Olisiko kyseessä kirja Onnea ja menestystä : miksi tyytyä tilapäisyyteen kun onni voi olla ikuista? Tekijät Álex Rovira ja Fernando Trias de Bes. Kustantaja Bazar, 2004.
Kirjan hahmot ovat ritareita eivätkä prinssejä, mutta esittelyteksti kustantajan sivuilla kuulostaa oikealta.
Menemällä sen kirjaston sivuille, jonka lehdistä olet kiinnostunut, löytyy aina kyseisen kirjaston lehtiluettelo. Kirjaston voi etsiä vaikka googlen kautta, jos osoitetta ei tiedä ennestään.
Kysymiesi kirjastojen lehdet löytyvät
Seinäjoen kaupunginkirjaston lehdet
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/ Kokoelmat ( kolmas sininen palkki ylhäällä)
Lehdet
Kirjaston lehtikokoelmat
Lehtiluettelot
Seinäjoen pääkirjaston lehdet
Tai voi mennä suoraan osoitteeseen
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Lisäksi on saatavana lehtilinkkejä
Seinäjoen korkeakoulukirjaston lehdet
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Etsitko_tietoa/...
BWT (=Branchengruppe Wollgarne des Textildetaillistenverbandes) on sveitsiläinen vuonna 1941 perustettu tekstiilierikoisalojen yhdistyksen villalankoihin erikoistuneiden kauppiaiden toimialaryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena oli antaa lankoihin erikoistuneille kauppiaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lankojen tuottajiin ja toimittajiin. Jäseniksi liittyneet lankakaupat laativat jo toisen maailmansodan aikana houkuttelevia neulonta- ja virkkausmalleja naisille, miehille ja lapsille. Mallit julkaistiin yli 40-vuoden ajan ilmestyneessä BWT-lehdessä (ilmestyi vuodesta 1944 lähtien kerran vuodessa, myöhemmin ilmestyi lisäksi erikoisnumeroita, esim. neulontaohjeita lapsille), jota käännettiin useille kielille ympäri maailmaa. Tänäkin päivänä...
Tuulen käyttäytymistä on tutkittu hyvinkin paljon tieteteen alalla,
jota kutsutaan aerodynamiikaksi
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Aerodynamiikka). Tuulen vaikutus
varsinkin suurien rakennusten tapauksessa on hyvin merkittävä, ja se
on otettava huomioon jo rakennusta suunniteltaessa, sillä tuuli saa
korkean pilvenpiirtäjän heilumaan ja voi jopa rikkoa rakennuksen.
Kun tuuli osuu rakennukseen, ilman molekyylit törmäävät rakennuksen
pintaan. Kuten mikä tahansa kappale, molekyyli kyllä voi kimmota
pinnasta, mutta ei kovin kauas, sillä sen takana on tulossa monta
muuta ilmamolekyyliä, jotka työntävät edellään olevia eteenpäin. Tämä
paine saa edellä olevat molekyylit liikkumaan rakennuksen ympäri,
kunnes ne pääsevät taas jatkamaan suoraan.
Tätä...
On olemassa ainakin kolme Kuin varas yöllä -nimiseksi suomennettua elokuvaa. Frank Borzagen melodraama on vuodelta 1937, Donald W. Thompsonin kauhufantasia vuodelta 1979 ja Douglas Day Stewartin jännityselokuva vuodelta 1984. Tietoa näistä elokuvista löytyy kansallisfilmografia Elonetin kautta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/kuin%20varas%20y%C3%B6ll%C3%A4
Mikään näistä elokuvista ei taida käydä hengellisestä elokuvasta. Näitä elokuvia ei ole suomalaisissa kirjastoissa.
Olisiko sinulla tarkempaa tietoa etsimästäsi elokuvasta?
Kyseessä näyttäisi olevan Sven Madsenin laulu "Inga stora bevingade ord" (1939), johon sanat on tehnyt Od Heimer. Laulu alkaa sanoin "Du ser på mig så tyst, och munnen som jag kysst". "Kappaletta on esittänyt ainakin Harry Brandelius.
Kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteiltä Brandelius, Harry: Bästa (1995) ja Harry Brandelius (1994).
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI/
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
Kannattaa katsoa esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Lehtinen, Ildikó: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
Well heeled : the story of the Finnish shoe
Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3 (arkielämästä yleisesti)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900
Seddiki, Pirjo: Naisen kuvia : sievän ja koristeellisen merkityksiä
Lisäksi Museoiden Finna -hakupalvelusta voi etsiä Suomen muesoissa olevia vaatteita, joiden kuvia pääsee tarkastelemaan palvelussa. Tarkennettu haku -toiminnolla pystyy laittamaan esimerkiksi aineistotyypiksi esineen, hakusanaksi (aihe) vaatteet ja valmistusvuodeksi 1800 - 1910. Tuloksena on vaatteita em. aikakaudelta. https://museot.finna.fi/Search/Advanced
Sanonta like two peas in a pod merkitsee, että kaksi asiaa tai ihmistä ovat hyvin samanlaisia, varsinkin ulkonäöltään. Tämä merkitys on sama kuin suomen kuin kahdella marjalla, mutta two peas in a pod voi tarkoittaa myös, että kaksi ihmistä ovat aina yhdessä.
Muita vastaavia sanontoja ovat cut from the same cloth, joka korostaa varsinkin asioiden tai ihmisten samanlaista luonnetta, ja to be a dead ringer for, joka kertoo, että joku tai jokin on aivan samannäköinen kuin joku/jokin muu.
Lähteet:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/like-two-peas-in-a-…
https://www.englishcoursemalta.com/learn/idiom-to-be-like-two-peas-in-a…
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/be-cut-from-the-sam…
https://...
Simpukat eivät luo kuortaan eli kasvata kokonaan uutta vanhan kuoren tilalle. Kuori kasvaa koko simpukan eliniän ja muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä.
Monet simpukkalajit ovat varsin pitkäikäisiä; Suomessakin elävä jokihelmisimpukka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi.
Koska simpukoiden suojaava kuori on kestävä, kuoret voivat säilyä paljon itse eläintä pidempään. Järvien ja merien rannoilta löytyvät simpukoiden ja kotiloiden kuoret voivat olla vaikkapa jonkin simpukoita ja kotiloita saalistavan petoeläimen aterian jäänteitä. Simpukat kuuluvat mm. saukkojen ruokavalioon.
Lisätietoja:
Laine: Suomen eläimet (Otava, 2021)
Simpukka paljastaa järviveden kunnon...
Sanonnan isäksi mainitaan tavallisesti Lauri "Tahko" Pihkala, mutta mitä todennäköisimmin kyseessä on alkuperältään tuntematon sananparsi.
" -- Tahko hausi suojeluskuntamiesten hiihtävän hiihtomerkkisuorituksessa 10 kilometrin sijasta 20 kilometriä. Tahkon mielessä oli vanha sanonta: ei matka tapa, vaan vauhti." (Harri Salimäki, Isänmaan ja urheilu-uskon mies : Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana)
Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
Richard Adamsilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Keinumorsian. (The Girl in a Swing, 1980). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1986.
Ruohometsän kansa. (Watership Down, 1972). Suom Kersti Juva. WSOY 1975.
2.laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho 1976.
Ruohometsän tarinoita. (Tales from Watership Down, 1996). Suom Kersti Juva. WSOY 1997.
Ruttokoirat. (The Plague Dogs, 1977). Suom Panu Pekkanen. WSOY 1978.
Shardik. (Shardik, 1974). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1980.
Täydellisen listan hänen kirjoistaan löydät sivulta:
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Richard_Adams.htm
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule Svensk jakt -lehteä, eikä myöskään muita metsästysaiheisia lehtiä Ruotsista.
Riihimäellä sijaitsee Suomen metsästyskirjasto, jonne kyseinen lehti ainakin tulee ja josta löytyvät myös kaikki aiemmat vuosikerrat. Metsästyskirjaston kokoelmista löytyy myös muita ruotsalaisia metsästyslehtiä, kuten Jakt och Fiske ja Jakt journalen.
Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 - 15.30 (kesällä 8 - 15).
Kirjastonhoitaja-informaatikko puh. (019) 722 283
sähköposti: info@metsastysmuseo.com
Ennen tuloasi kirjastoon ota yhteys puhelimitse kirjastonhoitajaan!
Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki
Kirjasto välittää lehtien kaksoiskappaleita kirjastoille kaukolainaksi tai artikkelikopioita....
Orimattilan seurakunnan historia: Orimattilan seurakunnan 300 vuotismuisto-: 1636-1936(toim. Sakari Loimaranta), Lahti 1935 on saatavissa Tapiolan kirjaston varastossa, puh.81657300. Tapiolan kirjastossa sijaitsee erityinen Uusimaa-varasto vanhoille kirjoille, sieltä voi tiedustella myös muita teoksia. Uudemmat Orimattilaa koskevat kirjat löytyvät Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmasta ja netistä osoitteesta www.helmet.fi (pääkaupunkiseudun yhteinen tietokanta) klikkaamalla sanahakua: orimattila historia.Kirjat voi em. osoitteessa varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon toimitettavaksi, jos kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen pinkoodi. Varausmaksu 50 centtiä maksetaan noudettaessa
Naali eli sinikettu (Alopex lagopus)on erittäin uhanalainen laji. Naali syö jyrsijöitä kuten sopuleita sekä lintuja ja niiden munia. Naalin kantoaika kestää 49-56 vuorokautta ja poikasia syntyy 3-12 riippuen emon kunnosta ja saatavilla olevan ravinnon määrästä.
Naali on 45-75 cm pitkä ja painaa 2-6 kg.
Lisätietoja naalista saat esimerkiksi Suomen luonto-kirjasarjan osasta Nisäkkäät.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Tietoa turkiseläinten kasvatuksesta löytyy Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sivuilta http://www.stkl-fpf.fi . Toisenlaista tietoa naalista antaa eläinsuojeluliitto Animalia osoitteessa:
http://www.animalia.fi/...
Kyseessä on varmaankin Georges Bizet ooppera Helmenkalastajat (Les pêcheurs de perles). Sieltä yksi kuulluimmista sävelmistä on duetto Au fond du temple saint, jota löytyy useammasta julkaisusta. Niistä yksi klassikko, Jussi Björlingin esitys, löytyy myös Kirkkonummen kirjaston kokoelmista Björling, Jussi, 1911-1960, The ultimate collection, Bmg entertainment 1999 (Sarja Artists of the century). Aaria löytyy myös muiden kuuluisien artistien esittämänä Kirkkonummelta. Oopperassa on toki muitakin mieleenpainuvia, tunnettuja aarioita. Voit selata niitä ja omasta kirjastostasi löytyviä levytyksiä osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/. Kirjoita sanahaussa hakusanaksi vaikkapa Helmenkalastajat tai Les pêcheurs de perles.
