Hankintatoive kannattaa laittaa suoraan Mikkelin kaupunginkirjastolle. Ehdotuksen voi lähettää alla olevan sivun kautta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/01_lainat_varaukset/hankint…
Kirjastolla käsitteenä tarkoitetaan
1. kirjojen, käsikirjoitusten, karttojen, äänitteiden, kausijulkaisujen tai muiden sellaisten dokumenttien järjestettyä kokoelmaa,
2. paikkaa, jossa sellaista kokoelmaa säilytetään tai
3. järjestöä, joka ylläpitää kokoelmaa ja tarjoaa siihen perustuvia palveluita kuten luetteloita, tietopalvelua tai vastaavia.
Yleinen kirjasto on kunnan- tai kaupunginkirjasto. Se on kaikille avoin kirjasto, jonka kokoelmat on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Yleisissä kirjastoissa on pääkirjastoja, sivukirjastoja, laitoskirjastoja, kirjastoautoja, kirjastoveneitä sekä muita palvelupaikkoja. Kirjastolain (4.12.1998/904) mukaan jokaisen kunnan tehtävänä on järjestää kirjastopalvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai...
Integroidussa kaihtimessa säleiden kääntö ja kaihtimen nosto ja lasku tapahtuvat ikkunanpuitteeseen asennetusta säätönupista. Näkyviin ei siis jää lainkaan perinteisen kaihtimen vetonaruja.
Internetistä löytyy kuvia eri valmistajien sivuilta esim. laittamalla Googleen hakusanoiksi "integroitu kaihdin".
Laina-aikaa voi jatkaa, ellei aineistoon ole varauksia. Lainat voidaan uusia korkeintaan 8 kertaa.
Lainan uusiminen onnistuu puhelimitse, käymällä kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa www.satakirjastot.fi. Vasemmalla olevasta palkista pääsee omiin tietoihin. Internetin kautta uusimiseen tarvitaan tunnusluku, jonka saa kirjastosta.
Stalinista on saatavissa valtavasti tietoa eri kielillä ja eri lähteistä. Netistä löydät tietoa varmaankin jokaisen hakuportaalin ja hakemiston avulla tai tekemällä haun oman kuntasi kirjaston kokoelmatietokantaan, esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussaan, http://www.libplussa.fi/.
Hyvä ja tuore painettu tiedonlähde on Edvard Radzinskin kirjoittemana elämäkerta Stalin. WSOY, 1996. Tai sitten Isaac Deutscher: Stalin - poliittinen elämäkerta. WSOY, 1989.
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Televisiota käsitteleviä kirjoja on runsaasti; tv-toimittajan työtä käsitteleviä ei ihan niin runsaasti. Helsingin kaupunginkirjastossa (internet-osoite http://www.lib.hel.fi) on mm. seuraavat kirjat (kustantajat sulkeissa): Esko Salminen: Oivaltava toimittaja (Ajatus 1998); Jorma Miettinen: Toimitustyö (Yliopistopaino 1988); Radion ja television ohjelmatyön perusteet (Weilin+Göös 1986); Saanko haastattelun (Radio- ja televisioinstituutti 1994); Freelancerin opas (Suomen journalistiliitto 1995); Kuutti: Tutkiva journalismi (Atena 1995); Pietilä: Kertomuksia uutisista, uutisia kertomuksista (Tampereen yliopisto 1995); Isotalus: Toimittaja kuvaruudussa (Jyväskylän yliopisto 1996).
Kysymys varmasti tutkitaan ainakin suomen ja englannin kielten laitoksilla niin Helsingissä kuin myös maamme yliopistoissa. Kannattaisi varmasti otta kyseisiin laitoksiin yhteyttä.
Alla muuta viite lehtiartikkeleista, joista saattaa olla hyötyä.
Julkaisu: Aamulehti 1999-06-07.
Tekijä: Vasara Päivi
Nimeke: Suomen kieli muuttuu, mutta kestää
Julkaisu: Spektri 2000; 2; 24-25
Tekijä: Ylilehto Hannu
Nimeke: Uusmedian käsittelyssä kieli taipuu vaan ei taitu
Julkaisu: Etelä-Suomen sanomat 2000-07-05
Tekijä: Volanen Piia
Nimeke: Leikkiä kielen sävyillä ja merkeillä: nuorten sähköpostikieli on puhekieltä.
Olaus Magnus Gothus: Pohjoisten kansojen historia: Suomea koskevat kuvaukset löytyy Espoossa Leppävaaran, Kirjasto Omenan, Haukilahden ja Viherlaakson kirjastoissa.
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus löytyy Espoossa Kirjasto Omenan ja Kivenlahden kirjastoissa sekä Tapiolan kirjaston keskusvarastossa.
Tarkistakaa ajantasaiset saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä osoitteesta http://www.helmet.fi
Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 1 on satu Lumpeenkukka. Lumpeenkukka on hyvä ja nöyrä Ahdin tytär, joka on ihastunut nuoreen koivuun. Lumpeenkukka katkeaa ja tuhoutuu kilpakosijoiden nostattamassa myrskyssä. Venla Sainion kirjassa Kun isä Jumalakin innostui on myös Lumpeenkukka-niminen satu, jossa pilvi muuttuu lumpeeksi. Sellaista satua, jossa tyttö itseihailun vuoksi muuttuu lumpeeksi ei löytynyt.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat kirjat suomeksi Microsoft Outlook 2003:sta: Outlook 2003 / Pekka Malmirae. - Jyväskylä : Docendo, 2004 ja Tietokoneen käyttötaito : Office 2003 -ohjelmille / Arja Sipola. - Jyväskylä : Docendo, 2004. Jos Sinulla on kirjastokortissasi nelinumeroinen tunnusluku, voit tehdä varauksen osoitteessa: www.helmet.fi.
Kirjastot.fi-sivuston osasta Kirjastoala, Keskustelut löytyy kirjastoon ja kirjastotyöhön liittyviä keskustelufoorumeita sekä myös suljettuja keskustelulistoja. Suora osoite foorumeihin on tässä, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/ , sekä ohjeita täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/ . Suljetut listat täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/keskustelulistat/ . Sivulta löydät myös kuvauksen siitä, millaista keskustelua kussakin foorumissa käydään. Yleiskeskustelufoorumi on Kirjastokaapeli.
Voit etsiä Anni Polvaa koskevia tietoja esimerkiksi Kysy kirjastonhoitajalta Arkistosta.
Mm. seuraavissa kirjoissa on artikkeli Anni Polvasta:
"Sain roolin johon en mahdu" (kirjastossa luokka 86.2)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (luokka 86.11)
Kotimaisia naisviihteen taitajia (luokka 86.12)
Lisäksi Rauman kaupunginkirjastossa on kerätty lehtileikkeitä Anni Polvasta.
Internetistä löytyy Anni Polvaa koskevaa tietoa esim.
-Kariston sivuilta
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
-Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
-Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta (viikon kirjailija viikko 22/07)
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjailijat/
Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Tarkoitatko viikon laina-aikaa? DVD-elokuvilla on viikon laina-aika, koska kirjastojen elokuvakokoelmat ovat vielä kohtalaisen pieniä, ja niitä lainataan ja varataan paljon. Uusimpien ja suosituimpien jonot ovat pitkiä.
Helmet-kirjaston elokuvan ja muunkin aineiston lainan voi uusia kolmesti, jos siihen ei ole varauksia. Eli laina-aikaa ei voi jatkaa, jos DVD:hen on varauksia. Tämä siis siksi, etteivät varaajat joudu odottamaan vuoroaan kohtuuttoman pitkään.
Kahteen kysymykseen on jo vastattukin. Tässä aiemmat vastaukset:
"Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin...
Kesälaina-aikoja ei Helsingin kirjastoissa tosiaan enää ole. Eräpäivä määrittyy samalla tavoin kuin talvellakin. Saamasi eri laina-ajat johtuvat siitä, että joidenkin kirjastojen remonttien takia laina-ajat ovat näiden kirjastojen aineistolla tavallista pidempiä. Myös kesätauolla olevien kirjastoautojen kokoelmilla on normaalia pidemmät laina-ajat.
Kannelmäen kirjasto avattiin vastikään remontin jälkeen. Käpylän kirjasto suljetaan vuodeksi 1.7. alkaen, ja Oulunkylän kirjaston remontti sulkee noin neljäksi kuukaudeksi 19.7. alkaen. Kirjastoautot eivät kierrä juhannuksesta elokuun alkuun. Kaikki nämä vaikuttavat laina-aikoihin. Myös näistä kirjastoista varauksina tullut aineisto on saanut siis ”epänormaalin” laina-ajan. Samat syyt voivat...
