Anna-kirjoista on tehty useita tv-sarjoja ja pari elokuvaa. TV-sarjoja en löytänyt kirjastoista, mutta niitä kyllä kannattaisi tiedustella YLE:n tallennemyynnistä, sillä Annasta kertova tv-sarja on pyörinyt myös Suomen televisiossa lähiaikoina. Myynnissä se ei tällä haavaa näytä olevan. Ohessa linkki http://www.yle.fi/tallennemyynti/.
Annan myöhäisemmistä vaiheista kertova elokuva "Tuulentuvan Anna" sen sijaan on lainattavissa mm. Helsingin kaupunginkirjastosta. Kaukolainan voit tehdä lähimmästä kirjastosta.
Runotytöstäkin on tehty tv-sarja. Sarjan nimi on "Emily of New Moon" ja se on valmistunut vuonna 1998. Kirjastoista sitä en löytänyt.
Lucy M. Montgomery on ollut mukana kuuluisia kanadalaisia käsittelevässä tv-sarjassa, mutta sitä ei...
Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa, viimeisin, viides osa on Luolien suojatit. Valitettavasti seuraavan osan ilmestymisestä ei ole tietoa. Asiaa on tiedusteltu aiemminkin etätietopalvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7536… .
Lisää linkkejä aihetta koskeville sivulle on Wikipediassahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
M-kirjailmella en ole löytänyt vene-sanaa.
http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_content&task=view&id=1…
mm. yllä olevalta tervprojektin sivulta löytyy veneelle nimi "Paltamo"
Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta. Alkuaikoina veneet olivat 7-9 m pitkiä, joihin mahtui kymmenkunta tynnyriä. Myöhemmin vene kasvoi lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja n. 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastinsa Ouluun. Veneen keulanousu (haonnousema 1:5) teki veneestä pintaan pyrkivän ja mahdollisti raskaankin...
Kurahousut ovat vedenpitävästä materiaalista valmistetut housut, joita käyttävät erityisesti alle kouluikäiset lapset suojavaatteena ulkoillessaan märällä tai kuraisella säällä. Kurahousujen varsinaisesta keksijästä ei tunnu löytyvän tietoa : vaate on ollut käytössä erityisesti Pohjoismaissa varmaankin ilmastollisista syistä johtuen. Wikipediasta löytyy suppea, mutta informatiivinen artikkeli kyseisestä suojavaatteesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurahousut
Taiteen Keskustoimikunnan alainen kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjille. Lisätietoa osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Hei!
En löydä antamillasi tiedoilla mistään Suomen kirjastosta kyseistä kirjalaatikkoa tai sen sisältöä. Voit kysyä lisätietoja vielä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista Tampereelta. Sinne voi lähettää sähköpostia osoitteella: sni@sci.fi. Instituutilla on myös kotisivut
osoitteessa: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kirjalaatikon tietoja ei ollut Instituutin Onnet-tietokannassa, mutta läheskään kaikki SNI:n kirjat eivät vielä ole tietokannassa.
Mitä tarkoitat kysymyksellä "minkäkokoisia yksiköitä peruskoulut ovat?". Tarkoitatko ryhmäkokoja? Tilastokeskus tekee vuosittain tilastoa esi- ja peruskouluopetuksesta. Tämän tilaston kotisivu löytyy verkko-osoitteesta => http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html.
Tilastoon liittyvä taulukko-osio löytyy osoitteesta =>http://tilastokeskus.fi/til/pop/tau.html.
Opetusministeriö ja Tilastokeskus tekivät peruskoulujen ryhmäkoosta selvityksen vuonna 2008. Se löytyy osoitteesta => http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi
Koko oppilaitoksen oppilasmääristä on tietoa Tilastokeskuksen verkkotilaston "Esi- ja peruskouluopetus" =>
http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html
Taulukot -osiossa => http://...
Tuija Lehtiselle voi lähettää fanipostia. Hänen sähköpostiosoitteensa löytyy ainakin kahdelta webbisivulta:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli - Tuija Lehtinen
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
Pakkala-kirjailijatietokanta - Tuija Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
Voit uusia lainasi HelMet-verkkokirjastossa kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia, eikä kortillesi ole kertynyt maksuja yli 9,90 €. Tämä koskee siis myös AV-aineistoa eli DVD-, blu-ray- ja CD-levyjä.
http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx
Hei,
Kouvolan pääkirjaston palautusluukku löytyy kirjaston takaovesta. Siis sieltä Alkon ja entisen Anttilan puolelta taloa. Totta kai myös muihin Kyyti-kirjastoihin voi palautusluukun kautta palauttaa Kouvolan pääkirjastosta lainattua aineistoa.
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?...
FAO:n koko maailman ravintotilannetta käsittelevän kansainvälisen konferenssin raportti
Final report of the Conference / International Conference on Nutrition, Rome, December 1992
on Terveystieteiden keskuskirjastossa, http://www.terkko.helsinki.fi/ . Saman konferenssin raportti on myös netissä osoitteessa http://www.fao.org/docrep/U5900t/u5900t01.htm . FAO:n netissä olevia raportteja voi hakea osoitteesta http://www.fao.org/docrep/ . Viikin tiedekirjastossa, http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ , on FAO:n julkaisu World food survey, osa 6, 1996.
FAO: yllämainitulta sivulta voi hakea esim. vapaatekstihakuna seuravilla sanoilla: world food survey.
Näin haettuna tuli tulokseksi mm. The state of food and agriculture 2000 . Tietueessa...
Koulukiusaamista käsitteleviä kirjoja Turun kaupunginkirjastossa on mm. luokassa 38.5.
Esim. Salmivalli, Christina: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä tai Riihelä, Monika: Koulukiusaaminen
ovat tällä hetkellä paikalla.
Asiasanalla "koulukiusaaminen" löytyy 27 viitettä.
Kaivatut vihreäkantiset Laatokan Karjalaan sijoittuvat lastenkirjat lienevät Vuokko Niskasen 70- ja 80-lukujen taitteessa ilmestynyttä Hiekkalan lapset -sarjaa. Siihen kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa: Hiekkalan lapset (1978), Hiekkalan lapset matkustavat (1978), Arvo ja Inkeri (1978), Olavi oppii lukemaan (1979), Hyvästi Hiekkala (1979), Älä pelkää, Inkeri (1983), Hiekkalan lapset evakossa (1984) ja Hiekkalan lasten ilonpäivät (1985). Ainakin Hyvästi Hiekkalaan sisältyy kartta. Vuonna 1999 Hiekkalan lasten tarinat julkaistiin kahtena yhteisniteenä Hiekkalan lapset ja Hiekkalan lapset uuteen kotiin, joista ensiksi mainittu sisältää sarjan viisi ensimmäistä ja jälkimmäinen kolme viimeistä osaa. Kirjoja on edelleen kirjastoista...
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
