C.:Oracle PL/SQL, 1999.
Netistä löytyi Oulun yliopistossa järjestetty kurssi http://www.tol.oulu.fi/kurssit/jth/Harjoitus_tavat.html .Tämän kurssin aineistoa oli jotain netissä. Ehkä sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä Oulun yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksen kirjastoon.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Käsittelyssä-tila tarkoittaa, että aineisto on käsiteltävänä kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla. Tämä koskee siis uutta kirjastoon tulevaa aineistoa joka ei ole vielä lainattavissa. Käsittelyssä-tilassa olevaa aineistoa voi kuitenkin jo varata.
Aineisto on käsittelyssä-tilassa vaihtelevia aikoja hankinta-ja luettelointiosaston kiireistä riippuen.
Toivottavasti saat varaamasi levyn mahdollisimman pian.
Porvoon kaupunginkirjastossa on seuraavien kuntien kirkonkirjat mikrokortteina: Askola, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Sipoo. Ne löytyvät käsikirjastosta, kuten myös mikrokorttien lukulaitteet. Muiden alueiden mikrokortteja voi tietenkin kaukolainata kirjaston kautta.
Lisäksi kirjastossa on sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Hae kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla sukututkimus.
Suomen sukututkimusseuran nettisivut löytyvät osoitteesta
www.genealogia.fi
HisKi-linkin takaa löytyvät kirkonkirjat. Klikkaa historiakirjojen hakuohjelmaa ja valitse kartasta esim. 3 (Itä-Uusimaa)
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2004) kertoo, että Mitja on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu Demetrioksen eli Diitrin venäläinen kutsumamuoto. Lisäksi Mitjan lähtökohtana voi olla Mikael. Demetrios-nimen
pitkähkö selitys löytyy tästä Lempiäisen kirjasta.
Ortodoksinen kalenteri löytyy http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Todennäköisesti kyse on lehdestä nimeltä Film quarterly. Se tuli tosiaan Pasilaan ennen remonttia. Pasilassa on säilytyksessä vuoden -06 lehdet. Viimeinen näistä on talvinumero 2006-07. Valitettavasti tätä lehteä ei tule enää pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjaston lehtivalikoimaa voit halutessasi tarkastella esim osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse kohdassa Sanahaku kohdan Aineisto pudotusvalikosta Lehdet. Hakukenttään voit kirjoittaa esim aiheen, josta haluat tietoa. Lisäksi mainitsen, että elokuva-alan lehdet Hohto ja Episodi ovat yhdistyneet ja uusi nimi on Episodi.
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Kirjastolla ei valitettavasti ole tarjolla osa-aikaista viikonlopputyötä. Jos olet kiinnostunut keikkatöistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tai muissa kaupungin virastoista, ota yhteyttä henkilöstöpalveluyhtiö Seureen. Seuren yhteystiedot löytyvät täältä:
http://seure.fi/fi-FI/
Kansallisbibliografia Fennicassa voi etsiä suomenkielisiä kirjoja, jossa alkuteos on espanjankieleinen. Tämä tapahtuu Fennican tarkennetussa haussa seuraavasti:
hakusana(t): spa
pudotusvalikosta kieli: suomi
hakutulos voidaan järjestää kohdasta lajittele: uusimmat ensin
haussa voi käyttää myös aikarajausta
Kansallisbibliografia Fennica tarkennettu haku https://finna.fi
Helmet-kirjastoilla on käytössä tietokanta Contemporary Authors. Tietokannassa voi rajata kansallisuudeksi: spanish ja edelleen kirjallisuudenlajiksi esim. fiction, short stories, economics, sociology, military travel/exploration, jne…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Kirjallisuus(812)
Espanjalaisia nykykirjailijoita: http://es.answers.yahoo.com/question/...
Suomessa varmaan tunnetuin on vuonna 2006 ilmi tullut tapaus, jossa paljastui, että toimittaja Ritva Sarkola oli kirjoittanut Tuula Sariolan nimissä julkaistut teokset. He olivat sopineet asian yhdessä, mutta oikeuteen tapaus meni, koska Tuula Sariola oli saanut apurahojen niiden kirjojen perusteella, joita hän ei ollutkaan todellisuudessa itse kirjoittanut. Tapauksesta löytyy selostusta ja linkkejä Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola.
Kustannusalalla ei liene etenkään muistelmissa kovin tavatonta, että joku ammattikirjailija palkataan kirjoittamaan jonkun tunnetun henkilön nimissä elämäkerta, jonka kirjoittajaksi merkitään tuo julkkis eikä todellisen kirjoittajan nimeä välttämättä mainita missään. Yleistä...
Niccolò Machiavellin Il principe – teoksen suomennosten vertailu vaatisi käännöstieteen, valtiotieteen ja historian asiantuntemusta sekä italian kielen taitoa. Mitään suomennoksista tehtyä kriittistä vertailua ei löydy.
O. A. Kallion suomennos on vuodelta 1918, mutta vaikuttaa käännösajakohtaan nähden kieleltään yllättävän tuoreelta. Aarre Huhtalan suomennos on vuodelta 1969 ja sen kieli varmaankin aukeaa kuitenkin helpommin nykylukijalle. Käännökset on tehty alkutekstien eri laitosten pohjalta. Huhtalan suomennoksessa on hiukan enemmän selityksiä, jotka ovat hyödyllisiä teoksen ymmärtämiseksi. Antti Hautamäki antaa kuitenkin ymmärtää pro gradu -tutkielmassaan, että Huhtala on painottanut...
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Jean Sibeliuksen säveltämän laulun sanat löytyvät verkosta nopeasti. Sanoitus on A.V. Koskimiehen. Nuotinnos sisältyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan osaan 5.
https://genius.com/Jean-sibelius-tuule-tuuli-leppeammin-lyrics
Turun yliopiston entisen suomen kielen professorin Kaisa Häkkisen mukaan "vasikka" ilmiantajana perustuu Raamatusta löytyvään vertauskuvaan. Häkkinen kertoo Kielikello-lehden numerossa 4/2004, että tämä "vasikan" merkitys tulee Vanhan testamentin Tuomarien kirjan 14. luvusta, jossa kerrotaan Simsonista. Tässä linkki Häkkisen artikkeliin. (Linkistä tulevat näkyviin kaikki Kielikellon artikkelit vuoden 2004 numerosta 4. On siis klikattava sivun lopussa kohtaa "Näytä lisää kirjoituksia", jotta saa näkyviin Häkkisen artikkelin).
https://www.kielikello.fi/-/4_2004
