Jakob ja Wilhelm Grimmin saduista on ilmestynyt 3-osainen täydellinen kokoelma, jonka sadut on suomennettu alkuperäistä v.1812-15 ilmestynyttä Grimmin laitosta noudattaen. Saduissa on mukana myös näitä pelottavampiakin kertomuksia.
Tässä kirjasarjan tiedot:
Jacob & Wilhelm Grimm: Grimmin sadut I-III. Tammi, 1999.
Mikäli tätä sarjaa ei löydy omasta kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaksi kirjastonne kautta.
Kysymäsi Veikko Huovisen Lampaansyöjät on tosiaan Suuren suomalaisen kustantama. Se on Seppo Polameren kuvittama ja ilmestynyt vuonna 1971. (2. lisäp. 1971, 3.p. 1972, 4.p. 1972, 5.p. 1973, 6.p. 1974 ; Fennica)
Kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/
löydät vinkkejä. Valitse etusivulta Lapsille. Saat linkkilistan otsakkeella Linkkejä lapsille ja lastenkirjastotyötä tekeville sekä Lukutoukan kirjahyllyn. Molemmilta pääset eri kirjastojen lasten- ja nuorten sivuille, joilla on myös lukuvinkkejä eri ikäisille ja eri tilanteisiin.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan nimi Jemima (hepr. tunturikyyhky), olisiko Jemi ehkä lyhenne siitä? Jemima on Vanhassa testamentissa yksi Jobin kirjan päähenkilön kolmesta tyttärestä.
Samaan viittaisi myös Wikipedian artikkeli aiheesta, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Jemina
Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusasiallisuus ) uusasiallisuus selitetään seuraavasti: Uusasiallisuus (saks. Neue Sachlichkeit) oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa. Se oli vastaliike vuosisadan alun modernismin voimakkaimmalle suuntaukselle ekspressionismille. Uusasiallisuus eli maailmansotien välisenä aikana Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Taidesuuntaus koki loppunsa Saksassa 1933, kun natsit ottivat vallan ja julistivat uusasiallisuuden kuuluvan rappiotaiteen piiriin. Jotkut uusasiallisuuden suunnat jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen.
Tyylisuunta pyrki eroon ekspressionismin levottomasta ilmaisusta ja pyrki jäljittelemään totuutta...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneissa tietoturvan taso on varsin korkea (henkilökohtaiset tilat, keskitetty tiedostojen tarkastaminen virusten varalta yms.). Internet on kuitenkin täynnä tiedostoja, joiden tarkistaminen on lähes mahdotonta, joten jos internetistä lataa tiedostoja, kannattaa koneessa olla tietoturvaohjelmistot. Vaikka Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneet on suunniteltu erittäin turvallisiksi, eivät nämä välttämättä tunnista ja poista haittaohjelmia. Näin ollen ne voivat siirtyä asiakkaiden omiin tietokoneisiin tiedostoja siirrettäessä.
Vaikka markkinoilla on monta maksullista versiota erilaisista tietoturvaohjelmista, löytyy myös ilmaisohjelmia. Näitä löytyy esim. Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään...
Oletan, että etsit lauluja nuotteina? Jos käytät HelMet-verkkokirjastoa, valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi Nuotti ja kirjoita hakukenttään haluamasi hakusanat, esim. Rahmaninov op4. Opusnumeroitahan voi mainiosti käyttää hakutermeinä, kunhan huomaa sen, että luetteloinnissa käytetään kirjoitustapaa "op4", siis ilman pistettä ja ilman välilyöntiä.
Kaikki mainitsemasi opukset näyttävät löytyvän esim. seuraavasta nuottijulkaisusta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xrahmaninov+op4&searchscope=9&m=7&l…
The Vampire Diariesin kirjojen juonia ei valitettavasti löytynyt suomeksi.
Lyhyet englanninkieliset juoniselostukset löytyvät esimerkiksi sarjan kirjoittajan L.J. Smithin omilta internetsivuilta: http://www.ljanesmith.net/booklist.php
Tarkempi juoniselostus kaikista sarjassa tähän mennessä ilmestyneistä kirjoista löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Vampire_Diaries_(novel_series)
Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
SKS:n vuonna 1972 julkaisema Suomen kielen käänteissanakirja luettelee parisataa kata-loppuista verbiä (s. 95-96). Kirjan kokoamisen jälkeen kieleen pesiytyneet uudissanat tästä tietenkin puuttuvat, mutta siitä huolimatta tämä on ehdottomasti kattavin löydettävissä oleva listaus kaivatunlaisista verbeistä.
Suomen kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta äänikirjat mukaanlukien. Fennica on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa https://finna.fi
Haku-painikkeen takana on ensimmäisenä tarjolla pikahaku, josta voi hakea esim. kirjan tai kirjailijan nimellä kirjoittamalla se hakuruutuun ja valitsemalla viereisestä valikosta hakutyypiksi joko teoksen tai tekijän nimen. Tarkennetussa haussa on mahdollista tehdä monimutkaisempia hakuja erilaisin rajauksin ja ehdoin. Ohjeita hakuun löytyy yläreunan Opastus-linkin takaa.
Lain mukaan ”ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot tuottavat julkiseen virkaan tai toimeen saman kelpoisuuden kuin virkaan tai toimeen vaadittavat Suomessa suoritettavat korkeakouluopinnot, jos nämä opinnot on tämän lain nojalla tehdyssä päätöksessä rinnastettu toisiinsa.”
Rinnastamista on haettava, eli ”hakijan on toimitettava Opetushallitukselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset suorittamistaan opinnoista virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä”.
Tekstit ovat laista ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta. Se löytyy kokonaisuudessaan Finlexin sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860531
Tietoa hakemisesta ja hakemuslomake löytyvät Opetushallituksen...
Tällä hetkellä Turun kaupunginkirjastossa ei ole mahdollista maksaa maksuja verkkopankin kautta. Voit maksaa maksusi missä tahansa Vaski-kirjastossa. Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä voi maksaa myös pankkikortilla.
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön.
Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista:
Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet...
Marjatta Kurenniemen Pukke Punamuurahaisen seikkailut -kirjaa on hyvin saatavissa kirjastoista kautta Suomen. Sitä on esimerkiksi yli kymmenen Keski-kirjaston kokoelmassa ja näistä vaivattomasti tilattavissa lainattavaksi omaan kirjastoonne.
Pukke Punamuurahaisen seikkailuista on otettu painokset vuosina 1946, 1954 ja 1978. Omakseen kirjaa haluavan kannattaa seurailla verkkoantikvariaattien tarjontaa tai jättää siitä oma ostoilmoitus.
