Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on suuri joukko kirjoja nallekarhuista. Luonto ja harrasteet-aihealueella (2.krs) on muutamia kuten Grey, Margaret: "Teddy bears", Cockrill, Pauline: "Teddybjörnen" ja Nyström, Marjaana "Nallekarhu". Suurin osa löytyy kuitenkin Saagasta (1.krs). Siellä on esim. Gibbs, Brian: "Making and dressing traditional teddy bears", Laing, Jennifer: "The art of making teddy bears" ja Nel, Martini: "Cuddly teddies: 15 teddy bear patterns". Kirjoja löydät aineistorekisteristämme Aino osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit hakea asiasanoilla "leikkikalut", "nallet" ja "karhut". Jos haet nallen teko-ohjeita voit yhdistää esim. toiseen asiasanaan " "valmistus...
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arvoa kannattaa kysellä numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Listaus numismatiikkaan liittyvistä kysymyksistä on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Lisätietoja voi löytyä seuraavista:
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua:
http://www.chinese-tools.com/...rch.html http://www.mandarintools.com/...ame.html
http://www.omniglot.com/writi...nese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien...
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastokortin saa myös alle 15-vuotias, mutta silloin tarvitaan korttiin takaajaksi yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Takaaja vastaa kortilla lainatusta aineistosta. Helpointa kortti on tehdä alle 15-vuotiaalle, jos takaajaksi aikova on itse mukana, mutta kirjastosta voi pyytää myös kaavakkeen, jonka täyttämällä takaaja voi antaa luvan hankkia kirjastokortin. Mukaan kannattaa varata alle 15-vuotiaan Kela-kortti tai muu henkilöllisyystodistus.
15 vuotta täyttänyt ei sen sijaan tarvitse takaajaa vaan vastaa itse lainaamistaan kirjoista, levyistä ja muusta materiaalista. Kahden kuukauden päästä pystyt siis hankkimaan itse kirjastokortin, kunhan otat henkilöllisyystodistuksen mukaan kirjastoon. Kun täytät 15...
Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta löytyi yliopistojen uudistusta koskevia uudempia teoksia. Esimerkkejä:
- Yliopistouudistus Helsingin yliopistossa: taustat, tavoitteet ja toteutus /Ulla Mansikkamäki, 2010. Myös pdf-julkaisuna
- Yhteinen yliopisto /toimittaneet Mikko Jakonen ja Jouni Tiili, 2011
- Koulutus yhteiskunnan muutoksissa, 2011
- Akateeminen kysymys? : yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta /toimittanut Tuukka Tomperi, 2009
Tiedepolitiikka ja yliopistot:
- Hakala, Johanna: Academic cultures in the Finnish mass research university : change and continuity. Väitöskirja vuodelta 2009. Myös verkkojulkaisuna
- Internationalisation of Finnish scientific research / edited by Paavo-Petri Ahonen, 2009
Yliopistojen...
Hei!
Löysin asiaan saman vastauksen kahdesta eri kirjasta: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. O 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja. O 1988. Niiden mukaan Aalto on tyypillinen 1900-luvun alussa harkiten valittu sukunimi, sillä siis korvattiin esimerkiksi ruotsalainen sukunimi.
Ohessa muutama lastenkirja, jotka käsittelevät surua ja masennusta.
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea kuunvalossa, Helsinki : Tammi, cop. 2013.
Hippu, hilpeä hylje, Helsinki : Kuvajulkaisut, (1967).(Eläintarha-sarja ; 5.)
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-projekti, 2002.
Järvinen, Liisa Marjatta: Isän isot askeleet, [Helsinki] : Lasten oma kirjakerho, 1986.
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2006.
Kurenniemi, Marjatta : Kana, jonka nimi oli Elviira, 1964. (Varpusprinsessa : satuja.)
Mäkinen, Paula: Mikon äiti on masentunut, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2002.
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-...
Jag frågade saken efter Finska Litteratursällskapets (Suomen Kirjallisuuden Seura) bibliotek. Sagan var inte åtminstone i deras sagornas typ förteckning. Också Folkminnesarkivet (Kansanrunousarkisto) ansåg, att berättelsen verkar mer om svenska vits än en folksaga.
Trots allt verkar det så att åtminstone i nätets värld anser sagan som en finsk folksaga. Det finns ganska många svensk, engelsk och rysk webbsidor om den här "folksagan". Här finns några engelska:
http://www.cyberbohemia.com/Pages/historyofnordic.htm
http://www.youtube.com/watch?v=IQnFV_QQzfE
http://www.articlebiz.com/article/599654-1-saunas-as-sacred-spaces-a-li…
Lapuan kunnallislautakunnan pöytäkirjasta selviää, että Hotelli Tapiola on muutettu vuonna 1938 Hotelli Simsiöksi. Myös Lapuan sanomien numerossa 3.3.1938 mainitaan kyseisen hotellin myynti ja uusi nimi Hotelli Simsiö.
Kirjasta Monty Roberts Hevoskuiskaajan käsikirja voi lukea hevosen psykologiasta. S. 165 on kilpailuvietistä ja hevosen halusta voittaa. Hevonen oppii pitämään kilpailua hauskana ja on valmis laukkaamaan.
Lähde: Roberts, Monty: Hevoskuiskaajan käsikirja. Readme 2008.
Elokuvan rahoituksesta on runsaasti kirjallisuutta ja raportteja. Tässä muutama teos suomalaisen elokuvan rahoituksesta tältä vuosisadalta:
Kulttuurin julkinen rahoitus Suomessa : tilastot ja todellisuus : rahoitustilastojen käyttökelpoisuudesta ja 1990-luvun rahoitustilanteesta taide- ja kulttuurilaitosten kannalta = Public financing of the the arts and culture : statistics and reality in Finland
Ilkka Heiskanen
Helsinki : Taiteen keskustoimikunta, 2000. - 97 s.
Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta, ISSN 0788-0278 ; 25
TaiLa-projektin julkaisuja.
ISBN 952-5253-23-5
Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotantohankkeissa
Hanna Hemilä
Helsinki : AVEK , 2004. - 68 s.
Kirjastossa printti, ohessa myös...
Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://finna.fi
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY, 1899)
Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä Turun kaupunginkirjastossa tai jossakin toisessa Vaski-kirjastossa. Kirjastossa voimme tarkistaa vanhan salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Asiaa on kysytty pari vuotta sitten Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta ja vastaukseksi annettiin:
Vanhanmallisen pahvisen ajokortin taisi monikin aikoinaan laminoida parantaakseen sen kestävyyttä. Ilmeisesti laminoitu kortti on tavallisesti hyväksytty käytössä.
Kysyimme asiasta Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta ja saimme seuraavan vastauksen: "Asiaa tulee tiedustella poliisilta, jonka tieliikenteenvalvonta päättää viime kädessä minkälaisen ajokortin liikenteessä hyväksyy. Ajokortin muussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi henkilöllisyyden todistamisessa laminoinnilla tuskin on mitään vaikutusta, mutta tästäkin päättää aina kortin hyväksyvä taho erikseen."
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.laki24.fi/aihe/56777/...