Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Onko hengellistä VHS tai DVD elokuvaa Kuin varas yöllä? 1249 On olemassa ainakin kolme Kuin varas yöllä -nimiseksi suomennettua elokuvaa. Frank Borzagen melodraama on vuodelta 1937, Donald W. Thompsonin kauhufantasia vuodelta 1979 ja Douglas Day Stewartin jännityselokuva vuodelta 1984. Tietoa näistä elokuvista löytyy kansallisfilmografia Elonetin kautta: http://www.elonet.fi/fi/haku#/kuin%20varas%20y%C3%B6ll%C3%A4 Mikään näistä elokuvista ei taida käydä hengellisestä elokuvasta. Näitä elokuvia ei ole suomalaisissa kirjastoissa. Olisiko sinulla tarkempaa tietoa etsimästäsi elokuvasta?
Etsin erästä kehtolaulua, jonka lapsena 80-luvulla kuulin LP-levyltä, jolla oli Hölmöläisten tarinoita ja lauluja. Ensimmäisen säkeistön sanat menevät… 1249 Uni tulee ulkoa -laulun nuotit ja sanat löytyvät nuottikokoelmasta: "Tuuti lasta : 35 kauneinta kehtolaulua". Nostoväkinäyttämö: Hölmöläisiä -LP-levyltä löytyy kappale äänitteenä.
Miten sana 'pääkallonpaikka' kääntyy englanniksi? Entä 'kampata'? Google kääntäjä ei tajua näitä sanoja 1249 Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief)
"Olla täpinöissään" on aina vähän mietittänyt. 1249 Kielitoimiston sanakirjan (2012) mukaan täpinöissään tai täpinässä on arkikieltä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin innoissaan tai tohkeissaan. Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008) tuntee sanalle merkitykset innostunut, kiihottunut, kiihdyksissä. Etymologisista sanakirjoista sanaa ei löytynyt, joten sen alkuperästä ei ole tietoa.
Onko jokin historiallinen selitys sille, että suomessa on appelsiini nimi eri hedelmälle kuin englannin apple eli omena? 1249 Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri. Lähde:  Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Miksi kalavelkojen maksaminen tarkoittaa kostamista? 1249 Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermoilla arvelee sanonnasta näin: "Tarkoittaa vanhan kostamista. Ruotsissa tämä sama asia ilmaistaan sanonnalla maksaa "vanha juusto" ja englannissa "maksaa vanha jäynä". Suomen ilmaisu on näistä kuvainnollisin, sillä kostava henkilö on muka jäänyt toiselle kaloista velkaa. Voisi ajatella ilmaisun syntyneen vaikkapa niin, että naapuri on tyhjentänyt toisen verkon ja sen omistaja on muka velkaa varkaalle tämän viemät kalat. Velan maksaminen voi sitten tapahtua miten tahansa."  
Olisiko mahdollista saada tietoa mikä on tuo mökin sisältä löytynyt ”kuoriainen”? 1249 Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata). Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle. Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea. Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin...
Voitko kertoa kirjailija Hannu Salakasta kaiken minkä tiedät? 1248 Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982. Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa: Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986) Kirja-arvosteluita esim. Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63. Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25. Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35. Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
Missä on Kennelliiton päämaja? 1248 Hei! Suomen Kennelliiton päämajan osoite: Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puhelinnumero on 09-887 300 ja kotisivun osoite www.kennelliitto.fi.
Tarvitsisin teoksia: kirjoja, tutkielmia, tutkimuksia yms. aiheesta kainuulaisuus, kainuulainen identiteetti, kainuulainen mentaliteetti, tai… 1248 Oulun kaupunginkirjastossa oleva Kainuuta koskeva kirjallisuus löytyy asiasanalla Kainuu http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ , myös Ostrobotnia-aluetietokanta kannattaa katsoa, http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Suomessa julkaistu kirjallisuus on Fennicassa http://finna.fi . Haulla Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania -tietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1097585440 asiasanoilla Kainuu ja alueellinen identiteetti löytyi - Sirpa Korhonen: Siniset hetket ja siintävät vaarat : Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000. Asiasanalla kainuulaisuus taas neljä artikkeliviitettä kirjailijoihin, esim. - Hyrynsalmen maisema ei päästä kirjailijaa otteestaan, Raija Oranen Kallen päivien kahvien...
Olen lainannut joskus nidekokoelmasta "Kun herra Pöpperöisestä tuli onnellinen" Hugo Lundahl kirjoittama. Voi olla että kyseinen ihminen on kirjoittanut… 1248 Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä. Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Haluaisin linkkejä lasteni sukunimen historiasta:Käräjämies 1248 En löytänyt viitteitä Käräjämies-suvusta kirjaston painetuista lähteistä (esim. Uuusi suomalainen nimikirja, Pirjo Mikkosen Sukunimet, Juhani Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, Leif Metherin Sukuhakemisto). Myöskään Suomen sukututkimusseuran luettelo suvuista joita tällä hetkellä tutkitaan ei tuntenut Käräjämies-sukua. Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja.
Mistä voisi löytää tietoa ja kuvia yms. 70-luvun suomalaisesta popmusiikista? 1248 70-luvun suomalainen popmusiikki on aika laaja käsite. Alkupuolella 70-lukua tulivat kuuluisiksi mm Juice, Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Hector. Loppupuolen punk-murroksesta alkaen kuunneltiin mm Hurriganesta, Wigwamia, Maukka Perusjätkää, Ratsiaa, Problemsia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa. Monilla näistä esiintyjistä on informatiiviset kotisivut, esim Mikko Alatalolla osoitteessa http://www.mikkoalatalo.net/ Kirjoista mainitsisin esim Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan, osat 1 ja 2. Jake Nymanin Rocktieto-kirjasarja sisältää 3 osaa. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Onko olemassa tietoa naisten liikkeistä ja liikkumisesta taiteessa? Ja kuinka sitä on käsitelty taiteessa? 1248 Naisten liikkumisesta taiteessa en löydä juuri mitään julkaisuja. Jos käsität taiteen laajemmin kuin kuvataide, asiasanoilla "aiheet" "liikkeet" "naiset" löytyi kirja: Arjen säikeet: aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja kansankulttuuriin. 2000, jossa on esimerkki kaunokirjallisuudesta. Asiasanoilla "kuvataide" "naiset" ja "aiheet" "naiset" löytyy joitakin kirjoja Joensuun aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/ esim. Alastomat ja naaimoidut : naisen kuva suomalaisessa taiteessa : Kvinnobilden i den finska konsten : Images of woman in finnish art = Nakna och maskerade = The nude and the masked. 1998. Mummokirja/ [valokuvat:] Natalia Baer ; [toimittaneet:] Anna-Liisa Haavikko, Liisa Vihmanen Helsinki : Kirjapaja, 2004 - valokuvia ja...
Minkä niminen on ollut Kajaanin alueella muinoin veneen nimitys? Muistelen, että alkoi mäkirjaimella..en ole varma 1248 M-kirjailmella en ole löytänyt vene-sanaa. http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_content&task=view&id=1… mm. yllä olevalta tervprojektin sivulta löytyy veneelle nimi "Paltamo" Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta. Alkuaikoina veneet olivat 7-9 m pitkiä, joihin mahtui kymmenkunta tynnyriä. Myöhemmin vene kasvoi lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja n. 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastinsa Ouluun. Veneen keulanousu (haonnousema 1:5) teki veneestä pintaan pyrkivän ja mahdollisti raskaankin...
Millaisia kuvakirjoja voisi lukea noin 4-7 vuotiaille lapsille satukerhossa jossa siihen on varattu aikaa n. puoli tuntia. 1248 Kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ löydät vinkkejä. Valitse etusivulta Lapsille. Saat linkkilistan otsakkeella Linkkejä lapsille ja lastenkirjastotyötä tekeville sekä Lukutoukan kirjahyllyn. Molemmilta pääset eri kirjastojen lasten- ja nuorten sivuille, joilla on myös lukuvinkkejä eri ikäisille ja eri tilanteisiin.
Olen HVSSY:N jäsen. Olen yrittänyt saada selville SPR:ltä milloi he pitivät Siltasaarenranta 16 B: ssä olevaa väestönsuojaa koulutustiloinaan? Vastausta en ole… 1248 Helsingin kaupunginarkistossa (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html) kerrottiin, että heidän tiedostoistaan vastaus kysymykseen varmaan löytyy, mutta se vaatii laajemman tiedonhaun jota varten täytyisi mennä sinne paikan päälle. Arkiston tutkija oli sitä mieltä, että kannattaa kuitenkin vielä kysyä suoraan SPR:sta koska heidän toimintakertomuksistaan tieto pitäisi löytyä. Myös kiinteistövirastosta (http://www.hel.fi/kv) tai pelastuslaitoksesta (http://www.hel2.fi/pel/) voisi saada lisätietoa aiheesta.
Haluaisimme esittää pääsymaksullisessa näyttelyssä Power Point -tyyppisen kuvaesityksen yhtenä elementtinä runon. Millainen tekijänoikeus koskee runon… 1248 Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi. Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998. Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt . Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
Onko jossain Espoon kirjastossa kattavasti nuotteja? Missä? Entä muissa ympäristökunnissa? Onko netissä joku hakusysteemi, josta voin jo kotona katsoa mitä… 1248 Espoon Sellon musiikkiosastolla on yht. noin 10.000 nuottia. Myös Tapiolan kirjastossa ja Kirjasto Omenassa on nuotteja, mutta niissä kirjastoissa kokoelma on pienempi. Pianonuotteja vasta-alkajille löytyy runsaasti, sen sijaan urkunuottikokoelma on vähäisempi. HelMet -verkkokirjastossa http://www.helmet.fi voi hakea nuotteja tekemällä sanahaun ja rajaamalla tuloksen nuotteihin.
Mikrojäljenneluettelo 1248 Hei! Täältäpä löytyvät Kuopion kaupunginkirjastoon hankitut mikrokortti- ja mikrofilmiluettelot: http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/050407095326310/$File/sukutu… Nettiosoite löytyy myös kirjastomme kotisivun kautta, kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista ja sieltä kohta Sukututkimus. Mikrofilmejä voi lukea pääkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Mikrofilmien lukulaite on hyvä varata etukäteen, ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/110806120441050?OpenDocument