Suomen kirjastoista ja kirjastopalveluista Suomessa saa tietoa sivustosta http://www.kirjastot.fi . Sivuston kautta pääsee mistä tahansa käyttämään niitä kirjastopalveluita, jotka ovat Internetin välityksella käytettävissä. Merkittävä kirjastopalvelu, jota voi käyttää missä tahansa ovat verkossa julkaistut aineistoluettelot. Kirjastot.fi:n kanavalla Kirjastot löytyy pääsy Suomen kirjastojen aineistotietokantoihin, http://www.kirjastot.fi/kirjastot . Lisäksi toimii monihakupalvelu, jonka kautta voi hakea lähes kaikkien Suomen kirjastojen materiaalia, http://www.kirjastot.fi/monihaku .
Kirjastot.fi tuottaa tiedonhakupalveluita Makupalat http://www.makupalat.fi sekä verkkotietopalvelu, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Internetissä toimii Suomen Näytelmäkirjailijaliiton näytelmät.fi -palvelu, jonka haulla löytyy myös Topeliuksen näytelmiä, ei kuitenkaan kyseistä näytelmää. Näytelmäkirjailijaliiton kirjasto ei myöskään tunne näytelmäversiota Suvikylän Syynestä. Todennäköistä on, että satu on itse muokattu näytelmäksi, jolloin sitä kannattaa kysyä suoraan koululta. Myös Näytelmäkulmasta voitte vielä tiedustella asiaa (internet-osoite: http://www.dramacorner.fi/).
1990-luvulla lama vaikutti suuresti erityisesti kuntien kirjastojen toimintaan. Kirjastopalvelujen kysyntä kasvoi lama-aikana, mutta kunnat joutuivat silti vähentämään kirjastojen resursseja tinkimällä aineistohankinnoissa ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Kirjastolaitos säilyi tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkeatasoisena, mutta yksittäisten kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Vuonna 1999 voimaan astunut uusi kirjastolaki takaa edelleenkin maksuttomat kirjastopalvelut joka kuntaan.
Toinen merkittävä tekijä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut tietoyhteiskuntakehitys, jossa kirjastojen merkitys on ollut keskeinen. Kirjastot ovat siirtäneet tietokantojaan, aineistojaan ja palvelujaan verkkoon sekä tarjonneet asiakkailleen...
Verkkolehdissä aiheesta löytyy ainakin täältä:
http://www.tosimies-lehti.fi/juttu408_1.html
Tomi Laineesta ei löytynyt artikkeleita. Wikipediasta löytyi kuitenkin jonkin verran: http://fi.wikipedia.org/wiki/Autourheilu
Usein alan yhdistyksistä löytyy oman alansa artikkelikokoelmia. Lisätietoja artikkeleista voisikin saada Finnish Hot Rod Associationista seuraavan linkin kautta http://www.fhra.fi/
Yhteystiedot: FHRA ry, Tiilenvalajantie 6, 02330 Espoo. Avoinna arkisin klo 10 - 17. Puhelin: 09-2515 250. fax: 09-2515 2515. sähköposti: fhra@fhra.fi
Löysin sanalle "ihq" merkityksen, joka tarkoittaa ihanaa tai "ihkua" ja seuraavassa myös selitys tälle slangi-sanalla.
ihq/ihku - ihana, ainoastaan suomalaisessa slangissa. Tavataan usein pissisten ja teinixien puheessa ja kirjoituksissa. Mukana tavataan joskus myös liitteitä, jolloin "ihana" voidaan ilmaista esim. "ihqraxupoxu". Käytetään usein myös ironisesti.
Tietonepeleistä löytyy tietoja ja yhteyslinkkejä seuraavalta sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokonepeli
Peleistä keskustellaan mm. Pelikoneen sivuilla, josta voi varmasti kysellä pelien merkityksiä:
http://pelikone.fi/users.php
Toinen keskustelusivu:
http://www.pelikulma.net/keskustelu/konsolit-ja-pelit-t5614.html
Kirjailija Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961 Lundissa Ruotsissa ja elää edelleen. Lisää tietoa löydät Kirjasampo.fi:stä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Ikävä kyllä Pekka Lehdon elokuvaa "Kaivo" ei löydy lainattavaksi mistään. Se on kyllä ollut aikanaan myynnissä videomuodossa.
Suomen kansallisfilmografiassa (osa 11) on elokuvan kattava esittely sekä runsaasti viitteitä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin.
Hei!
Täältäpä löytyvät Kuopion kaupunginkirjastoon hankitut mikrokortti- ja mikrofilmiluettelot:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/050407095326310/$File/sukutu…
Nettiosoite löytyy myös kirjastomme kotisivun kautta, kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista ja sieltä kohta Sukututkimus.
Mikrofilmejä voi lukea pääkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Mikrofilmien lukulaite on hyvä varata etukäteen,
ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/110806120441050?OpenDocument
”Suomen kuvalehden” vuosikerta 1933 löytyy Pasilan kirjavarastosta, josta sen saa luettavaksi Pasilan kirjaston tiloissa. Artikkelin voi halutessaan kopioida tai skannata omaan käyttöön. Pasilan kirjaston lehtialueen kopiokoneella skannaaminen onnistuu varsin helposti ja nopeasti suoraan muistitikulle pdf-muodossa. Koska lehdet ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei valitettavasti voi saada tilattua toiseen kirjastoon.
Saat vuosikerran luettavaksesi pyytämällä sitä Pasilan kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Vuosikerta tulee varastosta muutamassa minuutissa kirjahissillä. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/ ja tarkempi saapumisohje osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/af9da34a-...
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan...
Esimerkiksi:
Omppukokoelman kuvakirjoja:
- Dunbar: Pingviini
- Kaunis Helmi
- Missä Totti on?
- Inkpen: Saparo on pulassa
- Király: Lunta sataa, Lupo!
- Mickwitz: Hei
- Kallioniemi: Bambi
Selkosatuja:
- Kolmiosainen Satuklassikot -sarja, jossa perinteisiä satuja.
- Simola: Miten joutsen sai mustat jalat?
Lapsille suunnatut esikoulusta kertovat kuvakirjat ovat suurelta osin tarinoita, joissa ensin jännittää ja pelottaa mennä esikouluun, mutta ensimmäisen päivän jälkeen siellä onkin kivaa.
Elisabeth Zöllerin kuvakirjassa Ninni uskaltaa (ilmestynyt v. 2011) Ninni aloittaa esikoulun ja häntä kiusataan. Tarinassa Ninni löytää rohkeutensa ja sanoo kiusaajille vastaan. Opettaja tulee apuun.
Anneli Kannon kirjassa Veera Virtanen ja esikoulu (v. 2013) Veeralle nauretaan – ja toisaalta Veeran on vaikea olla osa ryhmää, samanarvoinen muiden lasten kanssa.
Hän on tottunut kotona komentamaan pikkusisaria ja olemaan osaavin. Ystävystyminen vie sekä pilkkaamisen että Veeran oman pettymyksen pois.
Kiusaamisesta kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Sharon...
Kustaa Vilkunan kirjassa ”Etunimet” (Otava, 2005) samaistaan nimi ”Jasper”, johon myös ”Jasperi” liittyy, etunimiin ”Jesper” ja ”Kasper”. Jesperin ja Kasperin nimipäivä on ruotsinkielisen almanakan mukaan 20.10., joten silloin voisi hyvin Jasperi-niminenkin juhlia nimipäiväänsä. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jasperi-nimeä on annettu viime vuosikymmeninä lapsille.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimikirja” (WSOY, 1989), että Eevertti-nimisten nimipäivä on 9.9., jolloin sitä juhlivat myös Eevert ja Eevert.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortin saa odottaessa kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä.
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Teille lähin kirjasto on Töölön kirjasto Topeliuksenkatu 6:ssa.
Kielitoimiston ohjeen mukaan tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki alkoholijuomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 37.5 tilavuusprosenttia ovat vodkaa. Mutta miksi juuri tuo 0,7l pullo saisi eurokossu nimen, niin siihen ei löydy varmistusta.https://www.kossu.org/viina/Muita lempinimiä:juhlakossu 1.5 l (kossu 50 v)isokossu 1,0...
Etsin tietoa Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olevasta WorldCat- tietokannasta. Burma-Thaimaa-rautatien rakentamisesta on ilmestynyt paljon kirjallisuutta, sekä yleisiä teoksia aiheesta että sotavankeina olleitten muistelmia. Viitteissä ei ollut mitään japanilaisten aarteesta. Lisäksi tietokannasta löytyi 3 videota aiheesta. Valitettavasti näitä teoksia ei suomalaisista kirjastoista löydy. Ernest Gordonilta on suomennettu teos Kwai-joen ihme (Päivä, 1984), joka löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa sivulta http://www.libplussa.fi. Pierre Boullen kirja Kwai-joen silta löytyy myös useista kirjastoista. Suomalaisista kirjastoista löytyy lisäksi seuraavat teokset, joita voit pyytää kaukolainaksi:
Davies...
Valitettavasti Argentiinasta kertovia kirjoja löytyy hyvin vähän suomenkielisenä. Varsinaisia matkaoppaita ei löydy ollenkaan. Kokoelmistamme löytyy kyllä seuraava Argentiinaa yleisesti käsittelevä kirja: "Maailma tänään 5. Etelä-Amerikka". Sen lisäksi löytyy Eero Vartion matkakertomus nimeltään "Hilkan kanssa maailmalla", jossa käydään myös Argentiinasta. Bruce Chatwinin kirja "Patagonia, Patagonia" on myös matkakertomus ja luonteeltaan lähinnä kaunokirjallinen, mutta tutustumisen arvoinen. Olavi Lähteenmäen "Colonia Finlandesa" puolestaan kertoon suomalaisten siirtolaisten vaiheista Argentiinassa. Kannattaa myös lukea Olavi Paavolaisen kirja "Lähtö ja loitsu". Yllä olevien teosten saatavuuden saa selville nettiosoitteesta: http://www....
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy cdlevy Tube Tunes | Volume Two--The '70s & '80s,
joka levyn luettelotietojen mukaan sisältää amerikkalaisten televisio-ohjelmien musiikkia muun muassa
Lemmenlaivan tunnusmusiikin Love boat themen. Levyn voi tilata kaukolainaksi itselleen Lappeenrannan
maakuntakirjaston kautta. Levy löytyy ainakin Vantaan pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmasta.
