Tällaista on kysytty aiemminkin. Aiheesta on varmasti eri näkemyksiä ja yhden niistä löydät arkistostamme. Laitan sinulle linkin siihen ja suosittelen kirjan lukemista. Kirja varmasti herättää uusia kysymyksiä, joita muutkin ovat miettineet. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b5962df-e8c…
Helmet-kirjastoissa varaamiseen tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin. Tunnusluvun saa käymällä kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja henkilötodistus.
Jos tiedoissasi on jo tunnusluku, mutta olet unohtanut sen, voit saada uuden kirjastosta tai jos meillä on tiedoissamme sähköpostiosoitteesi, myös Helmetin kautta Palauta tunnusluku -linkin kautta.
Lisää tietoa ja tarkempia ohjeita löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla ja Helsingin yliopiston Helka-kirjastoilla on omat tietokantansa, joten niitä ei voi käyttää samoilla tunnuksilla ja salasanoilla.
Suomen eri kirjastojen yhteisestä tietokannasta olisi...
Ostetussa tuotteessa on siis 5000 IU retinyylipalmitaattia /tabletti.
Tästä määrästä molekyylipainojen perusteella laskettuna 55 % on retinolia eli 2750 IU.
1 IU retinolia vastaa 0,3 µg retinolia retinoliekvivalentteina (RE). 2550 IU on siis 0,3*2750 = 825 µ retinolia (RE).
Fineli-sivustolla:
Suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuiselle
3000 µg/vrk
* µg retinolia ja/tai retinylpalmitaattia. Ei koske karotenoideina saatavaa A-vitamiinia.
* Retinolin yli 3000 µg:n päiväsanti ravintovalmisteista on lisännyt sikiövaurioiden riskiä.
* Vaihdevuodet ohittaneiden naisten, joiden osteoporoosi- ja luunmurtumariski on lisääntynyt, on syytä rajoittaa saanti 1500 µg/vrk.
* Lukua voi käyttää suuntaa antavana arvioitaessa mahdollista...
Kirjastosta löytyy kirjallisuutta sukutukimuksen tekoon: sukututkimusoppaita ja sukukirjoja löytyy tietokirjaluokasta 99.3, Kymenlaakson paikallishistorian teoksia puolestaan luokasta 92.875. Samoin esim. lehdet Genos ja Sukuviesti löytyvät kirjastosta. Kirjaston kaukopalvelu palvelee sukututkijoita ja tilaamme esim. sukukirjoja tai mikrofilmeinä kirkonkirjoja muista kirjastoista ja arkistoista. Kotkan pääkirjaston lehtisalissa on mikrofilminlukulaite, jolla sukututkijat lukevat filmejä. Internetistäkin löytyy aineistoa. Kannattaa tarkistaa Finna-tietokannasta (https://www.finna.fi/), jos haluamansa kirkonkirjat ovat luettavissa verkosta. Suomen Sukututkimusseuran internet-sivut (http://www.genealogia.fi) kannattaa myös tutkia.
Siis...
Esimerkiksi suosittu teos Murphy, Joseph: Alitajuntasi voima kertoo, kuinka ihminen pystyy omalla ajattelullaan saavuttamaan unelmansa ja tavoitteensa. s Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilla on kuvaus edellämainitusta teoksesta http://esseepankki.proakatemia.fi/joseph-murphy-alitajuntasi-voima/ .
Toinen asiaan liittyvä "klassikko" jonka ensimmäinen painos ilmestyi jo 1937 on Hill, Napoleon: Ajattele oikein - Menesty, 3. p. 2007 . Tämän mukaan "Palava halu voi todellakin muuttua fyysiseksi vastineeksi".
Myös Malcolm Gladwellin teokset käsittelevät alitajunnan voimaa, mm. Välähdys : alitajuisen ajattelun voima.
Lisää teoksia voit katsoa asiasanalla piilotajunta esimerkiksi Outikirjastojen kokoelmista https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid...
Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä Turun kaupunginkirjastossa tai jossakin toisessa Vaski-kirjastossa. Kirjastossa voimme tarkistaa vanhan salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kiinan mytologiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy melko runsaasti, pääosin englanniksi. Esimerkiksi seuraavat: Birrell, Anne: Chinese mythology -- an introduction, 1999; Christie, Anthony: Chinese mythology, 1997; Bellingham, David: Myths and legends, 1996; Palmer, Martin: Essential Chinese mythology, 1997; Werner, E. T. C.: Myths legends of China, 1988 sekä Itämaiden mytologia / toimittanut Clio Whittaker, 1990.
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja...
Hämeenkatua Aleksanterin kirkolle ja Vanhalle hautausmaalle matkataan Betonimylläri-kokoelman runossa 'Mylly': "Oli täyttämä askeleen / päälaskimo Tampereen: / väli torin ja Tuulensuun / kiviseinän ja lehmuspuun - / joka jäljiltä tarhurin / oli järkytys kaupungin." -- "Pari mummoa pientä ja laahustavaa, / pari partaalla-vaeltajaa, / tuli vastaani mustine kirjoineen / käsikoukkua työntyen tungokseen. / Minä käännyin ja seurasin heitä. / Sitä kulkua Kuolema johti / Aleksanterin kirkkoa kohti."
Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/
Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä.
Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Pietarinkadun Oilersin perustivat kaveriporukassa Sleepy Sleepers -yhtye (myöh. Leningrad Cowboys) ja muutamat jääkiekkoilijat, mm. Christian Ruuttu Helsingissä v. 1991. Sen jälkeen on matkusteltu ympäriinsä ja järjestetty hupi-, näytös- ja hyväntekeväisyysotteluita. Christian Ruutun mukaan v. 1994 oli myös suunnitelmia ostaa ykkösdivisioonan joukkue ja pelata liigassa.
11.8.2001 Maarianhaminan ottelussa Independent Islandersia vastaan pelasivat ainakin maalivahti Jani Hurme, Christian Ruuttu, Olli Jokinen, niklas Hagman ja Ossi Väänänen sekä "Hanssonin veljekset" Jeff, Steve ja Micke. Leningrad Cowboysien rumpali Pimme Korhonen istui koko ottelun jäähyllä. Nämä tiedot löytyivät Åland -sanomalehden artikkelista 13.8.2001 (s.11-13) ja koko...
Laitoin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle toiveena, että joku muistaisi näytelmän.
Naantalin kirjastosta vihjattiin, että kysymyksessä saattaisi olla Tsingiz Aitmatovin Hyvästi, Gulsary. Kysymyksessä on kylläkin novelli ei näytelmä, mutta voihan olla että novellin pohjalta olisi myös näytelmä.
Novellissa Gulsary on vanha hevonen ja novellin lopussa hevonen kuolee.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Tekijänoikeudet koskevat myös internetissä olevaa aineistoa. Tekijänoikeuksista saa tarkempaa tietoa tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta www.kopiosto.fi
Sivuilla on mm. esite Digitaalitekniikka & tekijänoikeudet http://www.kopiosto.fi/easydata/customers/kopiosto/files/Esitteet/digie…
Myös Opetusministeriön internet-sivuille on koottu tietoa tekijänoikeuksista. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Tanskalaisen nettisanakirjan (Den Danske Netordbog) http://netdob.asb.dk/netdob/index.html mukaan sana "sallingbo" tarkoittaa "person fra Salling" eli henkilöä joka on kotoisin Salling-nimiseltä paikkakunnalta. "Sallingboens" tarkoittaa siis sanaa "sallingilaisen" samaan tyyliin kuin esim. sana "vaasalaisen". "Sallingbo" on myös tanskalainen sukunimi.
Runon on kirjoittanut Ho Tsi-Minh ja sen nimi on "Hieno sää". Runo on ilmestynyt kokoelmassa "Poliittisen vangin runot" (Tammi, 1969), jonka on suomentanut Pentti Saarikoski.
Pelkästään kepposia sisältävää kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Pirkko-Liisa Perttulan toimittamassa kirjassa Kelvoton koululainen vaihtaa vapaalle on kuitenkin lopussa luku "Riiviötemppuja", joka sisältää muutaman sivun verran kepposia. Aiheesta voi myös löytyä vinkkejä kaunokirjallisuudesta (esim. Vaahteramäen Eemeli, Pikku Nikke, Kapteeni Kalsari). Vähän vanhempaa keppostelua Helsingin seudulla kuvaa kirja Tervomaa, Raija : Stadin skloddit braijaa : leikkejä, kujeita ja koiruuksia.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot saa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Kyllä voi palauttaa! Nykyään voi lainata ja palauttaa mihin kirjastoon tahansa. Myös yli kuntarajojen Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Porin kaupunginkirjasto (tuskinpa moni muukaan kirjasto nykyään) ei tee poistettavista kirjoistaan listoja, joista asiakkaat voisivat varata haluamiaan kirjoja. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää seurata "Kirjakirpussa" myytäviä kirjoja. Olethan käynyt Porin antikvariaateissa, joita nykyisellän ei ole kuin pari olemassa. Kirpputorit ovat myös paikkoja, joista saattaa löytää etsimänsä. Onnea kirjan etsintämatkalle!
Kaija Hillebrandtin teos "Rakkain terveisin: elämää Hämeenlinnassa Niittykatu 1:n pihapiirissä 1882-1957" lienee hankittu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan suoraan tekijältä, enkä löytänyt sitä uusia, enkä vanhoja kirjoja myyvistä verkkokirjakapoista.
Teosta löytyy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmista (http://hameenlinna.kirjas.to), jos haluat hankkia teoksen itsellesi, kannattaa varmaan tiedustella teosta suoraan tekijältä.
Kyllä. Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin 128 kappaletta kesä-heinäkuusssa. Tarkkaile tilannetta HelMet-tietokannasta. Kun ensimmäisen niteen tiedot ovat sinne ilmestyneet, voit tehdä varauksen.
