Jo vuonna 1954 Helsingin kaupunginvaltuustoon jätettiin aloitteita "maanalaisen joukkoliikenteen toteuttamisesta". Niin sanottu metrotoimikunta aloitti toimintansa jo 50-luvulla, mutta virallinen Metrotoimikunnan mietintö julkistettiin vasta vuonna 1963 ja rakentamispäätös tehtiin 1968. Koeradan rakennustyöt (välillä Herttoniemi-Roihuvuori) aloitettiin 1969.
Anekdoottina mainittakoon, että 1971 kohua herätti metron tunnus - yleisön suosikki iloinen pieni myyrä syrjäytettiin, ja kansalaisadressi myyrän puolesta keräsi yli 5000 nimeä.
Metroliikenne alkoi Itäkeskuksen ja Hakaniemen välillä 1.6.1982, ja Hakaniemen ja Rautatientorin välinen osuus otettiin käyttöön 1.7.1982. Varsinaisesti liikenne aloitettiin 2.8.1982, ja tällöin oli käytössä...
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
FINLEX, Valtion säädöstietopankki, löytyy internetistä osoitteesta http://www.finlex.fi . Siirry eteenpäin kohdasta: Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuun: kirjastolaki, niin saat luettavaksesi kirjastolain. Lain 2§ rajaa kirjastopalvelujen tavoitteet seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen." Pykälä 3 määrittelee kunnan tehtävät näin: "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse...
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa...
Percy Bysshe Shelleyltä on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja (Shelleyn runoja, 1929). Siinä runoa ei ole. Runo ei myöskään ole antologioissa tai kokoelmissa, joissa on hänen yksittäisiä runojaan.
Eva Maria Korsisaaren väitöskirjassa Tule, rakkaani: naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006) käsitellään mm. tätä Shelleyn runoa. Teoksessa käsitellään pitkän runoelman joitakin suomennettuja säkeitä. Säkeiden suomentaja on Tuomas Nevanlinna. Väitöskirja on mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Runoelmasta käytetään sen alkuperäistä nimeä.
Tottahan toki voi. Lehtien lukulaitteita on Pasilan kirjaston lehtialueella useampia ja niille yleensä mahtuu jonottamatta.
Mutta jos haluat ottaa vielä kopioita mikrofilmiltä, niin lehtialueelta toivotaan, että välttäisit aamun (paria) ensimmäistä ja illan viimeistä aukiolotuntia.
Mikrofilmiltä kopioivia laitteita nimittäin löytyy vain yksi ainokainen, jolle voi joutua jonottamaan. Tavallisesti virkailija kopioi lehtiä asiakkaan puolesta ja varsinkin aamulla lehtialueella pitää melkoisen kiirettä. Kopioiden ottaminen yleensä myös vaatii aikaa. Jäljennöksiä ei kuitenkaan voi tilata etukäteen.
Jos haluat varmistaa, että juuri tarvitsemasi filmirulla on paikalla, eikä esimerkiksi kaukolainassa muualla Suomessa, voit ottaa yhteyttä suoraan...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti ole löytynyt muita teoksia, joissa esiintyisi joku tietty urkukappale, kuin juuri tuo mainittu Robert Åsbackan Orgelbyggare, suomenkieliseltä nimeltä Urkujenrakentaja. Kollega, joka on aiemmin työskennellyt musiikin parissa, tiesi että Antti Hyryn Finlandia-palkitussa romaanissa Uuni käsitellään myös urkujen rakentamista. Samainen kollega muisti myös, että Paavo Rintalalla on näytelmä nimeltä Kunnianosoitus Johann Sebastian Bachille. Eli näissä teoksissa jollain lailla sivutaan urkumusiikkia, mutta ei kuitenkaan mainita erillisiä urkuteoksia.
Kiitos palautteesta. Uuden PIKI-verkkokirjaston käyttöönottovaiheessa joillakin asiakkailla on ollut vaikeuksia kirjautua sisään ohjelmaan. Järjestelmäntoimittaja Axiell on korjannut vikaa tällä viikolla. On myös ilmennyt, että nolla-alkuiset tunnusluvut eivät ole toimineet.
Verkkokirjastosta voi tehdä hakuja kirjautumatta, mutta jos haluaa tehdä varauksia tai tarkastella omia lainojaan, vaaditaan kirjautuminen. Uuteen PIKIin ensimmäistä kertaa kirjautuessa on hyväksyttävä käyttöehdot ja tehtävä uusi käyttäjätunnus ja salasana. Sen jälkeen voi kirjautua joko tällä uudella tunnuksella ja sen salasanalla tai tuttuun tapaan kirjastokortilla ja sen tunnusluvulla. Jos ette edelleenkään pysty kirjautumaan järjestelmään, voitteko tulla...
V. A. Koskenniemen kirjallisen tuotannon luettelo (alkuperäisteokset ja suomennokset) löytyy seuraavista teoksista:
Ellilä, E. J., V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944 (WSOY, 1945) [eripainos Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjasta VIII]
Aaltonen, Hilkka, V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945 (Turun yliopiston kirjasto, 1975)
Molemmat bibliografiat etenevät kronologisesti vuosittain. Ellilä on erotellut kirja-arvostelut, teatteriarvostelut ja suomennokset omiksi osioiksiin kunkin vuoden kohdalle; Aaltosella ei vastaavaa jaottelua ole.
Kysymyksessä kuvailtu kirja lienee Eric Linklaterin Kuussa tuulee. Se on tarina kahdesta sisaruksesta, Dinahista ja Dorindasta sekä merkillisistä asioista, joita tytöille alkaa tapahtua heidän oltuaan tuhmia pahan tuulen puhallellessa kuussa.
Taikajuoman avulla tytöt muuttuvat kenguruiksi ja pääsevät eläintarhaan kokemaan jännittäviä seikkailuja brasilialaisen Kultapuuman, harmaakarhu Bendigon, Grönlannin Hopeahaukan ja muiden eläinten kanssa. Lopulta tytöt joutuvat lentoretkelle Bombardiaan, missä paha tyranni kreivi Hulagu pitää heidän isäänsä vankina. Kirjan alussa tyttöjen isä, majuri Palfrey on lähdössä vuodeksi kauas vieraille maille.
"Kuussa tuulee", sanoi majuri. "Se ei näytä minusta lainkaan hyvältä. Kun kuussa tuulee, täytyy...
Tällä hetkellä Turun kaupunginkirjastossa ei ole mahdollista maksaa maksuja verkkopankin kautta. Voit maksaa maksusi missä tahansa Vaski-kirjastossa. Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä voi maksaa myös pankkikortilla.
Kirjastosta löytyy kirja Runosta runoon; suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaa, toimittaneet Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen ( WSOY, 2004), mutta kirjaa ei valitettavasti ole kirjastossani. Kirjassa käsitellään useamman suomalaisen runoilijan runoja, yhtenä Pentti Saarikosken runo Metsät. Toivottavasti tästä löytyisi tietoa. Kirja on tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693256__Srunosta%20runoon…
Berliinin ilmasiltaa ja saartoa käsittelee vuonna 2005 ilmestynyt saksalainen elokuva "Taistelu Berliinistä - kylmän sodan ensi päivät". Romaaneista Leon Urisin "Harmagedon - romaani" (1963) kuvaa elämää saarretussa Berliinissä, ja ilmasilta on kirjan tapahtumien keskiössä. Lisäksi ilmasilta on tärkeässä roolissa Hammond Innesin ilmailuseikkailussa "Kummituslentokone" (1951).
Tietokirjoista aihetta käsitellään melko kattavasti ainakin Alexandra Richien teoksessa "Faust's Metropolis - A History of Berlin" (1998, s. 663-673).
Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy tietokirjaa, joka keskittyisi ainoastaan ilmasiltaan tai Berliinin saartoon, mutta aiheesta on kirjoitettu useita kattavia teoksia englanniksi (esim. Roger G. Miller: "To Save a...
Kysymästäsi aiheesta ei löydy vielä kovin paljoa tutkimustietoa. Yksi keino voisi olla haastatella opettajia ja kirjastonhoitajia ja tehdä vähän pohjatutkimusta.
Kirjastot.fi -palvelun 'Sensuuri ja sananvapaus'-sivulle http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/sensuuri.htm on koottu tätä aihetta käsitteleviä linkkejä, joista valtaosa on englanninkielisiä. Sieltä löydät myös juuri opettajille ja kirjastonhoitajille suunnattua aineistoa aiheesta. Sivuilla on tietoa mm. esto-ohjelmien käytöstä.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi kuitenkin mielestäni ihan mielenkiintoisen ja sopivan tuntuisia artikkeleita aihettasi ajatellen. Aleksi on maksullinen tietokanta, mutta voit käyttää sitä Tampereen kaupunginkirjastossa ilmaiseksi joko cd-rom-...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy asiasanalla "taistolaisuus" neljä kaunokirjallista teosta luokasta 84.2.
Mäkelä, Hannu: Pelin henki: love/40 - erään ottelun tarina
Snellman, Anja: Paratiisin kartta
Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla
Honkasalo, Laura: Sinun lapsesi eivät ole sinun. Yhdistelmällä asiasanat "taistolaisuus" ja "porvari-" viitteitä ei löydy. Koska vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, saattaa viitteitä löytyä enemmänkin.
Roma-tietokanta sisältää viitteitä kaunokirjallisuudesta ennen vuotta 1996 ja ne on asiasanoitettu. Yhdistelmällä taistol* porvar* löytyivät mm. seuraavat kirjat:
Vartti, Riitta: Nuoruuden yliopistot
Rintala, Paavo: Porvari Punaisella torilla
Nevalainen, Ahti: Porvarin marssi...
Willem Claesz Heda (1594-1680) oli hollantilainen muotokuva- ja asetelmamaalari, joka erikoistui hedelmiä, kukkia, kaloja ja lihaa kuvaaviin asetelmiin.
Hänen eleetön väriasteikkonsa, voimakas siveltimenkäyttönsä sekä huolellinen toteutustapansa tekivät hänestä suuren taidemaalarin, jota varsinkin 1800-luku arvosti. Voit lukea lisää aiheesta seuraavilta internet -sivuilta http://www.nga.gov/cgi-bin/pbio?80 ; http://www.artcyclopedia.com/artists/heda_willem_claesz.html
Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä säädetään Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa 895/99. Asetus löytyy Finlex-palvelusta: http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19990895000
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. tällaisia teoksia hakusanalla rasite ja rasitteet. Linda on käytettävissä kirjastossa.
Wainio, Mikko. Kiinteistökirjaamisjärjestelmistä ja niiden kehityksestä Pohjoismaissa : kaksi näkökulmaa. Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997. Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja 53.
Asemakaava-alueen kiinteistötekniikka / SKTY:n kiinteistöinsinöörien kerho ; kirj.: Vuokko Eerolainen ... et al. Helsinki : Suomen kuntatekniikan yhdistys, 2002. Julkaisu / Suomen kuntatekniikan yhdistys n:o 17....
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www.helmet.fi).
