Lukuinnostuksen herättäjää voi olla vaikea ennustaa. Tässä sinulle kuitenkin lista, jossa on monenlaista luettavaa, joiden joukosta toivottavasti löydät veljellesi sopivan. Osa kirjoista on nuorten, osa aikuisten kirjoja. Hal Duncanin Vellumia en tunne, mutta hyvä kirja on hyvä, vaikka siinä olevia viittaukset eivät lukijalle aukenisikaan. Hauskaa joulua teille molemmille!
- Sieppari ruispellossa / J. D. Salinger
- Taru sormusten herrasta / J. R. R. Tolkien
- Kärpästen herra / William Golding
- Paahde / Louis Sachar
- Leijat Helsingin yllä / Kjell Westö
- Tuntematon sotilas / Väinö Linna
- Sinuhe egyptiläinen / Mika Waltari
- Lumi peittää jäljet / Mats Wahl
- Leijapoika / Khaled Hosseini
- Vadelmavenepakolainen / Miika Nousiainen
-...
Bandura eli kobza on ukrainalainen kansansoitin. 'Kobsarspieler' tarkoittaa banduransoittajaa. Nämä - monet heistä sokeita - olivat ukrainalaisia ammattimaisia kansanmuusikkoja, jotka säestivät banduralla kasakka-aiheisia eeppisiä balladeja.
Nikolai Gogolin esittäminen samassa kuvassa tämän perinneinstrumentin soittajan kanssa liittyy mitä ilmeisimmin kirjailijan taustaan: Gogol oli ukrainalainen, vaikka häntä yleensä pidetään venäläisenä, ja hänen kirjallinen tuotantonsa perustuu paljolti ukrainalaiseen kansanperinteeseen, mentaliteettiin, huumoriin ja kansankuvaukseen.
Bandurasta löytyy useitakin mainintoja Gogolin ukrainalaistarinoiden kokoelmasta Dikankan iltoja, joten aivan tuulesta temmattu ei soittimen ja kirjailijan yhteys ole....
Maukola on samaa alkuperää kuin Maukonen, joka on yleisempi nimi näistä kahdesta. Maukoset tulevat Keski-Suomesta ja Pohjois-Savon länsiosista. Maukoloita löytyy Asikkalasta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Mikkosen ja Paikkalan sukunimikirjassa mainitaan, että Janakkalassa on kirjattu Maukolan talo 1539. Molempiin nimiin (Maukola ja Maukonen) sisältyva Mauko viittaisi siihen, että ne ovat kehittyneet etunimestä Magnus ja ehkä myös Markuksesta.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Tämä Mika Toivasen sävellys on levytetty alunperin Sillanpään albumille "Onnenetsijä" (1999), mutta se löytyy myös kokoelmilta "Kaikkien aikojen parhaat" (2013) ja "Parhaat" (2005).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymyksessä lienee Lecin teos "Vastakarvaan". Jos se on poistettu käyttämästäsi kirjastosta, on syynä kuluminen, onhan se ollut jo 30 vuotta käytössä. Poistettu tai siirretty keskusvarastoon.
HelMet-kirjastolla on Stanislaw Jerzy Lecin kirjoja kahdella kielellä kuusi nimikettä, yhteensä 41 nidettä. Myös muuta totalitarismia yleisesti tai Neuvostoliittoa erityisesti kritisoivaa kirjallisuutta on tarjolla. Oletko lukenut Slawomir Mrozekia?
Berliinin ilmasiltaa ja saartoa käsittelee vuonna 2005 ilmestynyt saksalainen elokuva "Taistelu Berliinistä - kylmän sodan ensi päivät". Romaaneista Leon Urisin "Harmagedon - romaani" (1963) kuvaa elämää saarretussa Berliinissä, ja ilmasilta on kirjan tapahtumien keskiössä. Lisäksi ilmasilta on tärkeässä roolissa Hammond Innesin ilmailuseikkailussa "Kummituslentokone" (1951).
Tietokirjoista aihetta käsitellään melko kattavasti ainakin Alexandra Richien teoksessa "Faust's Metropolis - A History of Berlin" (1998, s. 663-673).
Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy tietokirjaa, joka keskittyisi ainoastaan ilmasiltaan tai Berliinin saartoon, mutta aiheesta on kirjoitettu useita kattavia teoksia englanniksi (esim. Roger G. Miller: "To Save a...
Sellon kirjastossa Espoossa on mahdollisuus kaitafilmien digitointiin. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel… löytyvät tarkemmat tiedot ja yhteystiedot ajan varaamiseksi.
Runoja ystävyydestä olikin yllättävän vaikea löytää. Aiheesta ei ole koottu omaa kokoelmaa, kuten on esim. runoja rakkaudesta, surusta jne. Runoilijoita, jotka ovat ystävyydestä kirjoittaneet ovat esim. Tommy Tabermann, Anna-Mari Kaskinen, Maaria Leinonen ja Pia Perkiö. Kolmiosaisessa Tämän runon haluaisin kuulla kirjasarjasta, joka on tehty saman ninimisen radio-ohjelman mukaan, löytyy varmaan hyviä ystävärunoja. Selatessa vastaan tuli esim. Lauri Viidan runo Muistot, Otto Mannisen runo Iltalaulu ja Arvo Turtiaisen Minulla on ystävä.
Runoista löytyy sivusto Linkki maailman runouteen. Sitä voisi käyttää myös apuna etsinnässä.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Mene sivulle www.helmet.fi ja klikkaa oranssissa palkissa (sivustonyläosassa) olevaa kohtaa HAE AINEISTOA (edessä suurennuslasin kuva). Kirjoita haluamasi kirjan nimi, klikkaa hakutuloksesta kirjan nimeä ja saat sijaintitiedot. Jos kirjaa on juuri nyt saatavilla, voit laittaa ruksin kohtaan Näytä saatavilla olevat. Jos on joka paíkassa lainassa, voit laittaa maksuttoman varauksen.
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Oulun kaupunginkirjaston neuvokkaat musiikkirjastolaiset ehdottavat avuksesi seuraavia teoksia:
Otavan iso musiikkitietosanakirja: osa 5 s. 512-513 /
Kontunen, Jorma: Soitinopas: s. 110-112 /
Shepelern, Gerhard: Orkesterin soittimet: s. 92-93 /
Geib, F: Method for tuba; engl. soitonopas, jonka esipuheessa on tuuban historiaa.
Erittäin hyvä aloituspaikka mitä tahansa maaesitelmää ajatellen on Helsingin kaupunginkirjaston MCL eli monikulttuurinen kirjasto osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/index-fin.html Maailma infon sivuilta löytyy monipuolista tietoa eri maista, mm. yleistietoa, taidetta, kulttuuria sekä uutisia, mediaa ja artikkeleita. Sinun kannattaa ottaa myös yhteyttä Suomi-Itävalta yhdistykseen osoitteessa
Vuorimieh. puistotie 4 D, puh. (09) 666892.
Kirjallisuutta (kaikki nämä kirjat löytyvät Plussa-tietokannasta):
Allen (toim.). 2000. Austria & Switzerland 2000. ISBN 0-333-77983-5.
Sadie (toim.) 2000. Mozart and his operas. ISBN 0-333-79019-7.
Rice, Christopher. 2000. Essential Austria. ISBN 0-7495-2295-x.
Baedeker's Austria. 2000. ISBN 0-7495-...
Kirjastoilla on eritasoisia varastointivelvotteita. Vaikka jotain lehteä olisikin jossain kirjastossa sidottuina vuosikertoina ei niitä siellä välttämättä säilytetä loputtomiin. Mutta sitten on erikseen kirjastot joiden tehtävänä ja velvotteena on myös varastointi.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston varastossa Rakennustaito löytyy vuodesta 1906 alkaen. Samoin Kuopion varastokirjastossa on jo kyseisen lehden vuosikerrat. Sen sijaan Helkan (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) mukaan näyttää siltä että Helsingin Yliopiston kirjastossa osa Rakennustaito-lehden vuosikerroista puuttuu. Kehotan ottamaan yhteyttä kirjaston tietopalveluun HYK-tietopalvelu@helsinki.fi, saatte tarkempia tietoja miten edetä asiassa.
Anni Polva syntyi Pietarissa 6.1.1915. Hänen kuvansa löytyy netistä, sivulta http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html. Lisäksi hänestä kerrotaan sivulla http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Anni Polva on itse kirjoittanut elämästään neljä kirjaa: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa ja Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani. Lisäksi kannattaa vilkaista teoksia Suomen kirjailijat 1945-1980 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Suomenkielistä tietoa Haydenistä ja hänen teoksistaan saat Internetistäkin, esim. Google-hakuohjelmalla http://www.google.fi/ (merkitse kohta "etsi luokan suomi sivuja", hakusana Hayden Torey). Esim. Sähkökissan arvostelu http://www.mielenterveys-taimi.fi/kipunoita/2000_02/21.htm .
Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja, joita voit käydä katsomassa kirjastossa (esim. Oulun kaupunginkirjastosta ne löytyvät käsikirjastosta).
Lehtiartikkeliviitteitä Aleksi lehtitietokannasta:
- Leppä, Asta: Lapsellinen amerikkalainen, Anna 1996:16
- Hurme, Hannu: Rakkauden voima - olemassa sittenkin, Kansan Uutiset 29.3.1996
- Janhonen, Ulla: Torey Hayden kirjoitti julmasta lapsesta, Helsingin sanomat 27.3.1996
- Kurkijärvi, Riitta: Kaikki ihmiset...
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä.
Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
