Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä.
Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
Näyttää tosiaan olevan niin, että tästä Järnefeltin Onnellisista löytyy Helmet-kirjastoista vain kuoropartituureja. Monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/ )mukaan maakuntakirjastoistakaan ei löydy kuin kuoronuotinnoksia. Ehdottaisin, että otat yhteyttä Sibelius-akatemian kirjastoon, http://lib.siba.fi/fin/ . Heidän aineistotietokantansa on Internetissäkin, mutta tällä hetkellä poissa käytöstä (http://finna.fi ).
Yksi hyvä lähdeteos, josta löydät tietoa nimen alkuperästä, on Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja". Myös Pirjo-Riitta Syrjäsen toimittamassa "Kutsu vaikka kukkaseksi: nimitiedon vuosikirjassa" on kerrottu lyhyesti nimien alkuperästä.
Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas.
Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. -
1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
1992 - 2000.
Häkkinen, Kaisa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Rakkauden jälkeen löytyy monesta eri nuottikokoelmasta:
• Suomipopin helmiä, 2003
• Uusi kultainen laulukirja, 2000
• Suomalaisen laulukirja, 1997
• Kauneimmat rakkauslaulut, 1993 (3.p. 2004)
• Hyvin menee kuitenkin,1990
• Suuri toivelaukirja 9 , 1991
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti Albert Edelfeltin taiteesta kertovia kirjoja, joista ehkä merkittävin on Bertil Hintzen kirjoittama "Albert Edelfelt"-elämäkerta. Kirjan liitteenä on Edelfeltin taiteesta kertova teosluettelo, joka käsittää kaikkiaan 1104 taideteosta. Silmäilin teoslutteloa, mutta en löytänyt mitään viitteitä Kumpulan kartanosta. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja säilyttää kokoelmia, jotka kertovat Helsingistä ja helsinkiläisistä ennen ja nyt. Yhteystiedot löytyvät seuraavilta sivuilta: http://www.hel2.fi/kaumuseo
Kysymykseen eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä on vastattu jo aiemmin Etätietopalvelusta. Vastaus löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48a2… .
Arkistoon pääse os. http://www.kirjastot.fi . Kohdasta kysy kirjastonhoitajalta /Vastausten arkisto avautuu arkiston hakuruutu. Siihen kirjoitetaan hakusanoiksi: ruokaohjeet ja uusimaa. Näin saat esiin aiemman kysymyksen, joka toimii linkkinä vastaukseen.
Vastauksessa annettuun kirjallisuusluetteloon lisäisin yhden teoksen: Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984. Siitäkin löytyy tietoa Uudenmaan ruokaperinteestä sekä ruokaohjeita.
Kirjan kustantaneen WSOY:n sivuilta löytyy esittely:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?main=5&viewId=8&isbn=951-0-23386-2&sub=4&s…
Kirjaesitelmää varten kirja kuitenkin kannattaa lukea itse.
Vastaus löytyy vastausarkistostamme http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoittakaa kohtaan 'etsi arkistosta' etsimänne nimi ja klikatkaa 'hae'. Susan on lyhennelmä Susannasta. Maria ja Annaa pitää etsiä erikseen. Annikki on hellittelynimi Annasta.
Listaa pohjoismaisista kirjailijoista ja heidän pääteoksistaan, jota pyysit on vaikea antaa Kysy kirjastonhoitajalta -listan kautta. Tulevat oppilaasi ovat nuoria, mutta et kysymyksessäsi kertonut pitäisikö listassa olla nuortenkirjoja. Seuraavia vaihtoehtoja voisi kokeilla listan aikaan saamiseksi. Mene lähimpään kirjastoosi ja esitä tuo kysymys henkilökunnalle. Mieti kuitenkin ennen sitä: pitääkö kirjat olla suomeksi vai alkukielellä, haluatko listalle myös nuortenkirjoja jne. Ja tietenkin tuon tehtävän voi rakentaa opiskelijoille niin, että he itse etsivät pohjoismaisen kirjan, jonka haluavat lukea.
Apuna voi käyttää myös Pohjola-Nordenia ja perustietosanakirjaa. Wikipediasta ei löydy.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Jos kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön langattomia WLAN internet-yhteyksiä, he voivat sen avulla luoda yhteyden internetiin omalta tietokoneeltaan kirjastossa. Tämä on mahdollista kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tietokoneeseen tulee olla asennettuna langaton verkkokortti. Käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Verkkoon mahtuu kyllä mukaan. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/wlan/
Tarkempia ohjeita yhteyden käytöstä löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/bfe28c67-91f9-49f9-b5df-aecdcf3c3258.aspx
Valitettavasti et voi suoraan päivittää omia tietojasi verkkokirjastoon. Voit lähettää uuden sähköpostiosoitteesi lomakkeella kirjaston kotisivuilla osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ (Asiakkaan opas->lomakkeet->osoitteenmuutos) tai ilmoittaa sen sähköpostitse kirjaston neuvontaan osoitteella neuvonta@hameenlinna.fi tai puhelimitse 03-621 2598.
Etsimäsi teos saattaisi olla Kirsti Tarjaksen omaelämäkerrallinen teos "Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä". Löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Kirjailija kertoo syntymäkaupungistaan Bakusta, jossa hänen isänsä Aaro Härkönen työskenteli Nobelin öljyfirmassa rakennusosaston päällikkönä. Kirjassa kerrotaan myös Bakun jälkeisestä ajasta Muolaassa ja Kotkassa. Lopuksi kirjailija tekee vielä 70-vuotiaana matkan Bakuun.
Tässä siis vielä teoksen tiedot:
Tarjas, Kirsti: Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä : löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kirjayhtymä, 1996
Suomenkielisistä matkaoppaista ainakin Näe ja koe -sarjan Espanja (Tammi, 2009) käsittelee mainitsemiasi alueita. Englanninkielisistä löytyy Lonely planet -sarjan Spain (2009) sekä Back roads Spain (Dorling Kindersley, 2010), joka käsittelee nimenomaan automatkailua Espanjassa.
Espanjan historiasta kertovat esim. Juan Lalagunan Matkaopas historiaan : Espanja (UniPress, 2010), Antony Beevorin Taistelu Espanjasta : Espanjan sisällissota 1936-1939 (WSOY, 2006) ja Jorma Multasen Suomalaisena Espanjan sisällissodassa (K&T Design, 2010). Kirjeenvaihtajana Espanjassa vuosina 1988-1991 toiminut Markku Saksa on kirjoittanut Espanjan arkipäivästä ja oloista kirjan Don Quijoten maassa : reportaasi Espanjasta (WSOY 1992).
Kaunokirjallisuuden...
