Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Tällaiseen kysymykseen on aika vaikea vastata yleisessä kirjastossa. Tilanne on hieman sama kuin sinulla kirjakaupassa, viitteitä sanakirjoihin voi antaa, mutta ei voi tarkalleen tietää, mitä sanakirjoja oppilaitoksessasi tavataan käyttää. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oppiaineesi laitokselta. Seuraavilta sivuilta löydät Opinto-ohjauksesta huolehtivien tiedot, http://www.uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#opo , opetussihteerin tiedot löytyvät henkilökunnan sivulta:
http://www.uku.fi/tht/henkilokunta.shtml .
Sinun kannatta myös katsella kirjaston sanakirjoja ja tutkia, mitkä niistä vaikuttavat käyttökelpoisilta ja seurata mitä sanakirjoja käytetään paljon. Luultavasti sinun aineesi sanakirjat löytyvät Canthian kirjastosta. Se sijaitsee Kuopion...
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Kirjastoon ei osteta kirjoja yksityishenkilöiden omista kokoelmista. Otamme kyllä vastaan lahjoituksina hyväkuntoisia kirjoja, joista on tarvetta kirjastossa ja jotka sopivat kirjaston aineistonvalintaohjeisiin.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole värikopiokonetta asiakaskäyttöön. Pääkirjastossa (Vapaudenkatu 39-41) on kuitenkin mahdollista varata aika kuvankäsittelytietokoneelle (p. 014-266 4117), jonka yhteydessä on skanneri. Aineiston voi skannata ja sitten tulostaa väritulostimella. Jyväskylän keskustassa värikopioita voi ottaa mm. Jyväskylän yliopistopainossa (Cygnaeuksenkatu 3, p. 014-260 1141) ja Jyväskylän Kopioteamilla (Yrjönkatu 35, p. 014-217001).
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole käännetty. Aale Tynniltä ei ole ruotsinnettu yhtään kokonaista teosta, vaan ainoastaan yksittäisiä runoja. Jotakin jatkuvuudesta -runo on teoksessa Pidä rastaan laulusta kiinni (1969).
Palvelussa on aiemmin kysytty Aale Tynnin ruotsinnoksista, ja sitä kautta löytyvät teokset, joissa on hänen runojaan. Vastauksen jälkeen on ilmestynyt yksi teos lisää: Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson. Vastaus vuodelta 2007 löytyy täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a37e4d85-fda9-4eb…
Duodecimin terveyskirjastossa on tällainen toteamus: "Myös sokeat näkevät unia, vaikkakin heidän unissaan muut aistimukset ovat etusijalla (Hyyppä, Partinen 1985, 58; Ullman, Zimmerman 1982, 28).
Näkövammaisen ihmisen unien koostumus riippunee paljon siitä, onko näkökyky puuttunut aina vai onko se menetetty myöhemmin. Jälkimmäisissä tapauksissa tuskin on eroa näkevän ja näkövammaisen unissa.
Toisaalta myös näkevien unien kuvaileminen kysyjän tarkoittamalla tavalla on tietysti mahdotonta, koska ihmiset näkevät mitä erilaisimpia unia. Mutta jos kysyjä tarkoittaa eroa näkevien ja ei-näkevien välillä, uskoisin tuon terveyskirjaston toteamuksen olevan lähinnä todellisuutta. Unien syntymekanismia ei täysin tunneta tai ymmärretä, mutta mitä...
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista...
Helsingin kaupunginkirjaston lastenosastot ylläpitävät Plussanen-hakusivua, josta löytyy tietoa ennen kaikkea lasten ja nuorten aineistosta. (Plusselin ruotsiksi, Plussie englanniksi).
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/minajamuut.html löydät aineistoa mm. aiheista "ihminen" ja "mistä lapset tulee", jotka näyttävät molemmat liittyvän tutkielmasi aiheeseen.
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/swe-ihminen.html löydät vastaavaa aineistoa ruotsiksi. Hakutuloksesta näet paitsi teoksen tiedot myös sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla.
"Uutinen" on journalistisesti toimitettu ja muokattu viesti jostain tapahtumasta tai asiasta, kun taas "tiedote" on yleensä osa organisaation virallista viestintää. Sanaa "uutinen" käytetään myös arkikielessä tarkoittamaan ylipäänsä kuulijoille uutta tietoa. Uutisia tekevät toimittajat, tiedotteita laativat tiedottajat.
Heikki Poroila
Moottoripyörämallista Dnepr K-750M löytyy englanninkielistä ja osin myös suomenkielistä tietoa osoitteesta
http://www.k-750m.cityslide.com/contents/contents.cfm/296715 .
Englanninkielistä tietoa löytyy osoitteesta http://redmotors.w.interia.pl/index.html . Oheiset linkit löytyivät, kun käytin Evreka-hakupalvelua hakusanalla Dnepr K-750 M ja jatkoin hakua kohdasta: Tee sama haku maailmalta.
Jyväskylän kirjastossa on Etelä-Pohjanmaan historiasta saatavilla ainakin seuraavat teokset:
Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita sanoin kuvin, 1932, luokka 92.88
Reino Ala-Kulju, Teuvo Lagerstedt & Väinö Tuomaala(toim.): Etelä- Pohjanmaa 1970-luvulla, 1971, luokka 92.88
Etelä-Pohjanmaan historia/ julk. Etelä- Pohjanmaan maakuntaliitto,1988, osat 5&6, luokka 92.88.
Kojonen Eero: Alavuden historia 1, 1963, 92.88
Karttunen Mauno: Alavuden kirja, 1953, 42.8
Osa teoksista on varastossa, saat ne pyytämällä tietopalvelusta.
hei,
Tässä ainoa suomenkielinen teos joka löytyi sanoilla "norja" ja "herätysliikkeet" tai "lestadiolaisuus". Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi lisäksi useampikin norjankielinen teos.
Haetta, Lars; Usko ja elämä - Koutokeinon saamelaisten hengellisestä elämästä, Lars Levi Laestadiuksen heräyksestä ja lestadiolaisuuden alkuvaiheista ennen vuotta 1852. Girjegiisa, Utsjoki, 1993.
jotain mainintoja norjalaisista herätysliikkeistä saattaisi löytyä seuraavista teoksesta:
Halila, Aimo; Tanskan ja Norjan historia. Gaudeamus, [Helsinki], 1972.
Saressalo, Lassi; Kveenit - tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1996.
Lampinen, Tapio; Uskonto ja politiikka - neljä...
Suomi sijaitsee lähellä napa-aluetta, mistä johtuu, että veden korkeuden vaihtelu on täällä vähäistä. Suomessa vuorovesi-ilmiö - vuoksen ja luoteen vaihtelu - voidaan havaita selvästi vain Strömman kanavalla, joka erottaa Kemiön saaren mantereesta. Lisää tietoa vuorovesi-ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä löydät esimerkiksi sivulta
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/tahtiakatemia/maapallo/vuorove…
John Ronald Reuel Tolkien syntyi 3.1.1892 ja kuoli 2.9.1973. Lisää tietoa kirjailijasta saat mm. Suomen Tolkien-seuran kotisivuilta http://www.suomentolkienseura.fi/.
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Zbigniew Herbertiltä ei löydy tämännimistä näytelmää. Emigrantit-näytelmän on kirjoittanut toinen puolalainen, Slawomir Mrozek. Näytelmä kertoo kahdesta laittomasti USA:han tulleesta puolalaisesta. Lisää tietoja näistä kahdesta kirjailijasta löydät sivulta http://www.embassyofpoland.fi/finish/kir_zbigniew.htm .
Näytelmä löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää johonkin Vantaan kirjastoon siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainamaksu Vantaalla on 7,-. Sitä on kuitenkin saatavissa myös Teatterikorkeakoulun kirjastossa, Haapaniemenkatu 6 Helsinki, josta voit sen käydä lainaamassa.
Stendhalilta on suomennettu seuraavat teokset: Italialaisia kronikoita (Chroniques italiennes), joka sisältää kertomukset ”Vanina Vanini”, ”Pallianon herttuatar” ja ”Kuolinmessu”, Parman kartusiaaniluostari (La chartreuse de Parme), Punainen ja musta (Le rouge et le noir) ja Rakkaudesta (De l’amour).
Gustave Flaubertilta on suomennettu teokset: Bouvard ja Pécuchet (Bouvart et Pécuchet), Kolme kertomusta (Trois contes), johon sisältyvät kertomukset ”Herodias”, ”Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda” ja ”Yksinkertainen sydän”, Pyhän Antoniuksen kiusaus (La tentation de Saint Antoine), Rouva Bovary (Madame Bovary), Salambo (Salammbô), Sydämen oppivuodet (L’éducation sentimentale) ja
Valmiiden ajatusten sanakirja (Le dictionnaire des...
Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista.
Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
