Valtion säädöstietopankki on osoitteessa http://finlex.om.fi/ Se sisältää erikseen lait alkuperäisessä muodossaan ja myös ne lain pykälät, joita on myöhemmin muutettu. Valtion säädöstietopankki on ajantasainen lakitekstien lähde. Siitä saa kuitenkin lain voimassa olevan tekstin suoraan vain, jos lakiin ei ole tullut muutoksia.
Lainsäädännön etusivulla (http://finlex.edita.fi/stp.html) on lomake, johon voi kirjoittaa hakusanoja. Sanahaulla voi hakea Lakeja ja muita säädöksiä, joiden nimessä esiintyy haluttu sana/sanoja. Tällöin haku kohdistetaan viitetietokantaan. Etsittäessä Lakeja ja muita säädöksiä, joiden nimessä tai tekstissä esiintyy haluttu sana/sanoja haku kohdistetaan tekstitietokantaan.
Hakusanalla päivähoi* (* on katkaisumerkki...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyivät nämä teokset:
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä. 1995
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain. 1997
Suomen kulttuurirahaston apurahat 1998. 1997
Järjestöt ja EU-rahoitus. 1995
Ja tässä vielä muutamia nettiosoitteita:
Opetusministeriön tietosivu apurahoista:
http://www.minedu.fi/opm/avustukset/index.html
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu urheilujärjestöistä:
http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu7.htm#jarjestot
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu apurahoista:
http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Seuraavissa teoksissa on jonkin verran MTV:n historiaa:
YLEISRADION historia, osa 2, 1949-1996, 1996
RADIOAMATÖÖREISTÄ tajuntateollisuuteen, toim. Pirkko Tulppo, 1976
PESARI, Pentti: Näköradiosta digitelevisioon, 2000
JOUKKOVIESTINTÄ Suomessa, toim. Kaarle Nordenstreng, Osmo A. Wiio
Mainostelevision omassa julkaisusarjassa Mtv, julkaisuja (ilmestynyt vuosina 1971-1983) on esim. 20 vuotta tv-mainontaa ( 3/77).
Ohjelmatarjonnasta löytyy jotain seuraavista:
HELLMAN, Heikki, Sauri, Tuomo: Suomalainen Prime-Time : Tutkimus televison uudesta kilpailutilanteesta sekä Yleisradion ja MTV:n parhaan katseluajan ohjelmarakenteesta vuosina 1970-1986.
JOUKKOVIESTIMET 2000. Suomen virallinen tilasto, kulttuuri ja viestintä 2000:1
Oulun...
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtoselle, jonka erinomaisen ja mielenkiintoisen vastauksen lähetän tässä hänen luvallaan kokonaisuudessaan.
”Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatetaan vuonna 2004 hyväksyttyjä muistonimiperiaatteita, jotka linjaavat muistonimien eli jonkun henkilön, tapahtuman, yrityksen tms. nimen käyttämistä virallisen asemakaavanimistön aiheena. Näitä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan luomia periaatteita Kotimaisten kielten keskus suosittaa myös muille Suomen kunnille. Periaatteet ovat linjassa YK:n paikannimityöryhmän ja kielilautakunnan suositusten kanssa:
https://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita/muistonimet_ja_nimikkopaikat
https://...
Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia).
Pienimmät löydetyt aivojen kriteerit täyttävät aivot kuuluvat merissä elävälle kastemadon sukuiselle Platynereis dumeriliille. Eläimen kokoon suhteutettuna pienimmät aivot löytyvät kalojen maailmasta, lajilta, jonka tieteellinen nimi on Acanthonus armatus.
World's smallest animal with a brain has been revealed | Daily Mail Online
Acanthonus armatus, a deep-sea teleost fish with a minute brain and large ears | Proceedings of the Royal Society of London. Series B. Biological Sciences (royalsocietypublishing.org)
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa...
PVC eli polyvinyylikloridi on muovilaatu. Se on yksi maailman eniten käytetyistä polymeereistä. PVC on ominaisuuksiltaan monimuotoinen ja pitkäikäinen materiaali. Sitä hyödynnetään muun muassa rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketieteen välineissä, sähkö-ja elektroniikkateollisuudessa sekä pakkausteollisuudessa.
Latex/lateksi puolestaan on luonnonkumi, joka on vanhin kumityyppi. Se valmistetaan kumipuun maidosta ja sitä käytetään mm. autonrenkaissa, kondomeissa, käsineissä ja kuumailmapalloissa.
Lisätietoa PVC:stä: Trendikäs PVC -verkkojulkaisu https://www.plastics.fi/julkaisut/ (julkaisu löytyy sivulta PDF-versiona)
Lisätietoa luonnonkumista: https://www.tesa.com/fi-fi/wikitapia/voinko-sulkea-pakettini-...
Michael Coleman kirjoittaa edelleen. Hän on syntynyt Lontoossa 1946. Vaimon nimi on Theresa ja he avioituivat 1968. Lapsia heillä on neljä, nimeltään Jennifer, Stephen, Catherine, Matthew. Uskonnoltaan he ovat katolilaisia. Lisätietoja (tosin englanniksi)Colemanin elämästä ja kirjoista saat osoitteesta http://www.michael-coleman.com/.
Voit mennä Turun kaupunginkirjaston osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto/
ja siitä eteenpäin verkkokirjastoon.
Klikkaa vasemman reunan Haku-painiketta.
Valitse asiasanaksi Luokka, ja luokkatunnukseksi 82.2
(joka on suomenkielinen lyriikka), sekä valitse kieleksi ruotsi. Kun olet käynyt läpi hakutuloksia, voit suorittaa uuden haun: tällä kertaa luokkatunnus on 82.31 (ruotsinkielinen lyriikka), ja kieli on suomi.
Näillä kahdella haulla löydät esim. ajankohtaisen Johan Ludvig Runebergin teoksen Elgskyttarne : nio sånger = Hirvenhiihtäjät : yhdeksän laulua.
Olisiko kyseessä voinut olla Terhi Ontto-Panulan kirja Ruokaa maailmalta / Terhi Ontto-Panula, Raija Puska WSOY, 2005 (951-0-28720-2).
Myös seuraava kirja kertoo venäläisestä tapa- ja ruokakulttuurista, mutta tämä kirja ei ole kookas: Venäläinen tapakulttuuri : perinteitä ja nykypäivää Helsinki : Suomi-Venäjä-seura, Venäjä-info, (951-97832-3-7)
Runo löytyy Paavo Haavikon runokokoelmasta Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava 1966) sivulta 122.
Se löytyy myös kokoelmasta Paavo Haavikko: Kirjainmerkit mustat - runot 1949-1966 sivulta 402.
Kokkolan kirjastosta löytyy Sound Effects 1-10 cd:t, joissa on erilaisia äänitehosteita, esim. avaruuden, liikenteen, pelien, koneiden, meren, luonnon ja eläinten ääniä.
Lisäksi meillä on luonnonääniä ja linnunlaulua cd:llä, esim. äänitteet Tunnelmakuvia luonnosta (3 osaa), Luonto soi 1-3, Linnunlaulun Suomi ja Luonnon suvisinfonia.
Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Tällaiseen kysymykseen on aika vaikea vastata yleisessä kirjastossa. Tilanne on hieman sama kuin sinulla kirjakaupassa, viitteitä sanakirjoihin voi antaa, mutta ei voi tarkalleen tietää, mitä sanakirjoja oppilaitoksessasi tavataan käyttää. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oppiaineesi laitokselta. Seuraavilta sivuilta löydät Opinto-ohjauksesta huolehtivien tiedot, http://www.uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#opo , opetussihteerin tiedot löytyvät henkilökunnan sivulta:
http://www.uku.fi/tht/henkilokunta.shtml .
Sinun kannatta myös katsella kirjaston sanakirjoja ja tutkia, mitkä niistä vaikuttavat käyttökelpoisilta ja seurata mitä sanakirjoja käytetään paljon. Luultavasti sinun aineesi sanakirjat löytyvät Canthian kirjastosta. Se sijaitsee Kuopion...
Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Internetissä on sivuja, joilla opastetaan länsimaisten nimien kääntämistä japanin kielelle.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japanin kielessä ns.katakana-merkeillä. Niistä saat lisätietoa esim.osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Suomalaisten nimien japaninkielisiä kirjoitusasuja voit etsiä myös osoitteesta http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/ tai http://www.japanorama.com/eb_japan.html
Tämän tapaisia kysymyksä on käsitelty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Niitä löytyy osotteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Voit hakea asiasanoilla etunimet japanin kieli. Vastauksista ja niissä annetuista nettiosoitteista saat lisää tietoa.
Meidän kirjastossa ei ole ketään...
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
